Ope ehdottaa pienluokkaa adhd-lapsellemme. Onko järkeä anoa avustajaa normaaliluokkaan?
Ihan käytännön syistä (kaverit, sijainti jne) en toivoisi koulun vaihtoa.
Kommentit (48)
Eikä aspergerille - omani on as - vaikka juurikin se normaaliluokassa oleminen voisi olla lapselle paras vaihtoehto, koska siellä saisi oppia sosiaalisissa taidoissa.
Niille, jotka pelkäävät erityislasten olevan häiriköitä, niin PEREHTYKÄÄ asioihin. Vain osa neurologisesti erityisistä lapsista on levottomia häiriköitä. Esim. omani on päinvastoin hyvinkin kiltti, syrjäänvetäytyvä lapsi, jota muut herkästi kiusaavat... kuka siinä siis "ansaitsisi" tulla eristetyksi, ne sadistiset kiusaajat vai luokan kiltein oppilas?
LISÄKSI henkilökohtainen avustaja voi hyvin kyetä ohjaamaan sen levottoman oppilaankin energian opiskeluun. Se on täysin yksilöllistä, mikä ratkaisu kullakin erityisoppilaalla toimii parhaiten!
Valitettavasti niitä ratkaisuja ei voi aina valita, vaan kunnan byrokratia ja säästöt sanelevat vaihtoehdot.
Jos Asperger on kerran diagnoosina, niin saat lapsesi helposti integraatiopäätöksellä normiluokalle ja sillä lailla edes luokan yhteisen avustajan.
Näin siis Helsingissä. Jos on integraatiopaikalla, niin lain mukaan voit vaatia luokka-avustajan. Oli rahaa tai ei.
Jos Asperger on kerran diagnoosina, niin saat lapsesi helposti integraatiopäätöksellä normiluokalle ja sillä lailla edes luokan yhteisen avustajan. Näin siis Helsingissä. Jos on integraatiopaikalla, niin lain mukaan voit vaatia luokka-avustajan. Oli rahaa tai ei.
hyvin, että integroidulle erityislapselle saa laskennallisen 4 h sitä luokka-avustajan tukea per viikko. Ei riitä ainakaan meidän pojalle, joka siis on kyllä kiltti ja akateemisestikin taitava - mutta oman toiminnan ohjaus ja sosiaaliset taidot tosi onnettomat.
Joten siinä on jäänyt meidän kohdalla vaihtoehdoksi vain erityisluokka. Onneksi sellainen on lähikoulussa ja 1-3 -luokka-asteille ja opekin on tosi hyvä. Ei siis mikään huono, mutta ei välttämättä silti se ideaalein vaihtoehto.
Espoossa olisi erityisiä as-luokkakin, mutta stadissa on periaatteena sijoittaa erityisopetus lähikouluihin, joten ne ovat sitten eri diagnoosien kokoomaluokkia ja ihan säkästä kiinni, ovatko täynnä levottomia häilääjiä vai ei.
- tuo edellä kommentoinut as-lapsen äiti-
Pienluokassa paljon vähemmän häiriötekijöitä joten oppiminenkin sujuu. Tästä todisteena siskonpoika joka suorittaa nyt kaksoistutkintoa ja pärjää loistavasti.
Kavereita saa sielläkin ja muihin voi pitää yhteyttä vapaa-ajalla. Pienemmässä luokassa toimiminen on kuitenkin mielekkäämpää lapselle, kun häiritseviä tekijöitä ei ole niin paljon kuin normiluokissa ja usein pienryhmään saadaan myös avustaja paikalle, mikä on vaan oppilaiden etu.
Oman lapseni luokalla on ADHD-poika, jolla on avustaja. Silti tämä lapsi vaatii paitsi avustajan myös opettajan täyden huomion suurimman osan aikaa. Kun kyselen tyttäreltä koulupäivästä, menee keskustelu suurin piirtein näin:
Minä: Miten päivä meni?
Tyttö: NicoPetteri kiipesi pulpetille ja juoksi koulun käytävillä tuntien aikana ja heitteli Jessican tavaroita.
Minä: Mitä te opiskelitte tänään?
Tyttö: Yritettiin käydä matikkaa, mutta ope joutui juoksemaan NicoPetterin perässä, niin ei me oikein päästy eteenpäin.
Minä: Just... No oliko hyvää ruokaa?
Tyttö: Joo mutta NicoPetteri kiipesi ruokalassakin pöydälle ja levitteli ruokaa pitkin lattiaa.
Tuntuu siis siltä, että lasten koko koulupäivä on pelkkää ADHD-lapsen touhujen seuraamista...
mutta usein tuo henk.koht avustaja olikin luokan avustaja ja kun ope oli sairaana niin olikin luokan opettajana. Kyse oli siis henkilökohtaisesta mutta ei toiminut.
Jos tuleva luokka on sellainen jossa osataan asiat kunnolla niin luulen että kuitenkin olisi parempi ratkaisu.
Onko mielestäsi oikein, että AC/DC-lapsesi saa häiritä ja terrosisoida normaaleja lapsia luokassa ja estää heidän oppimistaan? Olet todella ITSEKÄS!!!
mutta lääkitys on sitten oltava. Monesti pienluokalla saa se lääkityksen kuitenkin jossain vaiheessa.
Itselläni sama tilanne edessä, mutta add poika ja menee lähikouluun ja toivon, että lääkityksen kanssa.
Ei heilu ja huoju luokassa, vaan on tarkkaamaton. Meille koulupsykologi liputti vihreää valoa. Pienryhmä ja muutama lapsi vähemmän, kuin tavis luokassa.
Niin ei ne kaverit sieltä kaukaata lastasi tapaa vapaa-aikana eli yksinäiseksi jää, ellei luokkakavereita satu asumaan lähistöllä.
Meillä lähikaverit paino vaakakupissa paljon. Nyt poika kaukana tarhassa ja on nähty, ettei tunne lähialueen lapsia.
Siis ihan normaalina koulupäivinä. Pienluokissa on paljon eroja. Toiset ovat aivan loistavia, toiset taas täyttä kaaosta.
Sääliksi käy niitä muita lapsia normaaliluokalla, jotka joutuvat olemaan adhd:n kanssa samalla luokalla.
Ja varmaa pienluokka parempi adhd-lapselle.
Moni adhd lapsi ei käyttäydy noin. Koulupsykologi sanoi, että moni pystyy opiskelemaan ihan tavis luokassa.
Johtuu niin paljon lapsesta ja lapsen vaikeuksista.
Ap ei tarvi miettiä teidän lapsia, vaan omaansa. Nämä mammat ajattelee vain oman lapsen etua.
T.7
Moni adhd lapsi ei käyttäydy noin. Koulupsykologi sanoi, että moni pystyy opiskelemaan ihan tavis luokassa. Johtuu niin paljon lapsesta ja lapsen vaikeuksista. Ap ei tarvi miettiä teidän lapsia, vaan omaansa. Nämä mammat ajattelee vain oman lapsen etua. T.7
joka ajattelee oman lapsensa etua.
Moni adhd lapsi ei käyttäydy noin. Koulupsykologi sanoi, että moni pystyy opiskelemaan ihan tavis luokassa. Johtuu niin paljon lapsesta ja lapsen vaikeuksista. Ap ei tarvi miettiä teidän lapsia, vaan omaansa. Nämä mammat ajattelee vain oman lapsen etua. T.7
joka ajattelee oman lapsensa etua.
paljonhan noita nykyään suositaan. Itselläni on tarkkaavaisuusongelmainen lapsi (ei diagnoosia). Häntä häiritsevät kaikki pienetkin ulkoiset ärsykkeet, eikä oppimisesta tule mitään. Mitä vähemmän ärsykkeitä, sitä paremmin oppiminen sujuu. Sinänsä hän on välkky ja hoksaava poika. Olisi hänen kiusaamistaan koittaa integroida avustajan kanssa tavalliseen luokkaan, siellä kun on niitä ulkoisia ärsykkeitä paljon enemmän.
Ja tietty nuo muut oppilaat kärsivät myös.. mutta jo adhd- lapsenkin kannalta pieni ryhmä on hänelle eduksi!
lapsellasi ilmenee. Itselläni tarkkaavuusvaikeuksinen poika, joka opiskelee 30 oppilaan tavallisessa luokassa , jossa avustaja suurimmalla osalla tunneista. Opettajan on kyllä muistettava olla jämäkkä ja pitää yllä työrauhaa luokassa. Meillä tämä sujuu hyvin, MUTTA lapseni ei häiriköi eikä vie huomiota toisilta. Hän ei juoksentele ja kiipeile tunnilla tai metelöi. Hän ainoastaan unohtuu omiin ajatuksiinsa tai unohtaa kuunnella mitä opettaja sanoo ja asian välillä joutuu toistamaan tai käyttämään toiminnanohjauskortteja. Auttaa, että istuu aina eturivisssä lähellä opettajaa. Tosin lääkitystä ei meillä tarvita, ongelma ei niin paha.
Mutta ne normilapset siellä ei sitten pysty opiskelelmaan.
Pienluokassa ei todellakaan aina ole vähemmän ärsykkeitä. Meille sanoi koulupsykologi, joka medän kaupunkimme pienluokat tuntee, ettei kannata hakeutua, jos suinkin pärjää tavallisessa luokassa. Syynä se, että pienluokassa on kaikilla isoja ongelmia ja vaikeuksia ja normaaliluokassa yleensä vain parilla.
ihmeessä se pienluokkapaikka vastaan, lapsesi parasta ajatellen. Vaikka kuinka saisi avustajan normaaliluokkaan, ei sitä silti todennäköisesti saa koko ajaksi vaan se käy silloin tällöin. Harvoin nykyään saa enää kokoaikaista avustajaa.
Ja löytyykö linkkiä ylläolevasta?