Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko aivan normaalia olla haluamatta seksiä raskaana ollessa?

Vierailija
15.11.2010 |

Minulla on rv 29 ja en halua edes katsoa miestäni alasti. En saa mitään kipinöitä enää miehestäni. Minun ei tee lainkaan mieli seksiä, ei ole tehnyt aikoihin.



Onko tämä raskaudesta johtuvaa, ohimenevää siis? vai onko kyse siitä että olen kyllästynyt mieheeni ja kipinä sen takia kadonnut?



Apua kaipaava..

Kommentit (26)

Vierailija
21/26 |
15.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

joilla sama ongelma. Mua ajatuskin seksistä ällöttää. Oon yrittänyt innostua ihan miehen takia, kun tiedän hänen sitä haluavan, mutta ei siitä mitään tule (myöskin "oma kiva" ällöttää todella :S). Miehen lähellä haluan kuitenkin olla kovasti, halailla ja sylitella. toivon tosiaan että asia korjaantuu! Ahdistaa... Kiitos niille jotka jakoivat tarinansa!

Vierailija
22/26 |
15.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En halua, että joku työntää minuun mitään ja siksi rakastelu tuntuu vastenmieliseltä ajatukseltakin. Oikeastikin minuun sattuu yhdyntä. RV 30. Ymmärrän sinua AP, mutta minulla on ainakin halut ennen palautuneet nopeasti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/26 |
15.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

unohtui mainita että olen 18. viikolla raskaana. En sentään muuten vaan tullut tähän ketjuun purnaamaan haluttomuudestani :D

Vierailija
24/26 |
15.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En siis kaipaa ees halailua, sylittelyä, suukottelua tms :(



Ei ole kiva torjua miestä, mutta minkäs teet kun ei tee mieli..

Vierailija
25/26 |
15.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kiitos kaikille jo vastanneille :) Lisää kiitos jos on kokemuksia muillakin!

Vierailija
26/26 |
15.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

asiasta aluksi riitaa (toinen haluaa, toinen ei, jibii!), mutta jossain vaiheessa se loppui miehen puolelta. Aloin sitten tietysti ihmettelemään, miksei se enää vonkaa (naiset!) ja kun uskalsin kysyä asiasta, hän sanoi, että ymmärtää mua ja mun tunteita! :O siihen asti olin vähän vältellyt halailua yms, etten anna toiselle turhaa toivoa. Toivottavasti ap saa myös ymmärrystä mieheltään. Jos tää ei tosiaan muutu viimeistään synnytyksen jälkeen, niin haen kyllä jostain apua. Uskoisin, että hormoneista kaikki on kiinni... Tsemppiä! t.12