Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen exä rasittaa
14.11.2010 |
Miehellä on 9- ja 10-vuotiaat lapset, jotka ovat meillä sovitusti joka toinen viikonloppu ja puolet lomista. Miehen exä on yrittänyt manipuloida lasten tapaamisia meillä koko yhdessäolomme ajan.
Pari viikkoa sitten lapset olivat tulossa meille kuukauden tauon jälkeen (olivat olleet flunssassa), kun tuo exä sanoi miehelleni puhelimessa, että odotas kysyn tytöltä, että haluaako tulla. Siis mitä vittua??? Eihän tällaista kysytä lapselta!!! Lapselle kerrotaan, että nyt on isi-viikonloppu ja nähdään taas sunnuntaina.
Vanhemmalla lapsella on ollut usein erilaisia menoja isi-viikonlopun aikana, joka on hankaloittanut meidän suunnitelmia tosi paljon. Muutamalla eronneella kaverillani ei tällaisia ongelmia ole, koska näille viikonlopille ei kerta kaikkiaan sovita mitään omia menoja ja kavereille sanotaan, että nyt ei meille synttärit sovi, kun lapset ovat isällään.
Tämä viikonloppu ei olisi ollut meidän viikonloppu, mutta isänpäivän takia exä toi lapset meille eilen illalla. Mutta ei kuuden-seitsemän välillä vaan klo 21.30 kun mummolassa venähti vähän pitkään.
Tänään hakiessaan lapsia exä ilmoitti, että voisivatko lapset olla hänellä ensi viikonlopun, kun lapset haluaisivat levätä. Mies sanoi, että olemme reissussa sitä seuraavan viikonlopun eli olisi ihan mukava saada lapset omalla viikonlopullamme. Exä hieman suivaantui tästä ja ehdotti samaan syssyyn, että mites joulut sitten. (lapset olivat KOKO joulun hänellä viime vuonna ja uuden vuoden meillä) Hän sanoi, että tyttö on jutellut, että haluaisi olla kerrankin ihan rauhassa kotona joulun (ovat yleensä aina maalla, jossa exän sukulaiset viettävät joulua aika kosteissa merkeissä). Mies ehdotti tähän, että jos alkaisimme jakaa joulunkin puoliksi eli lapset olisivat joulupäivään asti toisella ja siitä sitten Tapaninpäivään iltaan toisella. Exa vaan sössötti, että kun tyttö niin toivoisi...
Totuus on se, että miehen lapset viihtyvät meillä todella hyvin ja viikonloput sujuvat hienosti minun lapsieni kanssa. Exällä vaan on omituinen riippuvuussuhde oman alkoonmenevän äitinsä kanssa ja ihan selkeästi yrittää jatkaa tätä outoutta oman tyttärensä kanssa.
Kertokaa arvon kanssapalstailijat - olenko ihan väärässä mielipiteeni kanssa, että lapsilta ei tosiaankaan kysytä, että haluatko mennä isille vai haluaisitko jäädä kotiin vaan sovittua sopimusta noudatetaan eikä jatkuvasti yritetä vedättää isää, joka rakastaa lapsiaan valtavasti, haluaa nähdä heitä ja maksaa reilut elarit säännöllisesti!
Lisättäköön vielä, että exällä on itsellään suht tuore etäsuhde 300 km:n päässä ja on jonkin verran omilla viikonlopuillaan vienyt lapsiaan vanhemmilleen hoitoon ja mennyt miesystävän luo. Ja sehän ei kuulu meille - ainoastaan se, että lapset tulevat silloin meille kun on meidän vuoromme!
Kommentit (39)
kaikkea mitä nyxäsi kertoo. Usein naisille se ero ei suinkaan ole kova pala vaan helpotus. Monilla naisilla on tapana surra ja harkita sitä eroa kuukausi- tai vuosikaupalla etukäteen. Niin minäkin tein. Ex taas ei voinut uskoa kun pistin lopulta suhteelle kertaheitolla stopin. Hän kuvittelee edelleen, että olen katkera suhteen päättymisestä ja kaipaan häntä. Tuntuu pahalta hänen puolestaan enkä erityisesti mainosta sitä, että olen onnellisempi kuin koskaan hänen kanssaan. Tästä ehkä johtuu hänen virheellinen ksäityksensä, tiedä sitten.
"Tein" eroa jo vuosia ennen varsinaista eroa ja ainoa mitä kadun on se, etten tajunnut erota aiemmin. Exä yllättyi erosta vaikka asiasta oli puhuttu monesti. Vielä eron jälkeenkin kysyi pariin otteeseen, että olenko aivan varma, ehdotti paluuta yhteen. Kiitos ei. Exän virallinen versio tapahtumista ja erosta on kuitenkin varsin erilainen: minä olen se katkera ex joka haikailee hänen peräänsä. Edelleen, vuosien jälkeen, exäni esittää asiat niin, etten olisi toipunut vieläkää erosta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ellei itse elä sen pariskunnan kanssa saman katon alla sitä normaalia arkea. Siksi nämä "näin kyllä sen parisuhdehelvetin" jne kommentit eivät kerro koko tilannetta. Asianosaiset voivat antaa parisuhteestaan hyvinkin erilaisen kuvan ulospäin kuin mitä se todellisuudessa on.
kaikkea mitä nyxäsi kertoo. Usein naisille se ero ei suinkaan ole kova pala vaan helpotus. Monilla naisilla on tapana surra ja harkita sitä eroa kuukausi- tai vuosikaupalla etukäteen. Niin minäkin tein. Ex taas ei voinut uskoa kun pistin lopulta suhteelle kertaheitolla stopin. Hän kuvittelee edelleen, että olen katkera suhteen päättymisestä ja kaipaan häntä. Tuntuu pahalta hänen puolestaan enkä erityisesti mainosta sitä, että olen onnellisempi kuin koskaan hänen kanssaan. Tästä ehkä johtuu hänen virheellinen ksäityksensä, tiedä sitten.
"Tein" eroa jo vuosia ennen varsinaista eroa ja ainoa mitä kadun on se, etten tajunnut erota aiemmin. Exä yllättyi erosta vaikka asiasta oli puhuttu monesti. Vielä eron jälkeenkin kysyi pariin otteeseen, että olenko aivan varma, ehdotti paluuta yhteen. Kiitos ei. Exän virallinen versio tapahtumista ja erosta on kuitenkin varsin erilainen: minä olen se katkera ex joka haikailee hänen peräänsä. Edelleen, vuosien jälkeen, exäni esittää asiat niin, etten olisi toipunut vieläkää erosta :)
ettei alkuperäinen tilanne ole aina ehkä se, mikä sen väitetään olevan.
Tämä palsta on täynnään eksiä ja tällainen eksän parjaaminen ei vaan kerta kaikkiaan käy päinsä - heti tulee kuraa niskaan. Katsos mies se on kaiken pahan alku ja juuri >:/
Tämä palsta on täynnään eksiä ja tällainen eksän parjaaminen ei vaan kerta kaikkiaan käy päinsä - heti tulee kuraa niskaan. Katsos mies se on kaiken pahan alku ja juuri >:/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekstisi oli kuin meidän tarina, sillä erotuksella että lapset nyt jo vanhempia. Lain mukaan 12 v. saa päättää kumman vanhemman luona on. "asia varmistettu sosiaalitoimistosta" sanoi miehen ex. Eli kun tyttö täytti 12v. meni muutama kuukausi niin että tyttöä näkyi vain kerran kk:ssa..ihan vaan periaatteesta. Exä järjesti erilaisia kyläilyjä niin että ne sattumalta olivat isä-viikonlopun aikaan.
Meiltä on kyllä isä vienyt synttäreille ja muihinkin tapahtumiin (esim. joskus on lauantaina koulua) jos on sattunut isäviikonlopulle. Ja meillä on ollut heidän kavereitaan yökylässä.
jos Ap ei keskustele vaan kehuu viestejä joissa kompataan hänen mielipidettään ja haukkuu vastakkaista kantaa edustavat oudoiksi. Ehei.
Keskustelussa katsellaan aihetta usealta eri kantilta ja opitaan myös vastakkaista kantaa edustavien pointeista.
Useinkaan ei lapsen haluttomuuden syy mennä isänsä luo ole se, että lähiäiti johdattelisi lasta pysymään kotona ja esittäisi surkeaa tai syyllistäisi lasta lähtemisestä. Lähiäiti voi jopa kannustaa etäisän ja lapsen suhdetta, ajatella lapsen parasta ja yrittää saada lastaan viihtymään isänsä luona ja lähtemään hänen luokseen. Ja lapsi ei silti halua mennä.
On tapauksia joissa ihan todella syynä on jokin muu. Eivät ne uusperheet ole automaattisesti paratiiseja. Niissä ovat omat ongelmansa, useimmiten tuplasti tai triplasti verrattuna ydinperheeseen. Uusperheen lapset kukin juoksevat etävanhemmillaan. Lapsi saatta täysin aiheesta aistia levottomuuden ja vältellä lähtöä etävanhemman luo.
Kuunnelkaa lasta. Unohtakaa omat edut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuvaileman naistyypin, koska oma ystäväni on samanlainen. Siis samanlainen kuin tuo lasten äiti.
Koko ajan, siis IHAN KOKO AJAN hakee vikoja exästään, yhtään mikään, mitä mies tekee lasten kanssa ei mene oikein. Ensin mies vei lapsia liikaa joka paikaan. Nalkutuksen myötä mies lopetti sen - no nyt lapset on sitten tylsistyneitä, kun ei niitä viedä muka minnekään. Mies käy katsomassa lapsia liikaa. Mies osti toiselle lapselle pyörän, lapsi sai itse valita. No se oli tietysti vääränlainen...
Ja koko ajan lisäsävynä on se, että näistäkin lapsista nimenomaan tyttö ei "halua" ( siis äidin mukaan) mennä isälleen. Ja tätä toitotetaan kovaan ääneen tuon tytönkin kuullen. Jopa mieheni, joka ei yleensä oikeasti kommentoi kenenkään käytöstä mitenkään, totesi kuinka naurettava kaverini oli pitäessään kovaa mekkalaa lapseni synttäreillä. Äiti yritti kaikin keinoin saada lasta reagoimaan negatiivisesti siihen, että olivat menossa isälleen. Hoki ja hoki, että PEtteri, kohta sitten menet isällesi. Kohta sitten, alapa asennoitua, että kohta menet isällesi. Kohta mennään, äiti menee sitten kotiin, ja sinä menet isälle, ja olet siellä yön yli. Niin. Alapas sitten asennoitua. Ja tuo ei siis ollut mikään pieni lapsi, vaan iso, joka ymmärsi asian kertasanomisella, eikä ollut moksiskaan.
Noin muuten, en osaa sanoa, mitä asialle pitäisi tehdä. Itse yritän puhua kaverilleni järkeä, mutta eipä siihen puupäähän mikään uppoa.
Sinua kiinnostaa se, mikä on reilua kutakin exää, nyxää, nyxän puolisoa jne. kohtaan. Oleellista tässä olisi kuitenkin se, mikä on lapsen etu.
Onko mielestäsi lapsen etu, että hän ei saa päättää missä on? Että hän ei voi osallistua kaverin synttärille tai harrastukseen, koska on isäviikonloppu? Ei voi olla mummolassa iltaan asti vaikka siellä olisi kivaa, koska pitää mennä isälle?
Näyttää siltä, että teillä tärkeintä on aikuisten keskinäinen nokittelu eikä lasten hyvinvointi. Voi lapsiraukkoja kun joutuvat olemaan pelinappuloina teidän leikissänne. Aikuistukaa!
Tämä oli nyt epäilemättä sellainen vastaus, jota et ota todesta kun en kauhistelekaan exää.
Ja ei, en ole ex.
on sanomattakin selvää että äidin mielipide painaa paljon. Tottakai äiti saa keksittyä vaikka mitä hauskaa isä viikonlopuille, kuten lähdetäänkö särkännimeen vai menetkö isälle ja tätä kun jatkuu tarpeeksi kauan alkaa isän luo meneminen tuntua jo vieraalta.
Ja tämä ei varmaan tunnu miltään leikiltä isälle niinkuin sinä kuvailit vai onko omista lapsista väkisin erossa oleminen sinulle leikkiä???
Lapsi ei osaa päättää mikä on reilua, lapsi päättää sen mikä on kivaa sillä hetkellä. Mutta helppo sinun on sieltä huudella latteuksia kun ei ole osunut omalle kohdallesi.
Jos olisit sekunninkin miettinyt miltä tuntuisi odottaa omaa lastaan "kotiin" kahden viikon jälkeen kerta toisensa jälkeen voisit ehkä putkiaiavoillasi jotain ymmärtää.
_en ole ap, mutta samankaltaisessa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä kohdassa ap on haukkunut niitä kirjoittajia, jotka eivät ole samaa mieltä? Eikö tuo ole aika luonnollinen reaktio, että ilahtuu huomatessaan jonkun ymmärtävän mitä tarkoittaa?
Tämä on juuri palstan ongelma: ei lueta alkuperäistä viestiä ja ap:n mahdollisesti kirjoittamia täydennysviestejä. Jospa sinäkin 41 lukisit koko viestiketjun niin näkisit, että ap kommentoi myös kritiikkiä antaneiden kanssa :-)
Ap:lle: Minäkin suosittelen, että käytte sossuntädin kanssa sopimuksen uudelleen läpi ja palautatte äidin/molempien mieleen jo sovitut asiat.
teillä lapsi on kuitenkin elänyt normaalia elämää, ap:n luona ei. Normaalia ei ole 10-vuotiaalle, ettei ole mitään harrastuksia tai synttärikutsuja.
Tekstisi oli kuin meidän tarina, sillä erotuksella että lapset nyt jo vanhempia. Lain mukaan 12 v. saa päättää kumman vanhemman luona on. "asia varmistettu sosiaalitoimistosta" sanoi miehen ex. Eli kun tyttö täytti 12v. meni muutama kuukausi niin että tyttöä näkyi vain kerran kk:ssa..ihan vaan periaatteesta. Exä järjesti erilaisia kyläilyjä niin että ne sattumalta olivat isä-viikonlopun aikaan.
Meiltä on kyllä isä vienyt synttäreille ja muihinkin tapahtumiin (esim. joskus on lauantaina koulua) jos on sattunut isäviikonlopulle. Ja meillä on ollut heidän kavereitaan yökylässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eri mieltä ap:n kanssa lukuisista asioista?
Tämä palsta on täynnään eksiä ja tällainen eksän parjaaminen ei vaan kerta kaikkiaan käy päinsä - heti tulee kuraa niskaan. Katsos mies se on kaiken pahan alku ja juuri >:/
Kelpuutat ilmeisimmin vain ne vastaukset, joissa vastaaja on kanssasi samaa mieltä. Sitä, että omassa ja miehesi tavassa toimia on ilmiselvästi parannettavaa, et ota onkeesi.
Järkyttävää on, ettei miehesi ole keskustellut tytön kanssa siitä, miten tapaamiset saataisiin sujuvimmiksi ja häntä miellyttävimmiksi. oletan ainakin, että kun tästä on jo muutamassa kirjoituksessa mainittu, niin olisit sen kertonut, jos olisi kysellyt.
Kertoo myös sinusta, että jos exä kyselee mahdollisuudesta vaihdella aikoja, on se sinun mielestäsi ruinaamista...
Tämän vastauksen on kirjoittanut äitipuoli, jonka mies uskoo exäänsä, ja kyselee lapsiltaan exän ilmoittamia asioita. Ne lapset kun saattavat ujostella kertoa asioita etäisälle, koska eivät halua tätä loukata. Siksi esim tilanteissa kun lapsi on erityisesti halunnut mennä joihinkin kilpailuihin ym, on mieheni lapsi kertonut sen ensin äidilleen, joka on hyvänä äitinä välittänyt viestin miehelleni. Mies on sitten vuorostaan keskustellut lapsensa kanssa. Aina on ratkaisu löytynyt.
jossa asiat sovitaan ja laitetaan paperille tai käydään vanhoja sopimuksia läpi. Todella outoja vastauksia olet saanut.
Mäkin täällä olen henkeä haukkonut vastauksien tasosta....
Myönnetään, että kirjoitin aloitukseni aikamoisen tunnekuohun vallassa, mutta harmittaa vaan niin niin vietävästi miehen puolesta exän hankaluus. Tosiasiahan on kuitenkin se, että mies näkee rakkaita lapsiaan vain kahden viikon välein, koske emme asu samalla paikkakunnalla.
Jokainen tiukkapipoinen vastaaja voisi miettiä miltä tuntuisi jos joutuisi eron jälkeen etävanhemmaksi ja näkisi lapsia näin harvoin. Pointtini kirjoituksessani on se, että näistä vähistä ajoista exä yrittää vielä nipistää pois.
Tuo lauantain tuontiaika oli vain kärjistetty tapaus: lasten tuontiajat eivät ole koskaan täsmälliset. (viemme ja tuomme lapsia vuorotellen) Jos on luvattu tuoda lapset klo 18-19 välillä ja tuodaankin vasta klo 21.30 niin onhan se kohtuutonta odottelua kaikille osapuolille. Ja tuosta "ole kiitollinen, että edes toi isänpäiväksi" niin sama pätee tietenkin myös äitienpäivänä: jos silloin on meidän viikonloppu niin palautamme lapset jo la-iltana _sovittuun aikaan_, että lapset voivat viettää äitienpäivää oman äitinsä kanssa.Ja en todellakaan kadehdi tjsp exän uutta miessuhdetta. Kohtuutonta on mielestäni se, että hän hoidattaa vanhemmillaan lapset näinä kuherusviikonloppuina ja kokee sitten oikeudekseen ruinata meidän viikonloppuja itselleen.
Onneksi edes muutama palstalla tajusi mitä kirjoituksellani tarkoitin :-) Kiitos heille!
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinua kiinnostaa se, mikä on reilua kutakin exää, nyxää, nyxän puolisoa jne. kohtaan. Oleellista tässä olisi kuitenkin se, mikä on lapsen etu.
Onko mielestäsi lapsen etu, että hän ei saa päättää missä on? Että hän ei voi osallistua kaverin synttärille tai harrastukseen, koska on isäviikonloppu? Ei voi olla mummolassa iltaan asti vaikka siellä olisi kivaa, koska pitää mennä isälle?
Näyttää siltä, että teillä tärkeintä on aikuisten keskinäinen nokittelu eikä lasten hyvinvointi. Voi lapsiraukkoja kun joutuvat olemaan pelinappuloina teidän leikissänne. Aikuistukaa!
Tämä oli nyt epäilemättä sellainen vastaus, jota et ota todesta kun en kauhistelekaan exää.
Ja ei, en ole ex.
Mielestäni ap katsot asiaa aivan väärältä kantiltaSinua kiinnostaa se, mikä on reilua kutakin exää, nyxää, nyxän puolisoa jne. kohtaan. Oleellista tässä olisi kuitenkin se, mikä on lapsen etu.
ihminen, joka haluaa välttää sen, että lapsen äiti käyttää lasta välikappaleena. Isällä on oikeudet ja velvollisuudet ja ei niitä pidä exän sabotoida millään verukkeella. Kerrankin äitipuoli, joka haluaa nähdä nyxänsä lapsia.
Exällä saattaa olla hampaankolossa se, että olet vanha perhetuttu,jolla menee hyvin nyt hänenentisensä kanssa.
tottakai vanhempi sanoo minne mennään, on se sitten kesämökki tai toisen vanhemman luo. Muistan kun itse teininä ei olisi huvittanut mutta matkan jälkeen perillä oli ihan ok.
Lapset helposti jää kotiin pelaa pleikkaa tai kaverien kanssa olemaan. Isälle tekee hyvää, että ei tarvitse ikävöidä lapsia vaan tapaamiset sujuvat rutiinilla. Samoin lapsille se on hyväksi pitkällä tähtäimellä. Kuitenkin kasvavat nopeasti ja kohta murrosikä ja kaverit niin muutenkin vähenee tapaamiset. Isän pidettävä kiinni oikeuksista ja eksän sovitun suunnitelman mukaan toimittava.
Harva äiti täällä olisi samaan suostumassa omalla kohdallaan, että lapsi isälle ja tulisi äitiä tapaamaan jos jaksaa.
Ap ja miehensä asuivat eri paikkakunnalla kuin exä ja lapset. Sen takia on varmaan aika hankalaa isäviikonloppuna viedä lasta synttäreille tai kutsua kavereita kylään. Jos 9- ja 10-vuotiaat näkevät isäänsä kaksi viikonloppua kuukaudessa, on se tajuttoman vähän. On aivan selvää, että tuon ikäisille on tehtävä selväksi, että ilman erillisiä neuvotteluja isän kanssa näitä viikonloppuja ei käytetä muuhun. Onhan niitä kavereita aikaa nähdä kaikki viikot ja vieläpä kaksi viikonloppuakin kuukaudessa. Vaikka lapselle alkaa ne kaverisuhteet olla tosi tärkeitä, niin eihän ne nyt voi mennä oman isän ohi niin kuin ne eivät missään ydinperheessäkään menisi esim. perheen suunnitelmien ohi.
Mielestäni järkevä äiti pyrkisi tekemään kaikkensa, jotta lapset menisivät isän luo isäviikonloppuina iloisin mielin. Välillä pitäisi ehkä vedota siihen, miten isä pettyy. Hyvä isäsuhde kantaa kuitenkin pitkälle murrosiän myrskyissä. Mitä sitten tapahtuu, kun kaverisuhteiden merkitys vain kasvaa ja lapsi päättää, ettei kiinnosta ylipäätään nähdä isää, ehkä ei äitiäkään muuta kuin öisin? Murrosiän kuohuissa äiti on sitten varmaan ruinaamassa isää ottamaan vastuuta enemmän lapsestaan, kun hän ei saa lasta kuriin. Ei niin, jos aina ollaan tehty niin kuin lapsi haluaa ja annettu viestiä, että perheellä ei ole niin väliä, tärkeää ovat ne kaverit, jotka nyt sitten vievät lasta ties mille poluille.
Sanoisinpa siis niinkin, että ei alakoululaisilta kysellä, huvittaako lähteä vai ei. Äiti pikemminkin viestittää näillä kyselyillä, että eihän sinua huvita lähteä... Ja tyttö ehkä tekee äidin mieliksi, kun tajuaa, että äidillä on sitten tylsää ja ikävää, kun hän on poissa. Kyllä tässä vaiheessa on syytä ottaa yhteys lastenvalvojaan ja vaatia tarkat tapaamisajat, joista ei lipsuta. Kuvaavaa on se, että kun kyseessä on isänpäivä (siis lapsen isän juhla), tuodaan lapsi paikalle vasta iltamyöhään. Miten kukaan voi ajatella, että lapsi sanoisi ihan rehellisesti äidilleen isänpäivänä, että en halua mennä isälle kuin vasta illalla ja sitten isän luona halailla ja suukotella isää? Ei, tässä on taustalla äidin ongelmat, ja mitä pikemmin niille laitetaan stoppi, sen parempi. Nämä oudot vastaukset ovat takuulla tulleet niiltä äideiltä, jotka kikkailevat lastensa tapaamisilla ja kyselevät mussukoilta joka asiassa johdatelevaan sävyyn näin: ethän kulta varmaan halua mennä tänä viikonloppuna isän luo, kun äiti on kutsunut mummin tänne ja voitaisiin tehdä pizzaa ja katsoa elokuvia ja äidille tulisi niin kova ikävä...
Te tajusitte mistä on kyse :) Lämmin kiitos teille asiallisista vastauksistanne.
Tämä palsta on niin omituinen, että saa joskus täyspäisen ja järkevän ihmisen tuntemaan itsensä ihan tampioksi vaikkei olisi tarvetta. Te palautitte (jos nyt oikein dramaattisiksi heittäydytään) uskoni tämän asian eteenpäin viemiseen ja sopimusten tarkistamiseen.
Mukavaa joulunodotusaikaa kaikille keskustelijoille!
Alue: Aihe vapaa
"Tein" eroa jo vuosia ennen varsinaista eroa ja ainoa mitä kadun on se, etten tajunnut erota aiemmin. Exä yllättyi erosta vaikka asiasta oli puhuttu monesti. Vielä eron jälkeenkin kysyi pariin otteeseen, että olenko aivan varma, ehdotti paluuta yhteen. Kiitos ei.
Exän virallinen versio tapahtumista ja erosta on kuitenkin varsin erilainen: minä olen se katkera ex joka haikailee hänen peräänsä. Edelleen, vuosien jälkeen, exäni esittää asiat niin, etten olisi toipunut vieläkää erosta :)