Seurassa hiljaa oleva,m uita halveksiva ihminen saa mun karvat pystyyn.
Hymyillään ylimielisesti, ollaan hiljaa ja myhäillään omalle paremmuudelleen. aaarrgghhhhh
Kommentit (33)
tunnustaa, että kerran en voinut olla haukottelematta kun työkaveri kertoi (taas kerran) pitkään ja hartaasti omaa tylsää juttuaan, jaaritellen, kierrellen, aihekin tylsä kuin mikä. Aloin haukotella enkä saanut sitä loppumaan. Olin väsyneempi kahvitauon jälkeen kuin ennen sitä!
Ap:n väite osoitettiin todeksi, eli ne hiljaiset todellakin tuomitsevat puheliaammat ja pitävät itseään parempina.
Harvoin tällaista konsensusta av:lla tapaakaan!
Mä olen ujo. Välillä olen hiljaa ihan vain ujouttani, välillä siksi, ettei minua kiinnosta keskustella uusista verhoista. Yritän kyllä jälkimmäisessäkin tilanteessa olla kohtelias, eli en mulkoile ja pyörittele silmiäni. Välillä olen hiljaa myös siksi, että ahdistaa. Tällöin olemuksestani saattaa tarkka sen huomata. Mulla on myös kroonisia kipuja, välillä olen hiljaa niiden takia.
Ihmisiä kun on muitakin kuin kahdenlaisia, hiljaisia ja puheliaita; inhottavia ja mukavia.
Miten määrittelen hiljaisen ihmisen ? Usein sanotaan, että joku on ujo. Mielestäni ujo ihminen on lempeä ja ystävällinen, ei puhu, mutta hymyilee. Nuorille ihmisille suon hijaisuuden, joka usein johtaa nuoruudesta ja epävarmuudesta. Minua itseänikin haukuttiin nuorena hiljaiseksi.
Mutta sitten on 80-vuotias anoppini ja 42-vuotias työkaverini, jotka kumpikin ovat näitä "hiljaisia". Aina vihaisia, puhumattomia. Ei ystävällistä sanaa koskaan. Hiljaisuuden takana kummallakin kuitenkin vallanhalu. Harmittaa, kun ihmiset ei huomioi. Tykkään ilopisista ja puheliaista, ennen kaikkea ystävällisistä ihmisistä.
appivanhempien seurassa hiljaa koska he vastaavat kaikkiin sanomisiini vittuilemalla.
En kuitenkaan hymyile ylimielisesti enkä kuvittele olevani heitä parempi.
Ihmettelen vaan miksi heidän tarvitsee vittuilla ihan joka asiasta.
Olen juuri sellainen ja halveksin muita koska ette ole veroisiani terveisia ap:lle :)
isommassa seurassa, mutta tuttujen kesken olen erittäin sosiaalinen ja muut huomioiva. Vieraassa seurassa yritän olla edes ystävällisen näköinen, jos se näyttääkin jonkun mielestä ylimieliseltä, en taida voida sille mitään.
Se että myhäilenkö omaa paremmuuttani voi varmaan olla aika hankalaa huomata, ellen tosiaan tee sitä sitten jotenkin "näyttävästi" ja äänekkäästi?
Ainut motiivini niissä käymiseen on vain helppo pano.
Panon odotus muiden kännätessä tuntuu vaan pitkältä.
kaikessa seurassa, tyhmässä ainoastaan.
Hiljaiset ihmiset ovat pääsääntöisesti niitä katkeria, kateellisia, paskaa täynnä olevia onnettomia yksilöitä. Ehkä syynä ujous, tai mikä vain, mutta lopputulos sama: ärsyttäviä ja inhottavia ovat.
Ap:n väite osoitettiin todeksi, eli ne hiljaiset todellakin tuomitsevat puheliaammat ja pitävät itseään parempina.
Harvoin tällaista konsensusta av:lla tapaakaan!
Olet epälooginen.
enkä esim. osaa "tuppautua" puolituttuun seuraan, vaan odotan että minut pyydettäisiin mukaan, harvoin näin tehdään. Miksi te puheliaan ja rohkeat ette vedä ujompia mukaan keskusteluun? Ei tarvitsisi teidänkään ihmetellä sitten täällä palstoilla.
Enkä itse ollut edes tajunnut, että minua pidettäisiin ylimielisenä tms. mutta eräässä työpaikassa sitten pomo jutteli mulle ja kertoi että muut luulevat että olen suuttunut jostain tms. kun en liity muiden seuraan, En uskaltanut! Muut olivat jo tuttuja ennestään, ja just sellaisia puheliaita ja heillä yhteiset jutut, ja kuvittelin tietysti etteivät halua minua mukaan kun kukaan ei pyytänyt!
Mä olen ujo isommassa seurassa, mutta tuttujen kesken olen erittäin sosiaalinen ja muut huomioiva. Vieraassa seurassa yritän olla edes ystävällisen näköinen, jos se näyttääkin jonkun mielestä ylimieliseltä, en taida voida sille mitään.
Se että myhäilenkö omaa paremmuuttani voi varmaan olla aika hankalaa huomata, ellen tosiaan tee sitä sitten jotenkin "näyttävästi" ja äänekkäästi?
hiljaa seurassa vaikka tuon fobiansa takia, mutta voi voi: lopputulos on sama. Maanhiljaiset ovat niitä maankatkeria, kateellisia ja kyräileviä.
Ymmärtäkööt toisiaan, ja jättäkööt meidät muut rauhaan. Kommunikointia on muukin kuin sanallinen viestintä. En halua enää yhtään mulkoilua tai muuta agressiivista elettä sanojen sijaan. Opetelkaa sanomaan, mikä mättää. Tai jos joku mättää, älkää viestikö sitä eleillänne, jos vastaus kysymykseen on se saamarin piipitys: ei mulla tässä mitään...
olet varmaan helposti lähestyttävä ihminen :D...
Hiljaiset ihmiset ovat pääsääntöisesti niitä katkeria, kateellisia, paskaa täynnä olevia onnettomia yksilöitä. Ehkä syynä ujous, tai mikä vain, mutta lopputulos sama: ärsyttäviä ja inhottavia ovat.
viestiä jonka jälkeen kukaan rohkeista ei EDELLEENKÄÄN ymmärrä niitä joilla on sosiaalinen fobia ja kaikki on vaan vihaisia ja vittuuntuneita.
tiedät, että hiljainen halveksuu muita tai on ylimielinen? Taitaa olla omassa itsetunnossasi vika :O
Terv. hauska, puhelias ja sosiaalinen tyyppi joka ei pidä hiljaisia yhtään ärsyttävinä, ylimielisinä tai halveksuvina.
viestiä jonka jälkeen kukaan rohkeista ei EDELLEENKÄÄN ymmärrä niitä joilla on sosiaalinen fobia ja kaikki on vaan vihaisia ja vittuuntuneita.
Ja sinä aidosti kuvittelet, ettei tällasiia ihmisiä ole olemassa? Että kaikki tosiaan vain ujoja? Kyllä minä ainakin tällä elämänkokemukselal erotan hyvinkin ujouden ja ylimielisyyden toisistaan. ap
Hymistelee kaikille muiden jutuille kaikkitietävänä ja heittää välillä alentuvia kommentteja. Onneksi poikansa ei ole samanlainen!
tiedät, että hiljainen halveksuu muita tai on ylimielinen? Taitaa olla omassa itsetunnossasi vika :O
Terv. hauska, puhelias ja sosiaalinen tyyppi joka ei pidä hiljaisia yhtään ärsyttävinä, ylimielisinä tai halveksuvina.
taidat olla sitä ihmistyyppiä, joka ei huomaa kuin omat jutut, sen takia ei häiritse sua =)))
Näillä aloittajan kaltaisilla ihmisillä on AIKA pahoja itsetunto- ym. ongelmia. Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen ei koe noin läheskään yhtä herkästi. Nämä tyypit ovat täysin kykenemättömiä käsittelemään ongelmiaan, joten ne täytyy projisoida toisiin ihmisiin.
Tyypillistä on että ihmiset jaotellaan mustavalkoisesti kivoihin ja niihin jotka ovat ”perseestä”, eli jotka kykenevät näkemään näiden keinotekoisen ja pinnallisen sosiaalisuuden takana piilevän valtavan epävarmuuden. Sosiaalisuus paljastuu pinnalliseksi mm. siitä, että suuri osa ihmisistä koetaan jotenkin uhkaaviksi ja näiden ”sosiaalinen arvo” täytyy mitätöidä. Aidosti sosiaalisella ihmisellä ei ole tarvetta mitätöidä toisia vaan ihmiset voi ottaa sellaisina kuin ne ovat.
Ihmisten jaottelu tapahtuu varmaan alitajuisesti: ihmisistä arvioidaan kenestä ”saa otteen” ja kenestä ei. –Minkälainen ”ote” ihmisestä oikein pitäisi saada? Joku henkinen niskaote kenties?
Epäilen että samat tyypit eivät voi sietää kissoja, koska ne eivät ole hallittavissa eivätkä ole samanlaisia miellyttämisenhaluisia perseennuolijoita kuin koirat…