Onko sinulla tuttuja, jotka jatkuvasti mankuvat avomiestään naimisiin?
Miten suhtaudut tällaiseen mankujaan?
Mulla itselläni on aika paljon tuollaisen henkilön pisteet pudonneet silmissä. Minä en ymmärrä miten se yksi hääpäivä voi muka muuttaa jotenkin olennaisesti heidän elämäänsä paremmaksi?
Ovatko ehkä itse niin epävarmoja rakkaudestaan tai sen toisen rakkaudesta? Ei siihen häät yhtään sen enempää varmuutta tuo. Harhaluuloja, jos näin kuvittelevat. Avioero on tosi helppo saada.
Kommentit (30)
Kun lapsi syntyy avoliittoon, niin sen jälkeen noista listan kohdista vain nro 1 jää jäljelle. :D Ja se ei ole riittävän suuri kannustin saamaa minua naimisiin.
puolison pitäisi periä toinen puoliso? Tota mun on ihan hirvittävän vaikea ymmärtää. Meillä ainakin lapsi perii kaiken. Asiasta ei tarvitse edes neuvotella. Minä en tarvitse miehen rahoja, enkä eläkkeitä.
Olimme viitisen vuotta avoliitossa. Minua naimisiin meno ei erityisemmin innostanut, mutta suostuin siihen miehen toivomuksesta. Toki tämä toive oli tavallaan herttainen. Avioliitto on myös ihan järkevä järjestely. Mieheni oli myös innokas hoitamaan hääjärjestelyjä, mikä ei taida aina olla tilanne. Meillä oli kivat häät, ja mielestäni on ihan mukavaa nyt olla avioliitossa - jo yli kuusi vuotta.
Käytännössä jos parilla on yhteisiä lapsia avo/avioliiton erot ovat todella pieniä. Ja nekin kaikki voidaan halutessa järjestää oikein, jolloin erot ovat huomaattomia.
parisuhteeseen, jossa on rakkautta, kunnioitusta ja luottamusta. Kaikki muu on täysin epärelevanttia.
Onneksi meillä on oikeus valita.
Käytännössä jos parilla on yhteisiä lapsia avo/avioliiton erot ovat todella pieniä. Ja nekin kaikki voidaan halutessa järjestää oikein, jolloin erot ovat huomaattomia.
Miten avoliitossa oleva kohtuuttoman suuri perintövero on sinusta huomaamaton? Tai se että jäät ilman lakisääteistä leskeneläkettä jos avopuolisosi kuolee?
Meillä mies piti hoitovapaat ja minä äitiys- ja vanhempainvapaat, joten ollaan varmaan niiltä osin sujut.
Lapset perii meidät ja niin on hyvä. En todellakaan aio jäädä tähän 250m2 asuntoon asumaan, jos mieheni kuolisi. Mitäs minä silloin näillä neliöillä?
Kaikesta omaisuudesta huolehditaan jo nyt siten, että homma on puoliksi. Esimerkiksi molemmille maksetaan saman suuruista yksityistä eläkevakuutusta, jossa on henkivakuutusosa toisen hyväksi. Tiesittehän, että tähän ei iske perintövero. :)
Käytännössä jos parilla on yhteisiä lapsia avo/avioliiton erot ovat todella pieniä. Ja nekin kaikki voidaan halutessa järjestää oikein, jolloin erot ovat huomaattomia.
Miten avoliitossa oleva kohtuuttoman suuri perintövero on sinusta huomaamaton? Tai se että jäät ilman lakisääteistä leskeneläkettä jos avopuolisosi kuolee?
Pientä tietämystä veroasioista, pientä omaisuuden hoitoja, omaisuusjärjestelyjä, pientä tulevaisuuden suunnittelua jne. Mielestä on niin pelottavaa, miten vähän ja sokeasti ihmiset ja ennen kaikkea naiset suunnittelevat tulevaisuuttaan ja omaa talouttaan.
Faktahan on, että esim. leskeneläke on erittäin pieni ja harkinnan varainen. Siihen mihin tämä talous Euroopan laajuisesti on menossa, niin tuollaisista asioista karsitaan ensin. Ei Suomen valtiolla ole siihen vaikkapa 20 vuoden kuluttua varaa.
tuosta puolet vähentää sun kansaneläkkeen perusosaa, jotan summa on 150e, niin ja siitä vähennetään verot.
Ei puolison tarvitse periä puolisoaan. Lapsille se perintö kuuluu. Joten kun ei peri, ei mene veroakaan.
Miten avoliitossa oleva kohtuuttoman suuri perintövero on sinusta huomaamaton? Tai se että jäät ilman lakisääteistä leskeneläkettä jos avopuolisosi kuolee?
vaikka olisi yhteisiä lapsia. Heikolle jäät jos eroatte ja sinä olet ollut kotona lasten kanssa.