Mikä lastenhoitoneuvo sinua on ärsyttänyt?
Vauvan odotus loppusuoralla ja äitini luojan kiitos lähti kotiin. "Nukut sitten aina, kun vauva nukkuu. Menet vaikka klo 19 joka ilta nukkumaan. Toivottavasti vauva nukkuu klo 19-6 niin kuin sinäkin." Hymyilin vaan ja todellakin toivon, että jos vaikka vauva oliskin noin pitkäyöuninen, niin nukkuisi ennemmin vaikka klo 23-10.
"Jos joudut valvomaan yöllä lapsen takia ja mies on töissä, niin kyllä sen pitää sitten jäädä aamulla hoitamaan lasta, vaikka olisi menossa seuraavaksikin yöksi töihin. Kyllä siihen valvomiseen tottuu, töissä pääsee kuitenkin aina helpommalla." Tähän huomiona se, että mies tekee 12 h tunnin työvuoroja ja meidän muori ei ole eläissään tehnyt yhtään yövuoroa.
"Perhepedit on vaarallisia, niin monet lapset ovat kuolleet sinne".
"Aina kun lapsi inahtaa, niin tissi suuhun."
Kommentit (45)
te löydä oman tapanne olla ja elää vauvan kanssa.
Mua ärsytti suunnattomasti esikoisen jo synnyttyä se hirvittävä propaganda ulkona nukkumisen puolesta. "Kyllä vauva nukkuu paremmin ulkona, sinne vaan vaunuihin pihalle". Monta kuukautta nukutin vauvaa vaunuissa, hyssytin 10 min välein heräävää rääkyjää ja hytisin itse kuistilla niitä vaunuja heijatessani. Yhtenä päivänä tuli mitta täyteen ja pistin vauvan sisälle nukkumaan päikkäreitä, -ja kas, lapsi nukkui kuin tukki. Ulkoiltiin sitten muuten vaan, ei päiväuniaikaan.
-"aina kun inahtaa niin tissi suuhun"
sen lisäksi
-"kyllä kaikilta imettäminen sujuu"
-"ei kai sen vauvan kanssa nyt ne rytmit niin tärkeitä ole. Nukkuu kun nukkuu..."
-"nuku aina kun vauvakin nukkuu". Tässä neuvossa sinänsä mitään pahaa ole mutta olen aina ollut todella huono nukkuja, niin olen tiennyt, että ei se tuosta noin vain nukkuminen tule varmasti onnistumaan nytkään. Ja tän neuvon antaneet on kyllä hyvin tienneet mun vuosikausia kestäneet uniongelmat.
sitä maitoa tulee ja riittää,kuhan työnnät vain tissin suuhun!
Ei sinänsä varsinainen lapsenhoito-ohje, mutta ihmettelin, että mikä siinä on niiiiiin ihanaa... Lapset (molemmat) huusivat käytännössä yksi-vuotiaaseen asti, mikä oli todella rankaa.
Tämän huutoajan jälkeen olen nauttinut joka hetkestä lasten kanssa ja päivä päivältä enemmän! :)
Ei sinänsä varsinainen lapsenhoito-ohje, mutta ihmettelin, että mikä siinä on niiiiiin ihanaa... Lapset (molemmat) huusivat käytännössä yksi-vuotiaaseen asti, mikä oli todella rankaa.
Tämän huutoajan jälkeen olen nauttinut joka hetkestä lasten kanssa ja päivä päivältä enemmän! :)
koriste-esineitä ei saa ottaa kirjahyllystä... just.
jokapäiväiset pohdinnat, mahtaako imetys riittää vauvalle ravinnoksi ja eikös pitäisi antaa korviketta myös. Vauva kasvoi pelkällä imetyksellä oikein hyvin, mitä sitten joka neuvolapunnituksen jälkeen molemmat muorit kovasti kummastelivat. Kummallakaan nimittäin ei itsellä ollut aikoinaan maito riittänyt kuin osittaisimetykseen. Ja kun vauva täytti kolme kuukautta, alkoi hirveä painostus vellien sun muiden lisäruokien aloittamiseksi.
No ei vahvistu, se on todettu nykylääketieteessä vääräksi tämä vanha väite!
Saahan jokainen puhua mitä haluaa, mutta te teette niin kuin itse haluatte. Onhan se esimerkiksi fiksua tajuta nukkua, kun lapsikin nukkuu. Itse en usein malttanut mennä nukkumaan tarpeeksi aikaisin ja olin aamulla ihan poikki kun lapsi heräsi. Fiksumpaa olisi ollut nukkua. Päivällä nukuin joskus lapsen kanssa päiväunet ja olin kuin uusi ihminen, kun sain unesta voimia.
Miksi te olette niin herkkiä? Minä sain paljon neuvoja, joita kaikkia en todellakaan noudattanut ja kaikki eivät sopineet minulle, mutta en minä niistä loukkaantunut. Minä sain myös paljon todella hyviä neuvoja esimerkiksi omalta äidiltäni ja anopilta.
Jos minun lapseni saisi lapsen, saattaisin neuvoa vaikkapa, että:
- Tee itse kaikki soseet, ettei lapsi saa liikaa lisäaineita. (Moni ei tee itse kaikkea ruokaa, mutta minä olen tehnyt)
Lapseni saattaisi ajatella, että ihan hullu neuvo, kun lastensoseet ovat niin testattuja ja ruoan tekemiseen menee liikaa aikaa, mutta kai minä silti saisin sanoa ääneen mitä ajattelen? Vai pitääkö aina vain pitää suu kiinni, ettei prinsessaäiti loukkaannu?
Minä en ymmärrä mitä vikaa teidän saamissanne neuvoissa on? Saahan jokainen puhua mitä haluaa, mutta te teette niin kuin itse haluatte. Onhan se esimerkiksi fiksua tajuta nukkua, kun lapsikin nukkuu. Itse en usein malttanut mennä nukkumaan tarpeeksi aikaisin ja olin aamulla ihan poikki kun lapsi heräsi. Fiksumpaa olisi ollut nukkua. Päivällä nukuin joskus lapsen kanssa päiväunet ja olin kuin uusi ihminen, kun sain unesta voimia. Miksi te olette niin herkkiä? Minä sain paljon neuvoja, joita kaikkia en todellakaan noudattanut ja kaikki eivät sopineet minulle, mutta en minä niistä loukkaantunut. Minä sain myös paljon todella hyviä neuvoja esimerkiksi omalta äidiltäni ja anopilta. Jos minun lapseni saisi lapsen, saattaisin neuvoa vaikkapa, että: - Tee itse kaikki soseet, ettei lapsi saa liikaa lisäaineita. (Moni ei tee itse kaikkea ruokaa, mutta minä olen tehnyt) Lapseni saattaisi ajatella, että ihan hullu neuvo, kun lastensoseet ovat niin testattuja ja ruoan tekemiseen menee liikaa aikaa, mutta kai minä silti saisin sanoa ääneen mitä ajattelen? Vai pitääkö aina vain pitää suu kiinni, ettei prinsessaäiti loukkaannu?
neuvo on annettu ylhäältä alaspäin kaikkitietävällä asenteella ottamatta huomioon sitä että äitikin on omilla aivoillaan ajatteleva henkilö, joka ei välttämättä ole edes pyytänyt mitään neuvoja ja on herkässä mielentilassa synnytyksen jälkeen ja tarvitsee tukea omalle äitiydelleen...
"kannattaa totuttaa ihmisiin". Tämä siis anopin suusta.
Ja minä en ole sanonutkaan, että olisin loukkaantunut neuvoista!
Oli vain niin uskomattoman synkkää, kun vauva huusi sylissä (melkein taukoamatta - teit mitä tahansa lohduttaaksesi vauvaa), niin kaikui korvissa tuo: nauti vauva-ajasta...
En tosiaankaan ole siitä loukkaantunut. Ihmettelinpä vain, vielä näin jälkikäteen. :)
T. 7 ja 8, jolla nyt maailman iloisimmat ja tyytyväisimmät lapset, jotka siis huusivat ensimmäisen elinvuotensa käytännössä melkein kokonaan.
Minä en ymmärrä mitä vikaa teidän saamissanne neuvoissa on? Saahan jokainen puhua mitä haluaa, mutta te teette niin kuin itse haluatte. Onhan se esimerkiksi fiksua tajuta nukkua, kun lapsikin nukkuu. Itse en usein malttanut mennä nukkumaan tarpeeksi aikaisin ja olin aamulla ihan poikki kun lapsi heräsi. Fiksumpaa olisi ollut nukkua. Päivällä nukuin joskus lapsen kanssa päiväunet ja olin kuin uusi ihminen, kun sain unesta voimia. Miksi te olette niin herkkiä? Minä sain paljon neuvoja, joita kaikkia en todellakaan noudattanut ja kaikki eivät sopineet minulle, mutta en minä niistä loukkaantunut. Minä sain myös paljon todella hyviä neuvoja esimerkiksi omalta äidiltäni ja anopilta. Jos minun lapseni saisi lapsen, saattaisin neuvoa vaikkapa, että: - Tee itse kaikki soseet, ettei lapsi saa liikaa lisäaineita. (Moni ei tee itse kaikkea ruokaa, mutta minä olen tehnyt) Lapseni saattaisi ajatella, että ihan hullu neuvo, kun lastensoseet ovat niin testattuja ja ruoan tekemiseen menee liikaa aikaa, mutta kai minä silti saisin sanoa ääneen mitä ajattelen? Vai pitääkö aina vain pitää suu kiinni, ettei prinsessaäiti loukkaannu?
neuvo on annettu ylhäältä alaspäin kaikkitietävällä asenteella ottamatta huomioon sitä että äitikin on omilla aivoillaan ajatteleva henkilö, joka ei välttämättä ole edes pyytänyt mitään neuvoja ja on herkässä mielentilassa synnytyksen jälkeen ja tarvitsee tukea omalle äitiydelleen...
sitä maitoa tulee ja riittää,kuhan työnnät vain tissin suuhun!
no en tosiaa ole tollei tehnyt,vaan multa se maito on vaan loppunut 3-4 kuukauden kuluessa vaikka oon tehnyt mitä! ja kokemusta sentään on 4 lapsesta.
Varsinkin tuo 9:n!
Ihme nipottajia olette.
vauva alle 2kk, kun söi vähän tiheemmin rintaa...
"älä valita vaan tee"
"oma vikas, kun ukko makaa"
"laiska töitään laskee"
"suo siellä, vetelä täällä"
"hoida itse lapses, kun olet ne tehnyt"
Omassa äidissä se että jos lapsi aivastaa -lapsi saa jostain NYT kylmää! Ja sitten äiti kulkee pitkin rintsikkamme seiniä ja ikkunanpieliä "etsii vuotoa".. :(
Joskus jostain ihan oppaasta luin ettei lapselle saisi laulaa tuutulauluja ja onnesta aloin laulamaan nyt kolmoselle -lapsi nauttii laulustani vaikka siinä huono olenkin!
Isommat lapset myös laulaa nyt tuutulauluja ja harmittaa etten heille vauvana sitten laulanut!
Aina kannattaa kokeilla, joku josta sanotaan ettei toimi saattaakin toimia ja jonka joku ylistää ei ehkä toimi meillä.
Ap; itselläni on vuorotyö ja olisi kyllä helvettiä jäädä kotiin vahtimaan lasta eikä pääsisi nukkumaan yön jälkeen!!!! Se on eri asia kuin päivätöissä mutta töitten tekeminen -valvotun yön jälkeen- ei, soittaisin vaikka työpaikalle ja pyytäisin vuoronvaihtoa tai pekkasta.
Kyllä kotiäidillä tarttee löytyä joustoa että saa vedettyä päivän löysemmin, ei työssäkäyvää voi kuormittaa noin!
kun pidin lapsille tiukkaa kuria. Mä olin liian tiukka ja ankara. Tänä päivänä kiittelee jatkuvasti kuinka fiksusti käyttäytyviä meidän vilkkaatkin lapset ovat.
On anoppi nähnyt toisen poikansa perheen lastenkasvatuksen ja lapsen käytöksen, ja saanut siitä palautetta jopa anoppikin ihan päiväkodista asti ;D