SUURPERHEKUUMEILIJAT viikkoon 42...

koskas se teidän nuorin syntyikään?oliko alku vai loppu syyskuuta?

ne on niin liikuttavia ne pienet ja ensiaskeleet!onnea pienen tielle!!!



arki pyörii=)

ei päivät pahoilta tai raskailta tunnu.ainoa mikä tuntuu hankalalta on 3:nen tytön kuljetus esikouluun.joka aamu vietävä puoli 9 ja haettava 12.30!

mun mies menee jo klo 06 töihin joten aamuihin en apua saa.joskus on anoppi apuna ja välillä jätän pienemmät esikoisen vahtiin kun aamulla tytärtä kuskaan.sydän syrjällä jätän esikolle,kun on ensikuussa vasta 9v.vielä ei oo mitään tapahtunut ja onneksi matka esikouluun on lyhyt.lyhyt mutta 2 isoa tien ylitystä joten ei voi itse sitä kulkea.

ensi syksyä odotan innolla siinä mielessä että kaikki tytöt on sitten koulussa ja ketään ei tarvitse vuoteen kuljettaa,kunnes sitten 4:s aloittaa eskarin 07 syksyllä.

lapset leikkii aika hyvin yhdessä.en ole mikään leikittäjä äiti mutta mielellään otan lapsia arjen askareisiin mukaan.

ja sitten taas kun mieheni menee aikaisin töihin on hän apunani jo14 viimeistään.ja ihana mieheni!on yhtä kiinnostunut lapsista ja suureksi avuksi,ei kaihda mitään lapsien hoitoon liittyvää!!!!

illat toisaalta on ne päivän raskain hetki.kun väsymys lapsilla(ja aikuisillakin)purkautuu.siihen kun keksisi jonkun hyvän keinon miten ilta saatais ilman hermostumista sujumaan.



mukavaa torstaita kaikille suurperheellisille!

L+5 ja haave

Varmaan on lomalla vaikutusta nettihiljaisuuteen?

Täällä on tilanne edelleen sama, eli odotellan sitä miehen " lupaa" jota ei taida tulla.. Hän sanoo että ei uskalla enää kun entä jos ei saa enää tervettä lasta.. :( Minä olen eri mieltä! Pelottaa toki itseäkin, mutta uskaltaisin silti. Ensin mies vain sanoi että ei vielä, mutta taisi vaan sanoa lämpimikseen, kun jo taas muuttui syy miksi ei.. ;(

Minä taidan lähteä kokeilemaan onneani tuonne odottajiin. Sain tänään, kp32/28 acon10:iin kaksi viivaa. Enää ei voi puhua siis haamusta. Olen niin kypsä noitten testiviivojen vertailuun, että taidan heittää roskiin nuo testit. Eipähän tämä tuolla vertailulla tule miksikään. Mä olen nyt raskaana, mutta onko se sitten tuulimuna, normaaliraskaus vai mikä selviää varaamassani alkuraskauden ultrassa, joka olis 11.11. eli silloin olis rv7+3. Tasan kolmen viikon odottelu siis edessä tuohon ultraan, mutta toivottavasti saisin oikeasti odottaa sen 36 viikkoa. Eilen tuli välillä todella paha olo, joten rohkaistuin varaamaan tuon ultran.



Eipä auta kuin katsoa kuinka tytön käy tällä kertaa. Pitäkää peukkuja!



Kovasti tsemppiä leannalle ja opemammalle! Ja kaikille toivon pikaista plussaa (joilla siis yritys käynnissä)!!!



neronja rv4+3 (täytyy nyt nauttia noitten viikkojen laittamisesta niin kauan kuin pystyy)

Ja poikkea kertomassa välillä kuulumisia! perässä tullaan, toivottavasti, sitten joskus!



Täällä oli hiukan risainen yö,kun kaksi pienintä kovassa flunssassa. Mutta onneksi on viikonloppu tulossa ja isukkikin kotosalla. Sitä odotan kuin kuuta nousevaa... :D



mukavaa viikonloppua kaikille!!!

H&viisikko

Siis tää kirjoittaminen. Tuossa yks päivä kirjoitin pitkät jutut, mutta jonnekin katosi teksti.



Tänne siis aina vaan eksyn ja usein kyllä käyn lukemassa kirjoituksia vaikka harvoin ehdin itse kirjoittaa. Jokohan täytyisi myöntää itsellekin tuo alkava vauvakuume...Meillä on tuo nuorimmainen ihan pian 5kk (muistaakseni Höntän vauvan kans samana päivänä syntynyt 25.5, tuolta toukokuisista Hönttä jäänyt mieleen)eikä oo ehkäisyä sen jälkeen käytetty, tosin en ihan vielä toivoisi kyllä uutta raskautta. Mutta täällä kai voi roikkua mukana vaikkei vielä varsinaista yritystä tai kuumetta olekaan. Vaikka vauva on ollut kiltti niin on aika raskasta kun nukkuu vain ihan lyhyitä päiväunia ja mies on aina töissä tai rakentamassa. Miten paljon teillä muilla suurperhekuumeilijoilla miehet on kotona? Auttavatko kotitöissä ja lastenhoidossa? Meillä normaalioloissa mies osallistuu kotitöihin jonkin verran, mutta nyt kyllä tää rakennusaika ollut sellaista, että yksin teen kaikki kotityöt.



Leannalle aloin alun perin kirjoittamaan. Sinun tuntemuksesi ovat tuttuja. Minulla oli keskenmeno jouluna 2003. Rv 12+1 ultrassa todettiin vauvanalun menehtyneen jo rv6. Keskenmeno paljastui rypäleraskaudeksi ja sitten seurasi yhteensä 8 kk:n raskautumiskielto. Lisäksi oli pelko siitä jos muuttuu pahanlaatuiseksi...Hirveesti ympärillä kaverit saivat vauvoja ja tulivat raskaaksi juuri silloin. Mulle tehtiin 2 kaavintaa kun ekasta jäi istukkaa vielä kohtuun. Kohtutulehdukseen oli lääkkeet. Ja kaikki tämä joulun aikaan...Olin sairaalassa 22.12 ja uudelleen jouduin 26.12 ja olin kolme päivää. Kamala pelko koko ajan siitä jos ei enää vauvaa saataisi ollenkaan ja kun uusi raskaus alkoi, että jos taas on kysymyksessä rypäleraskaus. Onneksi kaikki meni seuraavalla kerralla hyvin ja nyt meillä on tuo ihana tytön tylleröinen. Toivottavasti sulla menee kaikki hyvin myös ja saat veilä oman nyytin kainaloon. Suuri halaus sulle näin virtuaalisesti.



Opemammalta olisin kysynyt, että mistä löysit semmoiset bikinit joissa toppi mallinen yläosa. Me ollaan myös lähdössä etelän lämpöön ja imetyksen takia ois kai helpompi kaks osainen uimapuku, mutta tällä mahalla...no joo.



Paljon onnea Neronjalle plussasta. Toivottavasti kaikki menee nyt hyvin. Ja oli varmaan muitakin plussanneita onnea kaikille tasapuolisesti. Ja plussaa toivoville plussaonnea.



Minä olen myös jouluihminen. Nyt on jo valmiina joululahjoja. Meillä on yleensä jouluna ollut minun vanhemmat tai me ollaan oltu niillä. Nyt ei voida viettää joulua yhdessä kun lyhyt joulu ja mulla äiti on töissä. Välimatkaa reilu 700km eli ei parin päivän takia viitsi tuota matkaa ajaa. Todennäköisesti meille kuitenkin jomman kumman tai molempien puolelta jotain sukulaisia eksyy joulun viettoon. Joullun kuuluu joululaulut, jouluruuat ja joulusauna. Lisäksi pelailua ja valvomista.. Ihanaa kyllä kun joulu tulee...Mulla tosin pikkusisko sanoi jo kans ettei saa vielä alkaa hössöttämään...Kielsi lapsia laulamasta joululauluja, tosin siinä oli huumoria mukana...



Mutta täytyy mennä, tuo nuorin heräilee.



Pipsa ja 5

hurja ja kurja tuo rypäleraskaus kokemus.ystävälläni oli myös ennen ensimmäistäkään lasta ja kun esikoinen sai alkunsa seurasin vierestä sitä suurta huolta,meneekö kaikki hyvin!kaikki meni hyvin kuitenkin ja nyt jo enemmän lapsia!



niin-en voi ajatellakkaan yritystä-ennen kuin ensi toukokuusta eteen päin.

ei sinne pitkä matka ole ja meillä on kaikenlaista ohjelmaa välissä,mutta kaikki tämä tapahtunut kylvää ajatuksiin pelkoa juuri siitä että onnistuuko koskaan!toivon niin kovin että sitten kun aika koittaa kaikki menee hyvin...



kyselit myös miten miehet kotona.aiemmin siitä jo kirjoittelin.mieheni menee klo 06 töihin joten aamut on yksin minun harteillani.mutta hän on kotona viimeistään 14 ja on aina avuksi.2 kertaa viikossa käy harrastuksissaan,mutta sen suon ilomielin hänelle!

meillä ei ole mitään jakoa kumpi hoitaa minkäkin lapsiin liittyvän,kumpikin juostaan öisin ja päivisin tasaiseen tahtiin lasten pillin mukaan=)siis en tarkoittanut mitenkään lasten pompoteltavina,mutta siis kumpi sitten ehtii ensin vaippaa vaihtamaan tai yösyötön hoitamaan.siitä ei tapella eikä väännetä kättä=)



nyt en muista mitä muuta pitikään sanoa...

joo-DORINDAlle tuhannesti onnea,ja turvallista matkaa!!!!



L+5 ja haave hahtuvainen hentoinen

Eli mies kyllä tekee, mutta opiskeleen neljä iltaa viikossa töiden päälle, joten kyllä tämä kotirutiini jää minun pyöritettäväkseni. Ennen opintoja mies ahersi rakennuksellamme vuoden illat, joten kyllä se olen minä kun tätä rumbaa pyörittää. Mutta mielelläni minä tämän teen, vaikka tietysti välilä on rankkaa. kyllä tuo ukkokulta auttaa minkä suinkin ennättää... Mutta kun noita tunteja on rajallinen määrä vuorokaudessa..

Pääsin töistä näin aikaisin ja ihana rauhallinen hetki yksin kotona! Isommat koulussa ja pienet päiväkodissa. Pitäisi kyllä siivota ja korjata aamun sotkut.

Neronjalle paljon onnea!

Leannelle: Meidän pienin syntyi 1.9 eli oli ensimmäisiä syysmammojen vauvoja. Kamala tämä kuume, kun vauva alati mielessä. Mies ei vielä ole suostuvainen, joten ei auta kun tukahduttaa tämä vauvan kaipuu. vauvalehdetkin on taas kovassa käytössä. Ihana lukea niitä ja haaveilla.

Täytyisi kyllä pudottautua maan pinnalle ja nauttia näistä olevassa olevista pienokaisista! Hyvää viikonloppua kaikille!



T. Petrus

menee nimimerkit ihan sekaisin,voinhan toki dorindallekkin onnea toivottaa???!!!!=)

Perjantain perään tulee monta huutomerkkiä, koska meillä isukki on viikot töissä toisella paikkakunnalla ja tulee viikonlopuiksi kotiin. Eilenkin tosin otti varaslähdön ja tuli jo eilen kotiin (aamulla ajeli täältä töihin) ja alkuviikosta on täälläpäin reissutöissä eli alkuviikonkin on vielä kotosalla. Elikkäs meillä mies osallistuu ihan kiitettävästi kotiaskareihin kun on kotona. Lastenhoitoon ainakin ottaa osaa ihan täysillä, kun viikot joutuu olemaan erossa niin kerkee tulemaan kova kaipuu. Toisaalta viikoillahan sitten kaikki jää mun vastuulle, mutta ihan mukavasti kuitenkin viikotkin menee, ainakin huippu nopeesti.



Mullakin on nuo nimimerkit vähän hakusessa eli toivotan nyt stten näin onnea plussanneille ja voimia niille joilla on ollut murheita.



Ihana rauhallinen hetki, kaikki muksut nukkuu tyytyväisinä. Pitänee hyödyntää tämä, taidan syödä kohta rauhassa ja käydä lueskelemaan.



piipero

Toivottavasti tästä nyt jotain tulisi. Olen ajatellut, että kun varaudun pahimpaan, niin eipähän tarvii noista oireista ym. hätäillä. Koska jos on hyvin toiveikas, niin heti hätääntyy, jos ei oo oireita. Jos on varautunut pahimpaan, niin sitten voi ajatella jos oireet loppuu, että näinhän tässä " pitikin" käydä. En tiedä ymmärtääkö kukaan ;-). Totta kai sitä sisimmässään toivoo parasta, mutta eipähän tässä jos kolmen viikon ajan sinne ultraan asti varaudun pahimpaan, ja jos ultrakuulumiset on hyvät, niin otan sitten positiivisemman asenteen.



Pahaa oloa ei ole oikeastaan vielä tänään ollut. Rinnat hieman kipeät tänään. Voi olla että illasta ovat kipeämmät, kuten esim. eilen. Eilen nukuin iltapäivällä pikkutirsat ja tänään piti jo puolen päivän jälkeen nukkua. Muistan noista onnistuneista raskauksista, että mulla on ollut aivan älytön väsymys. Toivottavasti se nytkin olisi seuranani. Välillä menkkatyyppisiä tuntemuksia masussa, joten täytyy pitää nuo siteet lähettyvillä kaiken varalta.



Ollaan lähdössä Kuopioon Peer Güntin konserttiin ja hotelliyötä viettämään. Ihanaa saada ihan muuta ajateltavaa. Olen jo mietiskellyt, mitä syön sitten, kun mennään jonnekin ruokapaikkaan. Alunperin olin ajatellut, että vois bailata ihan kunnolla kerrankin kun on siihen mahdollisuus, mutta kuiva reissu tuli ainakin omalta osaltani.



No, ei auta kuin katsella, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Hauskaa viikonloppua teille kaikille!

Mukavaa Kuopion reissua Neronja ;D



Pipsalle iloinen vilkutus,vietetään sitten tuplsasynttäreitä keväällä ;D Koskas synnytetään seuraavat :DDDD

Nyt on kämppä käyty läpi imurilla, huoh! Vielä kun jaksaisi pölyt pyyhkiä.. ei oikeen innosta, kun aina on ne tavarat siirreltävä ensin pois edestä ( Ja mun pitäs vielä mennä töihin siivoomaan sit vuoden vaihteessa :O)



Sanokaapas, miten suuri mahdollisuus on tulla raskaaksi keskeytetyssä yhdynnässä? varmaan kyllä aika pieni, harmi..



Meillä kävi eilen parikin vauvaa kylässä, elokuussa syntynyt ja toukokuussa syntynyt :) Kyllä olivat ihania!!

*hirveästi helpotti tätä vauvakuumetta..

[color=orange] Kyllä se aurinko vielä sieltä tulee kokonaan esiin! Toki mullekin saa onnea toivottaa ainakin miehen käännyttämiseen ;) Pidin pari päivää sitten sylissä ystäväni vastasyntynyttä vauvaa. Kyllä oli ihana! Se lämpö, tuhina, tuoksu ja tumma tukka, pikkiriikkiset sormet ja varpaat... Sylissä sain pitää koko ajan kun nukkui. Voi kun saisi oman! Nyt ihan sydämestä raastaa kävellä kaupassa vauvanvaatteiden ohi tarvitsematta mitään omille pienokaisille... Pitää ostella näille ystävien vauvoille, joita on talven aikana tulossa runsaasti...



dorinda, 00 02 04 ja pakahduttavan suuri haave

En ole koneelle ehtinyt, kun on pitänyt juosta asioilla ennen torstaita. Lähdemme silloin kohti Helsinkiä, sillä perjantai-aamuinen lento lähtee niin aikaisin, että katsoimme järkevimmäksi yöpyä hotellissa lentokentän lähellä.



Joku kysyi toppimallisista bikineistäni...täytyypä käydä lunttaamassa kenenkä valmistamat ovat...pikku hetki...Löytyi:Footprints, malli 9213 Angelina. Ostin kyseiset biksut Turussa liiviliike Hussolta.Topissa on liivit sisällä kuppikoon mukaan, tällaisen isorintaisen unelma, ei roiku rinnat vyötäröllä:)))))))



NERONJA!!!!IHANAA!!!! Tuhannesti onnea ja tonneittain tarrasukkia!



Omaa napaa: Täällä menossa kp 1. Täti tuli siis viimein vierailulle, onneksi ennen matkaa, jos pitää jotain positiivista asiasta löytää. Nyt vaan sitten uutta yritystä ja ovista bongailemaan...Taidan nauttia etelän reissusta koko rahan edestä!



Päätin muuten etten syö sitä lääkärin antamaa 3kk Primolut-kuuria, kun luin netistä kyseisen lääkkeen tuoteselosteen. Kaameaa luettavaa, jos meinaa raskautua! Luomukierroilla siis mennään , vaikka ovatkin pitkiä ja epäsäännöllisiä!



Laihdutus on onnistunut hyvin, aika hoikassa kunnossa ollaan. Kuntoilu on siis tuottanut tulosta ja se makean syönnin rajoittaminen...Yli puolet kiloista on nyt tiessään ja vaatekoko 36 alkaa sopia vihdoin taas päälle. Painoindeksikin on nyt siinä 21 luokkaa. Täytyy koittaa löytää jotain positiivista pienistä asioista, että jaksaa!



Nyt menen, mutta palaan...



Opemamma, nelikko ja haave

Mies on ollu tän viikon lomalla, niin en ole oikein ehtiny palstailemaan. pikaiseen oon yrittäny pinoa lueskella.



NERONJALLE tuhannesti onnea plussasta! Tosi hieno juttu! Toivon todella, että vauva pysyy mukana loppuun asti.



Me ollaan taas juteltu miehen kanssa. Hän tuumi, että ei nyt ihan vielä tarttis tärpätä, kun kuopus on vasta 1v1kk. Ja miten mä sitte jaksaisin. Mä siihen, että tuskin meillä heti tärppääkkän, mutta aika huvittavaa puhetta, kun kuitenkin ollaan aika tiuhaan puuhasteltu (tosin ei ovistuntemuksia vieläkään). Mies tuumi,että liemihän laimenee, kun usein on asialla. No, jouduin sitte sanomaan, et ei se taida ihan niin olla. Toisaalta mies jo harmitteli, että kun lapset on syntyny aika peräkanaa, niin sitten myös lentävät yht äkkiä pois pesästä ja ollaankin kahden. No, onhan se niinkin, mutta toki siinä vaiheessa oltais viiskymppisiä. Ja mun kropalla ei oikein arvaa rueta pitempää taukoa pitämään. Menee kuukautiset pian taas ihan sekaisin ja kroppa " nukahtaa" .



Tärppi- ja plussaonnea haluaville, toivoa miestä lämmitteleville ja kärsivällisyyttä niille, joiden pitää vielä odotella sopivaa aikaa!



T@hti ja lapsoset 00, 02 ja 04

Tulipa just mieleen, että meidän kolmas muksu sai alkunsa Primolut-kuurin aikana. En saanut silloin kuuria " lapsentekotarkoitukseen" vaan huippu pitkiin kiertoihin. Jäi kuuri kesken, taisin keretä 2 tai 3 kk sitä syödä.



piipero