Lue keskustelun säännöt.
Onko seksielämän täydellinen puuttuminen mielestäsi
19.11.2010 |
riittävä syy avioerolle tilanteessa, jossa perheessä on lapsiakin?
Ja kyseessä ei siis ole puolison sairaus tai esim. ulkonäkökysymykset, vaan ihan halujen kohtaamattomuus.
Kommentit (96)
Isoisäni oli mies joka ei kotitilaltaan poistunut kuin kirkkoon ja sukujuhliin. Pikkukylä, jossa joka talossa sukulaisia.
Isoäitini kyllä poistui pikkukylästä joskus mutta silloinkin aina lapsia mukanaan.
Elämä oli vähän toisenlaista tuolloin.
että YHDEN sukulaisesi kertomuksen perusteella teet päätelmiä siitä, millaista elämä oli "tuolloin"? On varmasti nykyäänkin pariskuntia joista kumpikaan ei halua harrastaa seksiä, mitä siitä pitää sitten päätellä nykyajasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä harrastin seksiä ekan kerran vasta 26-vuotiaana ja varsin onnellinen olin ennen sitäkin. Miehellänikin oli useamman vuoden selibaatti jossain vaiheessa ennen kuin tapasimme.
Nyt meillä on seksiä ehkä 5x vuodessa ja se on molemmille täysin riittävä määrä.
Mulle parisuhteen virallistaminen, on se sitten papin tai tuomarin edessä tarkoittaa sitä että vain kuolema erottaa. Elän nyt lähes seksittömässä liitossa, mutta muuten rakastavassa suhteessa. Masturboin päivittäin, vieraissa olen käynyt joskus. Mikään ei mielestäni mene sen liiton edelle kuitenkaan. Ei edes seksi. Myöskään niin että seksi vieraan kanssa mitätöisi liiton merkitystä. Lapsen kasvatus, koti, perhe ja elämänkumppanuus menee paljon sen edelle että miten usein sekstataan suhteessa. Pihtaaminen tai vaan toisen halujen väheksyntä on kuin väkivalta, se syö ihmistä hiljalleen elävältä. Siksi ajattelen että parisuhde on muuta kuin seksuaalinen riippuvuus. Itseasiassa muu kuin lisääntymistarkoituksellinen seksi tulisi kieltää parisuhteessa. Johan alkaisi sutisemaan suhteessa jos toisessakin :D Mutta joo, kaikilla on oma arvomaailmansa, tämä on minun. Riippumaton, vastuullinen ja vapaudella rakastava elämänkumppanuus. Tärkeitä teesejä on ne että älä pelkää eroa, kuolema viimenään erottaa, älä pelkää uskottomuutta, sinä et omista ketään. Jos voit vain pelätä, elä yksin, elä vain itsellesi, koska vain itseäsi voit kontrolloida. Peace!
mitäs mieltä olette tästä kirjoituksesta? Kirjoittaja puolihuolimattomasti toteaa käyneensä vieraissa joskus, tämä ei varmastikaan ole näkynyt perhe- elämässä ja parisuhteessa mitenkään. Eli onko tällainen ajattelutapa teille ok? Ei tartte rikkoa perhettä ja lähteä kodista kun hoitaa tarpeensa muualla.
minulle tällainen olisi kyllä ehkä ihan ok. Tosin siinä pitäisi olla sellainen "takuu" etten tulisi loukatuksi tai nöyryytetyksi. Ja ettei lapsien tarvitsisi kuunnella juoruja isästään, joka käy vieraissa tms.
Eli omat isovanhempani eivät todellakaan olleet mikään poikkeuspari.
Isoisäni oli mies joka ei kotitilaltaan poistunut kuin kirkkoon ja sukujuhliin. Pikkukylä, jossa joka talossa sukulaisia.
Isoäitini kyllä poistui pikkukylästä joskus mutta silloinkin aina lapsia mukanaan.
Elämä oli vähän toisenlaista tuolloin.että YHDEN sukulaisesi kertomuksen perusteella teet päätelmiä siitä, millaista elämä oli "tuolloin"? On varmasti nykyäänkin pariskuntia joista kumpikaan ei halua harrastaa seksiä, mitä siitä pitää sitten päätellä nykyajasta?
parisuhteessa se haluava osapuoli kokee itsensä loukatuksi ja nöyryytetyksi. Jos jollekin naiselle hellyys on parisuhteessa tärkeää, niin miehelle taas se seksi voi olla sama asia kuin hellyys. Ei ne sitä pelkän orgasmin takia harrasta, sen nyt saa ilmankin. En tiedä miksi osa pitää seksiä täysin turhana mutta sitä hellyyttä pitäisi silti olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ollut raskausaikoina kausia kun ei halua seksiä. Miten hemmetissä se LOUKKAA toista?
Kai nyt jokasella saa olla oikeus OLLA HALAUMATTA siinä missä toinen haluaa?
Sekin loukkaa että toinen vonkaa ja jauhaa asialla.
Meillä mies antoi sitten löysää. Oltiin ilman saksiä ja vihjailuja panemisesta ja tilanne meni ohi.
Kolmannet osapuolet ei kuulu parisuhteeseen, ellei se sovi. Tämä ei mitenkään liity siihen että kumppani ei anna niin otan muualta!
Meillä on seksiä ja pannaan toisia ihmisiä, on siis avoinsuhde -kunnes toinen sanoo että nyt tätä riitti.
Jos parisuhde tekee surulliseksi, onnettomaksi niin tottakai silloin voi erota. Ei sen tartte liittyä seksiin vaan mihin vaan.
Ihmisellä on oikeus hyvään elämään.
Itse en katselisi vuosia seksitöntä liittoa. Määrissä saattaa tulla eroja ja kohta taas eri tilanne.
Sitten tietty yhdelle riittää omaan hyvinvointiin pano kerran viikossa tai kerran kuussa. Joku voisi puuhata 4 kertaa päivässä. Mikä sitten on hyvä?
Me ollaan oltu 12 vuotta vasta yhdessä ja täysin seksittömiä kuukausia on ehkä puolella vuodella.
Sitten kääntöpuolella on päiviä kun pannaan 3 kertaa päivässä.
En ajattele että elämän tarttee noudattaa seksissä jotain aikataulua, minua ei haittaa viikon tauko -sillon tällön.
Joskus panettaa näin kun mies nukkuu päiväunet töitten jälkeen, voi mennä herättämään.. Illalla uudestaan ja herätään ehkä yöllä puuhaan tai aamulla jos ehditään ennenkö lapset tulee herättämään.
Minua ahdistaa että seksiinkin pitää varata aikaa kalenterista kuten urheiluun. Spontaanius on kiva asia, että haluaa toista.
Jos mies ei koskaan minua haluaisi, olisin tyytymätön ja suhde loppuu.
Ei seksi saa olla lyömäase, turha syyllistää väsyneitä ihmisiä jotka ei jaksa tai koe itseään halutuiksi.
Yhtälailla minusta epäonnesta kertoo sekin ettei halua seksiä.
Mistä teitä älypäitä tulee? Teillä on selkeästi hyvä seksielämä, joka tyydyttää teitä molempia. Tuskin te olette avioeroa seksin puutteen takia hakemassa.
Kysymys oli, onko oikeus ottaa avioero, jos seksin tarve ja tarjonta ei kohtaa avioliitossa?
Minä harrastin seksiä ekan kerran vasta 26-vuotiaana ja varsin onnellinen olin ennen sitäkin. Miehellänikin oli useamman vuoden selibaatti jossain vaiheessa ennen kuin tapasimme. Nyt meillä on seksiä ehkä 5x vuodessa ja se on molemmille täysin riittävä määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toinen haluaa seksiä vaikka hellyys ilman seksiä ei kiinnosta yhtään (vaikka sillä ehkä saisi toisen haluamaan sitä seksiäkin...?) ja tietää ettei puoliso halua. Pelkkä panopuuhan se toinen silloin on.
parisuhteessa se haluava osapuoli kokee itsensä loukatuksi ja nöyryytetyksi. Jos jollekin naiselle hellyys on parisuhteessa tärkeää, niin miehelle taas se seksi voi olla sama asia kuin hellyys. Ei ne sitä pelkän orgasmin takia harrasta, sen nyt saa ilmankin. En tiedä miksi osa pitää seksiä täysin turhana mutta sitä hellyyttä pitäisi silti olla.
Minulla on ollut raskausaikoina kausia kun ei halua seksiä. Miten hemmetissä se LOUKKAA toista?
Kai nyt jokasella saa olla oikeus OLLA HALAUMATTA siinä missä toinen haluaa?
Sekin loukkaa että toinen vonkaa ja jauhaa asialla.
ristiriitaista tekstiä, ensin et ymmärrä miksi haluamattomuus loukkaisi (öö, no siksi että kaikki haluaisivat olla seksuaalisesti haluttavia?) ja sitten kuitenkin olisit tyytymätön jos mies ei haluaisi seksiä. Ei tässä ollutkaan puhe siitä että seksiä pitäisi harrastaa tietty määrä vaan siitä että jos TOINEN ei halua seksiä moneen vuoteen niin onko toisella oikeus haluta erota.
Joo no varmaan se pidättäytyminen oli ennen e- pilleriä ja kondomin yleistymistä yleinen tapa, mutta se tietenkin johtui ainoastaan siitä että ei ollut muitakaan keinoja ehkäistä. Kyllä minäkin olisin mieluummin lopun ikää ilman seksiä kuin tekisin esim. 15 lasta. Kyse ei siis ollut mistään moraalisesta paremmuudesta.
Miksi monet naiset valittaa sitä, kun mies ei koskaan sano että rakastaa tai ei halua halailla ja pussailla ja ovat loukkaantuneita, vaikka monet miehet eivät vaan koe tarvetta toimia noin? Miksi tarve seksiin on sen huonompi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isoisäni oli mies joka ei kotitilaltaan poistunut kuin kirkkoon ja sukujuhliin. Pikkukylä, jossa joka talossa sukulaisia. Isoäitini kyllä poistui pikkukylästä joskus mutta silloinkin aina lapsia mukanaan. Elämä oli vähän toisenlaista tuolloin.
että YHDEN sukulaisesi kertomuksen perusteella teet päätelmiä siitä, millaista elämä oli "tuolloin"? On varmasti nykyäänkin pariskuntia joista kumpikaan ei halua harrastaa seksiä, mitä siitä pitää sitten päätellä nykyajasta?
toinen haluaa seksiä vaikka hellyys ilman seksiä ei kiinnosta yhtään (vaikka sillä ehkä saisi toisen haluamaan sitä seksiäkin...?) ja tietää ettei puoliso halua. Pelkkä panopuuhan se toinen silloin on.
virkaa sillä hellyydellä on? Ei se ole sen parempi asia kuin seksikään. Jos mies ei koe mitään tarvetta hellittelyyn ja silti rakastaa puolisoaan, niin miksi se hellitteleminen olisi suurempi tarve kuin seksi? Ei siinä hellimisessäkään se toinen ole kuin omien hellyydentarpeiden tyydytyskohde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mut oonkin nainen ja voin siis elää ilamn seksiä ilman ongelmia.
ihminen voi kuten todettua elää ilman seksiä. Ihminen voi elää myös ilman lapsia, työtä, ystäviä, puhelinta, televisiota, nettiä, kirjoja, liikuntaa jne. Esim. Locked In- syndroomassa voi elää vuosikausia ilman mahdollisuutta tehdä mitään muuta kuin ajatella. Ei tarvitse pystyä edes juomaan tai syömään, ravinto tulee letkusta.Mutta kuka vapaaehtoisesti eläisi näin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen voi olla tyytymätön vaikka siksi ettei saanutkaan lotossa kuusi oikein mutta ei silti ole loukkaantunut siitä.
Haluttomuus voi johtua monista syistä joilla ei ole tekemistä sen kanssa että onko puoliso seksuaalisesti haluttava vai ei.
Onko sitten kiva idis hajottaa lasten perhe joka on muuten hyvä ja onnellinen siksi että mies ei halua pussailla?
Minulla on ollut raskausaikoina kausia kun ei halua seksiä. Miten hemmetissä se LOUKKAA toista? Kai nyt jokasella saa olla oikeus OLLA HALAUMATTA siinä missä toinen haluaa? Sekin loukkaa että toinen vonkaa ja jauhaa asialla.
ristiriitaista tekstiä, ensin et ymmärrä miksi haluamattomuus loukkaisi (öö, no siksi että kaikki haluaisivat olla seksuaalisesti haluttavia?) ja sitten kuitenkin olisit tyytymätön jos mies ei haluaisi seksiä. Ei tässä ollutkaan puhe siitä että seksiä pitäisi harrastaa tietty määrä vaan siitä että jos TOINEN ei halua seksiä moneen vuoteen niin onko toisella oikeus haluta erota. Joo no varmaan se pidättäytyminen oli ennen e- pilleriä ja kondomin yleistymistä yleinen tapa, mutta se tietenkin johtui ainoastaan siitä että ei ollut muitakaan keinoja ehkäistä. Kyllä minäkin olisin mieluummin lopun ikää ilman seksiä kuin tekisin esim. 15 lasta. Kyse ei siis ollut mistään moraalisesta paremmuudesta. Miksi monet naiset valittaa sitä, kun mies ei koskaan sano että rakastaa tai ei halua halailla ja pussailla ja ovat loukkaantuneita, vaikka monet miehet eivät vaan koe tarvetta toimia noin? Miksi tarve seksiin on sen huonompi?
se on ihan täsmälleen sama kuin Locked in- syndrooma.
Voi hyvää päivää mitä argumentteja täällä.
ihminen voi kuten todettua elää ilman seksiä. Ihminen voi elää myös ilman lapsia, työtä, ystäviä, puhelinta, televisiota, nettiä, kirjoja, liikuntaa jne. Esim. Locked In- syndroomassa voi elää vuosikausia ilman mahdollisuutta tehdä mitään muuta kuin ajatella. Ei tarvitse pystyä edes juomaan tai syömään, ravinto tulee letkusta.Mutta kuka vapaaehtoisesti eläisi näin?
se on ihan täsmälleen sama kuin Locked in- syndrooma.
Voi hyvää päivää mitä argumentteja täällä.
noin tyhmän ihmisen kanssa kannata edes keskustella. EI OLLUT PUHE SIITÄ ETTÄ SEKSIÄ EI SAISI SILLOIN KUN HUVITTAA VAAN ETTÄ SEKSIÄ EI SAA KOSKAAN.
Yhtä typerä syy sekin on sitten erota jos mies ei halua sitä hiton hellyyttä (jota minäkään en tarvitse vaikka olen nainen) tai ei halua puhua. Mikä syy hajottaa pikkupilttien perhe vain siksi että mies ei halua koskettaa tai keskustella kanssasi? Voit keskustella ystäviesi kanssa ja halailla niitä.
Kuka nyt haluaisi halailla miestä jota rakastaa jos tietäisi että hänestä se sattuu ja tuntuu vastenmieliseltä, tarkoitushan on tehdä parisuhteessa toiselle hyvää eikä satuttaa.
Mutta seksiä on saatava vaikka partneri itkua vääntäisi kivusta kun sitä nyt kuuluu vaan saada.
toinen haluaa seksiä vaikka hellyys ilman seksiä ei kiinnosta yhtään (vaikka sillä ehkä saisi toisen haluamaan sitä seksiäkin...?) ja tietää ettei puoliso halua. Pelkkä panopuuhan se toinen silloin on.
virkaa sillä hellyydellä on? Ei se ole sen parempi asia kuin seksikään. Jos mies ei koe mitään tarvetta hellittelyyn ja silti rakastaa puolisoaan, niin miksi se hellitteleminen olisi suurempi tarve kuin seksi? Ei siinä hellimisessäkään se toinen ole kuin omien hellyydentarpeiden tyydytyskohde.
ihminen voi kuten todettua elää ilman seksiä. Ihminen voi elää myös ilman lapsia, työtä, ystäviä, puhelinta, televisiota, nettiä, kirjoja, liikuntaa jne. Esim. Locked In- syndroomassa voi elää vuosikausia ilman mahdollisuutta tehdä mitään muuta kuin ajatella. Ei tarvitse pystyä edes juomaan tai syömään, ravinto tulee letkusta.Mutta kuka vapaaehtoisesti eläisi näin?
ja se, että elää ilman seksiä tarkoittaa, että haluaa luopua myös lapsista, työstä, ystävistä jne? Onhan monia, jotka eivät halua lapsia tai töitä eivätkä välttämättä kaipaa ystäviä, mutta nämä ovatkin yksittäisiä asioita, ihan kuten se seksikin. Miten juuri se seksin puute tekee ihmisestä omituisen, jos muu elämä kuitenkin on mallillaan?
"Onko sitten kiva idis hajottaa lasten perhe joka on muuten hyvä ja onnellinen siksi että mies ei halua pussailla?"
Minusta ei mutta sinä nyt varmaan lähtisit paljon vähemmästäkin.
se on ihan täsmälleen sama kuin Locked in- syndrooma. Voi hyvää päivää mitä argumentteja täällä.
noin tyhmän ihmisen kanssa kannata edes keskustella. EI OLLUT PUHE SIITÄ ETTÄ SEKSIÄ EI SAISI SILLOIN KUN HUVITTAA VAAN ETTÄ SEKSIÄ EI SAA KOSKAAN. Yhtä typerä syy sekin on sitten erota jos mies ei halua sitä hiton hellyyttä (jota minäkään en tarvitse vaikka olen nainen) tai ei halua puhua. Mikä syy hajottaa pikkupilttien perhe vain siksi että mies ei halua koskettaa tai keskustella kanssasi? Voit keskustella ystäviesi kanssa ja halailla niitä.
mitäs mieltä olette tästä kirjoituksesta? Kirjoittaja puolihuolimattomasti toteaa käyneensä vieraissa joskus, tämä ei varmastikaan ole näkynyt perhe- elämässä ja parisuhteessa mitenkään. Eli onko tällainen ajattelutapa teille ok? Ei tartte rikkoa perhettä ja lähteä kodista kun hoitaa tarpeensa muualla.