Heitätkö (joudutko heittämään) ruokaa pois? Miksi? Mitä?

minkäänlaista ruokaa pois. Jos lapset eivät jaksa syödä lautastaan tyhjäksi, vanhemmat syövät tähteet. Ruuan haaskaus on väärin, koska tälläkin hetkellä muutama miljardi ihmistä kärsii aliravitsemuksesta.

Jokainen saa ottaa niin paljon kuin haluaa, tai sitten tehdään valmiit annokset. Syö sen verran kuin jaksaa. En mä itsekään jaksa läheskään aina kaikkea, enkä tosiaan jokaista muusikokkaretta tai porkkananpalaa ala säilömään.



Pienille lapsille tietysti neuvottiin ja opetettiin ettei kannata kahmia liikaa lautaselle, lisää voi ottaa, mutta kyllä noi teinit ja melkein-teinit suunnilleen tajuaa paljonko jaksaa syödä.

Jotkut ruuan jämät lautasella on mulle ihan sama.



Mutta jääkaapista heitän säännöllisin väliajoin pois mädäntyneen salaatinlehtikerän ja maustamatonta jukurttia litran purkin, josta on otettu pari desiä.



Ja kuitenkin aina ostan noita.........

Joskus unohtuu jotain ja menee pilalle, joskus jää niin pienet jämät ettei niitä kannata säästää (emme myöskään halua syödä yli tarpeen vaan jotta ruokaa ei menisi roskiin). Aika vähän kuitenkin, mutta ei me täydellisiä tässä(kään) asiassa olla.



Keskimäärin suomalaiset heittävät 10 % ruuasta roskiin. Ja tässä EI siis ole mukana esim. kuorijäte, vaan just jämät ja sellaiset pilaantuneet ruuat joita ei jostain syystä tullutkana käytettyä.

liian usein joudun heittämään homeisia leivänloppuja roskiin. Ja loput tacokastikkeista menee usein lopulta roskiin, kun avattu purkki lojuu kuukauden jääkaapissa. Ottaa päähän...



Isompia huteja (kuten lihan tai leikkeleen meneminen vanhaksi ennen kuin on avattukaan) sattuu kuitenin harvoin. Mutta joskus käy niinkin.

Esim. keitämme illalla puurot, lapsilla eri allergioita, joten jokaiselle omansa. Joskus syövät kaiken, joskus yhden lusikallisen. Tällöin loput sitten menevät kompostiin, koska mitä niillä puuron jämillä tekisi. Ja vaikka voisi jotain tehdä ,niin arki painaa, ei ehdi.



Lisäksi äitini saattaa tuoda ihan käsittömättömät määrät jotain tosi outoa ruokaa, jota sitten kukaan meillä ei syö.

Ruoanjämistä huolehtii koirat, jääkaappiin joskus jää joku salaatinkeränpuolikas ruskettumaan.

Mutta jos heitän niin se on jotakin tyyliin kattilaan jääneet riisin/makaronin/pastan jämät. Mies ottaa yleensä loput ruuat töihin evääksi mutta joskus keitän tosiaankin liikaa lisuketta kun olen aika huono arvioimaan paljonko niistä tulee keitettynä ja paljonko kukakin syö.

Jääkaapista suoraan roskiin menee todella harvoin mitään jos silloinkaan. Yleensä kyseessä on silloin joku kuivunut kurkun tai tomaatin kanta.

kuin tappaa terveet kylläisyyden tunteet.

tämä on perheessämme ongelma, joka on tiedostettu, mutta hurskaista yrityksistä huolimatta ei olla onnistuttu parannusta tekemään ja omatunto soimaa. Aina löytyy jääkaapista ruokia joiden joko päiväys on mennyt umpeen tai rasioissa olevia tähteitä jotka on unohtunut syömättä. En suoraan sanoen käsitä, miten kukaan pystyy pitämään niin tarkkaa vahtia, että kaikki tulee syötyä ajallaan, minusta se on mahdotonta arvioida menekki.



Meillä "syitä" tähän (oikeasti syitä ei tietenkään saisi olla) ovat seuraavat:

- kauppa kaukana ja työmatkat pitkät. On siis ostettava kerralla paljon kun ei voi päivittäin helposti lisätä. Siksi tulee ostettua varmuuden vuoksi -ruokia.

- Perheenjäsenillä eri ruokavalioita, allergioita, kasvissyöntiä ym. Siksi toisen "tähteet" eivät välttämättä käy toiselle

- tilanteet vaihtelevat usein, tuleekin yllätysvieraita tai esim on tarjottava jollekin lapselle ykskaks välipalaa tms ennakoimatta. Jos jotain tähdettä on vaikkapa yhden ihmisen annos mutta paikalle tupsahtaakin lisähenkilöitä, silloin tekee kaikille äkkiä uuden tarjottavan ja se edellinen vain unohtuu.

- aina ei jaksa - terveydentilani ei ole paras mahdollinen ja joskus ei vaan kerta kaikkiaan ole voimia ryhtyä kokkailemaan varatuista aineista vaan kipaisee tulomatkalla hakemassa jotain ja niinpä ne karjalanpaistilihat sitten jäävät paistamatta





Tunnen tosiaan tästä huonoa omatuntoa, mutta tällaista meillä vaan on :( *ruosketi*

liian usein joudun heittämään homeisia leivänloppuja roskiin. Ja loput tacokastikkeista menee usein lopulta roskiin, kun avattu purkki lojuu kuukauden jääkaapissa. Ottaa päähän...

Isompia huteja (kuten lihan tai leikkeleen meneminen vanhaksi ennen kuin on avattukaan) sattuu kuitenin harvoin. Mutta joskus käy niinkin.

Lisäksi kun mies käy kaupassa hän aina "ajattelee" että voisi syödä sitä sun tätä , mutta loppuksi ei niitä syökään ja unohtaa ne jääkaappiin.

Mies moittii mua kun tuon liian vähän ruokaa kaupasta. Mutta mä tuon just sen verran niukasti että kaikki tulee syötyä ja mahdollisimman vähän lentää roskikseen.

Olen myös huomannut jos meillä ei ole niin paljon kaikkea ruokia, tulee syötyä paljon tarkemmin kaikki pois.

kuin tappaa terveet kylläisyyden tunteet.

Hän sanoi, että paino-ongelmien kanssa painivien tulee surutta jättää ruoka lautaselle kun tulee täyteen. Ajan mittaan oppii sitten ottamaan vähemmän.

Hän arveli, että yhtenä syynä yleistyvään lihavuuteen on pulavuosien jättämä jälki, joka näkyy siinä tietynlaisessa "syö lautanen tyhjäksi!" mentaliteetissa, joka näkyy siis myös nykyisten aikuisten saamassa kasvatuksessa.

lautasilta jämät menee koiralle.

En laita paljon lautaselle. Usein jää paljon syömättä, ja sitten se ehtii vanhaksi.

Perheessäni on vain minä ja 2 lasta, ruoanteossa syntyy usein neljän ihmisen ruoat.