Kotiäidit! Oletteko koskaan miettineet eläkettänne?

Se oli ehtona minulla, että suostuin jäämään kotiäidiksi...

Kotiäitienkin eläke kertyy(2005)

Kotiäiti tai koti-isä saa eläkettä kotihoidontuen ajalta. Edellytyksenä on työtuloa 12 566,70 euroa tämän vuoden tasossa laskettuna ja että kyseinen summa on ansaittuna eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Eläkettä karttuu tulevaisuudessa niiltä ajoilta, joilta maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa. Näitä ovat muun muassa työttömyys- ja sairauspäivärahat sekä vuorotteluvapaakorvaus. Eläkettä karttuu myös ansiosidonnaisilta äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausilta sekä kotihoidontuesta.

vähillä rahoillani harrastaa sijoittamista pörssissä. Nyt on sen verran omaisuutta ettei tarvitse miettiä eläkettä. toki olimme senkin sopineet, että mies maksaa joka kuukausi 200 euron eläkemaksua mun vakuutukseen ne vuodet jotka olin kotona.

moneen kertaan. Uskon myös, että 40v päästä ei ole tällaista eläkejärjestelmää, koska ei ole maksajia sille. Oman yel-maksujen lisäksi, jotka on niin pienet kuin mahdollista, aloitin eläkevakuutuksen salassa mieheltäni. Haaveena on, että sitten, kun eläkepäivät koittaa, minä olisin se joka saisikin enemmän rahaa ja näin voisimme sitten ehkä matkustella tms. miehen kanssa ja hänen ei tarvitsisi laskea joka penniä. Tällä hetkellä tienaa enemmän ja hoitaa myös suurimman osan menoista.

Töitä paahdettu sen verran rivakasti, että saisin nyt jo sairaseläkkeen n 1400e kuussa eli keskivertoeläkkeen verran. Olen 40v ja rapiat päälle. Kotiäidit, älkää laskeko miehen varaan.

kuule, kansaneläkkeellä ja asumistuella pärjää paremmin kuin työmarkkinatuella.



Ja siihen vielä perintö päälle.

Sinä siis teet lapset itseäsi varten, mutta et itse elätä niitä, etkä itseäsi vaan yhteiskunta...kouluttaa, hoitaa terveyden ym. Itsekästä ajattelua.



Sinun tulisi osallistua omien lastesi elättämiseen, jotta voisit olla oikea, vastuullinen äiti. Tuo ajattelumallisi on mukavuudenhalua pelkästään.

Olen 40 v ja lapsemme ovat jo kouluikäisi, mutta olen nyt jäämässä kotirouvaksi koska muutamme ulkomaille kuukauden sisällä.



Meillä on eläkevakuutukset, joihin on sässtetty laiskanlaisesti, koska etusijalla on olleet omakotitalomme lainanlyhennykset, joissa ollaan matalien korkojen jälkeen edetty ihan huippuvauhtia. Tietenkin meillä on myös hyvät henkivakuutukset lainamme takeena, tällä hetkellä henkemme on suorastaan ylivakuutettu jäljellä olevaan lainaan nähden.



No, ulkomailla ollessamme maksamme eläkevakuutustani isohkolla summalla kuukaudessa.



Mutta oikeasti, leskeneläkkeen suuruuteen ei kannata turvautua. Äitini jäi leskeksi vuosi sitten ja aika pieni on leskeneläke suhteessa siihen miten hyvää eläkettä isä sai.

miettiä. Moni täällä ei usko, että nykyisen kaltaista eläkejärjestelmää on enää olemassa, kun he jäävät eläkkeelle. Entä onko olemassa muita hyvinvointivaltion palveluita? Kotihoitoa, terveyskeskuksia jne.



Lääkkeet ja hammaslääkärikulut ovat isoja menoeriä tämän päivän eläkeläisille. Meidän pitää varautua maksamaan myös leikkaukset ja sairaalapäivät, kotihoito ja turvalaitteet.

ja aika surkeehan se eläke on. Kovasti toivon, että mieskin elää pitkään ja pysytään yhdessä niin on molempien tulot yhteisessä käytössä kuten nytkin. Tietenkään koskaan ei voi tietää.. Ajatuksena on ollut myös aloittaa eläkesäästäminen, tai mahdollisesti hankkia sijoitusasunto, josta olis sitten edes pientä säännöllistä tuloa.. mutta oon vielä alle 30 ja työurakin vasta edessä.

Miten tahansa, mieluummin olen viettänyt lasteni kanssa ne tärkeimmät ensimmäiset vuodet kuin raatanut töissä, vaikka siitä sitten pienen eläkkeen muodossa rangaistaankin. Katuisin varmsti vanhempana jos olisin valinnut toisin.

Yksi niistä oli ettei viettänyt aikaa lasten kanssa kun he olivat pieniä. Minulle kotona vietty aika on kuin rahaa pankkiin laittaisi. On sitten vanhuksena (vaikka rahattomana) ihania muistoja, joita vaalia (jollei alzheimer iske). Suurin osa eläkkeestä kertyy sitten vanhempana kun palkkakin on parempi (ainakin minun alallani se nousee vanhemmiten). Joten jos olen 40 vuoden työurastani 6 vuotta kotona alle 35-vuotiaana niin ei se nyt hirveän suuri menetys ole. Uskon ettei harmita sitten. Kun olen takaisin työelämässä aion ruveta säästämään eläkerahastoon kuitenkin vähän.