Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen exä rasittaa
14.11.2010 |
Miehellä on 9- ja 10-vuotiaat lapset, jotka ovat meillä sovitusti joka toinen viikonloppu ja puolet lomista. Miehen exä on yrittänyt manipuloida lasten tapaamisia meillä koko yhdessäolomme ajan.
Pari viikkoa sitten lapset olivat tulossa meille kuukauden tauon jälkeen (olivat olleet flunssassa), kun tuo exä sanoi miehelleni puhelimessa, että odotas kysyn tytöltä, että haluaako tulla. Siis mitä vittua??? Eihän tällaista kysytä lapselta!!! Lapselle kerrotaan, että nyt on isi-viikonloppu ja nähdään taas sunnuntaina.
Vanhemmalla lapsella on ollut usein erilaisia menoja isi-viikonlopun aikana, joka on hankaloittanut meidän suunnitelmia tosi paljon. Muutamalla eronneella kaverillani ei tällaisia ongelmia ole, koska näille viikonlopille ei kerta kaikkiaan sovita mitään omia menoja ja kavereille sanotaan, että nyt ei meille synttärit sovi, kun lapset ovat isällään.
Tämä viikonloppu ei olisi ollut meidän viikonloppu, mutta isänpäivän takia exä toi lapset meille eilen illalla. Mutta ei kuuden-seitsemän välillä vaan klo 21.30 kun mummolassa venähti vähän pitkään.
Tänään hakiessaan lapsia exä ilmoitti, että voisivatko lapset olla hänellä ensi viikonlopun, kun lapset haluaisivat levätä. Mies sanoi, että olemme reissussa sitä seuraavan viikonlopun eli olisi ihan mukava saada lapset omalla viikonlopullamme. Exä hieman suivaantui tästä ja ehdotti samaan syssyyn, että mites joulut sitten. (lapset olivat KOKO joulun hänellä viime vuonna ja uuden vuoden meillä) Hän sanoi, että tyttö on jutellut, että haluaisi olla kerrankin ihan rauhassa kotona joulun (ovat yleensä aina maalla, jossa exän sukulaiset viettävät joulua aika kosteissa merkeissä). Mies ehdotti tähän, että jos alkaisimme jakaa joulunkin puoliksi eli lapset olisivat joulupäivään asti toisella ja siitä sitten Tapaninpäivään iltaan toisella. Exa vaan sössötti, että kun tyttö niin toivoisi...
Totuus on se, että miehen lapset viihtyvät meillä todella hyvin ja viikonloput sujuvat hienosti minun lapsieni kanssa. Exällä vaan on omituinen riippuvuussuhde oman alkoonmenevän äitinsä kanssa ja ihan selkeästi yrittää jatkaa tätä outoutta oman tyttärensä kanssa.
Kertokaa arvon kanssapalstailijat - olenko ihan väärässä mielipiteeni kanssa, että lapsilta ei tosiaankaan kysytä, että haluatko mennä isille vai haluaisitko jäädä kotiin vaan sovittua sopimusta noudatetaan eikä jatkuvasti yritetä vedättää isää, joka rakastaa lapsiaan valtavasti, haluaa nähdä heitä ja maksaa reilut elarit säännöllisesti!
Lisättäköön vielä, että exällä on itsellään suht tuore etäsuhde 300 km:n päässä ja on jonkin verran omilla viikonlopuillaan vienyt lapsiaan vanhemmilleen hoitoon ja mennyt miesystävän luo. Ja sehän ei kuulu meille - ainoastaan se, että lapset tulevat silloin meille kun on meidän vuoromme!
Kommentit (39)
Mutta kun hulluinta on tässä se, että tyttö todella tykkää olla meillä - halii isäänsä juttelee kaikenlaista minulle, syö ja nukkuu hyvin jne...
Luulen, että tässä voi olla kyseessä se, että olen äidin tuttu ja hänen eksänsä ja minun yhteenmeno aikoinaan oli hänelle todella kova pala purtavaksi vaikka avioerosta oli kulunut jo aikaa. Tyttö haluaa olla äidilleen ehkä lojaali eikä halua näyttää miten mukavaa meillä on. Tiedä häntä sitten...
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
poika ei ole koskaan valittanut mistään - ainoastaan siitä kuinka on ikävä iskää usein.
Tyttö on se, jota äiti ihan selkeästi käyttää pelinappulana. Sait ehkä väärän käsityksen, koska en viitsi käyttää nimiä täällä.
kaikkea mitä nyxäsi kertoo. Usein naisille se ero ei suinkaan ole kova pala vaan helpotus. Monilla naisilla on tapana surra ja harkita sitä eroa kuukausi- tai vuosikaupalla etukäteen. Niin minäkin tein. Ex taas ei voinut uskoa kun pistin lopulta suhteelle kertaheitolla stopin. Hän kuvittelee edelleen, että olen katkera suhteen päättymisestä ja kaipaan häntä.
Tuntuu pahalta hänen puolestaan enkä erityisesti mainosta sitä, että olen onnellisempi kuin koskaan hänen kanssaan. Tästä ehkä johtuu hänen virheellinen ksäityksensä, tiedä sitten.
Kuten teillä nyt näyttää olevan. Se on ihan tavallinen viikonloppu kavereineen, harrastuksineen, menemisineen eikä mikään erityinen vanhemmantankkaushetki. Tarkoitushan on, että isällä ja äidillä eletään tavallista elämää ja mitä tavallista on se, että ei saa mennä edes kaverin synttäreille?
Ja jos se exä on lasten kanssa viikot niin mitä sitten, jos lapset ovat mummolassa viikonloppuisin? Ei se ole teiltä pois.
Ajatus siitä, että sinulla on oikeus huutaa joidenkin vuorojen perään tuntuu sairaalta. Jos lapsi ei halua nähdä isäänsä niin sitten ei halua. Ethän sinäkään kaikesta päätellen olen ihminen, jonka kukaan haluaisi tavata.
Kuten teillä nyt näyttää olevan. Se on ihan tavallinen viikonloppu kavereineen, harrastuksineen, menemisineen eikä mikään erityinen vanhemmantankkaushetki. Tarkoitushan on, että isällä ja äidillä eletään tavallista elämää ja mitä tavallista on se, että ei saa mennä edes kaverin synttäreille? Ja jos se exä on lasten kanssa viikot niin mitä sitten, jos lapset ovat mummolassa viikonloppuisin? Ei se ole teiltä pois. Ajatus siitä, että sinulla on oikeus huutaa joidenkin vuorojen perään tuntuu sairaalta. Jos lapsi ei halua nähdä isäänsä niin sitten ei halua. Ethän sinäkään kaikesta päätellen olen ihminen, jonka kukaan haluaisi tavata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikkea mitä nyxäsi kertoo. Usein naisille se ero ei suinkaan ole kova pala vaan helpotus. Monilla naisilla on tapana surra ja harkita sitä eroa kuukausi- tai vuosikaupalla etukäteen. Niin minäkin tein. Ex taas ei voinut uskoa kun pistin lopulta suhteelle kertaheitolla stopin. Hän kuvittelee edelleen, että olen katkera suhteen päättymisestä ja kaipaan häntä. Tuntuu pahalta hänen puolestaan enkä erityisesti mainosta sitä, että olen onnellisempi kuin koskaan hänen kanssaan. Tästä ehkä johtuu hänen virheellinen ksäityksensä, tiedä sitten.
Näin vain heidän avioliittohelvettinsä vierestä aikoinaan, kun nainen antoi omien vanhempiensa alkoholinkäytöllään pilata hyvän parisuhteen. t. ap
miehen exään? Naapuri, ystävä, työtoveri vai kenties rakastaja?
kaikkea mitä nyxäsi kertoo. Usein naisille se ero ei suinkaan ole kova pala vaan helpotus. Monilla naisilla on tapana surra ja harkita sitä eroa kuukausi- tai vuosikaupalla etukäteen. Niin minäkin tein. Ex taas ei voinut uskoa kun pistin lopulta suhteelle kertaheitolla stopin. Hän kuvittelee edelleen, että olen katkera suhteen päättymisestä ja kaipaan häntä. Tuntuu pahalta hänen puolestaan enkä erityisesti mainosta sitä, että olen onnellisempi kuin koskaan hänen kanssaan. Tästä ehkä johtuu hänen virheellinen ksäityksensä, tiedä sitten.
Näin vain heidän avioliittohelvettinsä vierestä aikoinaan, kun nainen antoi omien vanhempiensa alkoholinkäytöllään pilata hyvän parisuhteen. t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kertonut, että tulen laittamaan hynttyyt yhteen tämän tuttuni kanssa olisin nauranut iloisesti vastaan. Vaan tunteillehan ei voi mitään ja olemme ihan mielettömän onnellisia yhdessä ja nautimme uusioperhe-elämästä. Omat lapsenikin olivat miehelle jo entuudestaan tuttuja ja tämän lapset omilleni ja minulle.
viisas ihminen ei toimi vain tunteittensa vietävinä. Ja niille tunteilleenkin voi jotakin. ja sinä ja miehesi saatatte nauttia tästä uusioperhe-elämästä, mutta lapsille tuo aika on todennäköisesti liian lyhyt sopeutuakseen tuohon tilanteeseen, jos et kerran viisi vuotta sitten voinut kuvitellakaan asuvasi miehesi kanssa yhdessä.
kertonut, että tulen laittamaan hynttyyt yhteen tämän tuttuni kanssa olisin nauranut iloisesti vastaan. Vaan tunteillehan ei voi mitään ja olemme ihan mielettömän onnellisia yhdessä ja nautimme uusioperhe-elämästä. Omat lapsenikin olivat miehelle jo entuudestaan tuttuja ja tämän lapset omilleni ja minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viisas ihminen ei toimi vain tunteittensa vietävinä. Ja niille tunteilleenkin voi jotakin. ja sinä ja miehesi saatatte nauttia tästä uusioperhe-elämästä, mutta lapsille tuo aika on todennäköisesti liian lyhyt sopeutuakseen tuohon tilanteeseen, jos et kerran viisi vuotta sitten voinut kuvitellakaan asuvasi miehesi kanssa yhdessä.
kertonut, että tulen laittamaan hynttyyt yhteen tämän tuttuni kanssa olisin nauranut iloisesti vastaan. Vaan tunteillehan ei voi mitään ja olemme ihan mielettömän onnellisia yhdessä ja nautimme uusioperhe-elämästä. Omat lapsenikin olivat miehelle jo entuudestaan tuttuja ja tämän lapset omilleni ja minulle.
Nimenomaan tällaisessa tapauksessa sitä tuli mietittyä ja harkittua sen sata kertaa ennen kuin annoimme tunteillemme "luvan." No kukin tulkitkoon miten haluaa :-)
kolme vuotta olemme olleet yhdessä ja sen takia jaksankin ihmetellä eksän "venkoilua."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole tollasia ongelmia koska olen lapsien isän kanssa yhdessä.
Mutta olen seurannut kaverien uusperhe-juttuja. Jotkut sujuu hyvin ja sitten on 3 perhettä joissa asiat ei oikein suju, kaikki erilaisia.
Yhdessä perheessä kaverin ex-mies on se mulkku joka vaikeuttaa asioita. Toisessa perheessä taas kaverin miehen ex ja kolmannessa perheessä mun oma kaveri on se joka ei oikein tykkää näistä lapsipuolien kyläilyistä.
lapsista ei aina halua tulla isänsä luokse. !0-vuotiaana tyttö alkaa todennäköisesti lähennellä varhaispuberteettia ja kaverit alkavat olla yhä tärkeämpiä. Kaveripiiristä helposti putoaa, jos ei saa mennä niille synttäreille ym mukaan.
Myös etävanhemman luona olisi vietettävä tavallista elämää. Siihen kuuluu harrastukset, kaverit ja omat menot. Jos etävanhempi on viisas, niin hän ei vieroita lastaan itsestään sillä, ettei osallistu lapsen elämään esim viemällä lasta synttäreille tai harrastuksiin.
T_äitipuoli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ei saa edes mennä kavereidensa synttäreille kun on teillä. Antakaa lasten olla teillä kuten olisivat kotonaankin. Ymmärrän että tahdotte yhteistä aikaa eikä siksi ole kiva haalia harrastuksia, mutta kavereiden synttärit etc erikoisjutut - tuskinpa miehesi ex on onnistunut junailemaan niitä. Ja silti tuntuu kuin syyttäisit häntä niistäkin. Antakaa lasten elää ja pitää kaverinsa.
Ja tottakai tyttö roikkuu isässään, tapaa niin harvoin että tavatessa täytyy tehdä kaikkensa että saisi tavata vielä uudelleenkin. Tyttö ei taida olla kovin luottavainen asemastaan isänsä elämässä? Täytyy mairitella, halailla, suukotella eli kerjää isänsä huomiota vaikka toisaalta haluaisi jäädä kotiinsa.
9 ja 10-vuotiaita täytyisi jo kuunnella.
exät on kuin pahalaatuinen syöpä. sanon nyt suoraan. voimia
en myöskään näe tuossa kertomuksessasi oikeastaan kenenkään muun venkoilua kuin sinun ja ehkä miehesi. Lapsen äiti oli kertonut oman näkemyksensä lapsen toiveista, lapsen isä ei ollut kysynyt lapsen mielipidettä asiasta. Nähtävästi lapsen ei ole annettu elää isän luona sellaista elämää, mikä olisi normaalia sosiaalista kanssakäymistä tuon ikäiselle tytölle. Ja lapsen äiti on kysynyt, että sopiiko noitten viikonloppujen vaihto. Hän on myös antanut lapsen tulla isänpäiväviikonloppuna isälleen vaikka ei olekaan isän viikonloppuvuoro. Se, että mummolassa on hieman venähtänyt, ei varmasti kaada lauantai-iltana 10-vuotiaan esim nukkumaanmenoaikaa.
kolme vuotta olemme olleet yhdessä ja sen takia jaksankin ihmetellä eksän "venkoilua."
saman tilanteen eri näkökulmista. Eri ihmisten näkökulmista. Halutessaan. Sinulle tekisi hyvää pysähtyä ja tutustua tarkemmin niin itseesi kuin muihinkin ihmisiin. Oppisit jotakin olennaista.
huuh
exät on kuin pahalaatuinen syöpä. sanon nyt suoraan. voimia
jossa asiat sovitaan ja laitetaan paperille tai käydään vanhoja sopimuksia läpi.
Todella outoja vastauksia olet saanut.
jossa asiat sovitaan ja laitetaan paperille tai käydään vanhoja sopimuksia läpi. Todella outoja vastauksia olet saanut.
Mäkin täällä olen henkeä haukkonut vastauksien tasosta....
Myönnetään, että kirjoitin aloitukseni aikamoisen tunnekuohun vallassa, mutta harmittaa vaan niin niin vietävästi miehen puolesta exän hankaluus. Tosiasiahan on kuitenkin se, että mies näkee rakkaita lapsiaan vain kahden viikon välein, koske emme asu samalla paikkakunnalla.
Jokainen tiukkapipoinen vastaaja voisi miettiä miltä tuntuisi jos joutuisi eron jälkeen etävanhemmaksi ja näkisi lapsia näin harvoin. Pointtini kirjoituksessani on se, että näistä vähistä ajoista exä yrittää vielä nipistää pois.
Tuo lauantain tuontiaika oli vain kärjistetty tapaus: lasten tuontiajat eivät ole koskaan täsmälliset. (viemme ja tuomme lapsia vuorotellen) Jos on luvattu tuoda lapset klo 18-19 välillä ja tuodaankin vasta klo 21.30 niin onhan se kohtuutonta odottelua kaikille osapuolille. Ja tuosta "ole kiitollinen, että edes toi isänpäiväksi" niin sama pätee tietenkin myös äitienpäivänä: jos silloin on meidän viikonloppu niin palautamme lapset jo la-iltana _sovittuun aikaan_, että lapset voivat viettää äitienpäivää oman äitinsä kanssa.
Ja en todellakaan kadehdi tjsp exän uutta miessuhdetta. Kohtuutonta on mielestäni se, että hän hoidattaa vanhemmillaan lapset näinä kuherusviikonloppuina ja kokee sitten oikeudekseen ruinata meidän viikonloppuja itselleen.
Onneksi edes muutama palstalla tajusi mitä kirjoituksellani tarkoitin :-) Kiitos heille!
t. ap
Alue: Aihe vapaa
Mutta jos lapsi usean kerran tuo itse oma-aloitteesti esille sen, ettei halua mennä etävanhemman luo täytyy tuo toive ottaa vakavasti ja tutkia sen syy perinpohjin. Voihan olla ettei mitään erityistä syytä löydy tai jos löytyy niin sitten toimitaan sen mukaan. Voi myös olla, että lasta pahoinpidellään, kohdellaan muutoin kaltoin tai käytetään hyväksi. Syy tulee tutkia.
Lapsen paras on näissä asioissa aina se ykkösjuttu. Ei aikuisten toiveet. Molempien vanhempien tehtävä on pitää aina ja kaikessa lapsensa puolia.