Onko jotenkin out kaikesta jos ei ole FB:ssa?
Siis mitä hyötyä siitä on? Tuossa toisessa ketjussa vaan asiaa päiviteltiin ja ihan minua kiinnostaisi kuulla, että millä tavalla olen tippunut kehityksestä.
Poistin itseni FB:sta muutama kuukausi sitten ja ihan vain siitä syystä, etten juuri koskaan käynyt siellä ja sitten kun menin, minulle oli tullut kymmenittäin ihmeellisiä kutsuja ja sydämiä ja ties mitä sontaa. Ja ihmiset ihmettelivät miksen vastaa heille. En minä vaan jaksanut lueskella puolituttujen kuulumisia eikä minulle itselleni juuri koskaan tapahdu mitään sellaista, joka pitäisi julkistaa kaikille kavereille. Olen kai tylsä tyyppi.
Kaikenkukkuraksi siellä kaverit piilovittuilevat toisilleen ja kyyläävät, kuka on ollut kenenkin luona jne... Ja sitten soitellaan ja mietitään mitä joku jollakin tarkoitti.
Mieluummin toivon, että jos on asiaa minulle soitettaisiin tai laitettaisiin vaikka sähköpostia. Mistä siis olen jäänyt paitsi?
Kommentit (53)
tarkoitetaan sitä että siellä pitäisi koko ajan roikkua, vaan ylipäätään sitä että on profiilillaan siellä. Ikävä sanoa, mutta kyllä mun kaveriporukasta se yksi, joka vastusti FB:tä viimeiseen asti, jäi selvästi ulos kuvioista. Sosiaaliset tapaamiset sovitttin porukassa siellä ja sitten hänelle soitettiin jos joku muisti että "ai niin, sille pitää erikseen soittaa". Ja ei, ei ole kyse siitä että emme olisi hyviä ystäviä (vaikka tiedän että olettekin nyt sitä mieltä), monesti vaan tässä kiireessä se tuntui ylimääräiseltä tehtävältä. Hänkin lopulta liittyi Facebookiin sitten.
Kyse ei ole niinkään siitä, että mitä siellä kirjoitellaan, vaan siitä että ylipäätään on siellä. Tajuaa siis, mihin maailma on menossa.
mitä se on, kuin "olemalla" siellä jatkuvasti. AIka hyvän kuvan saa jo kun vaikka joskus pistäytyy + seuraa uutisointia / muuta kirjoittelua aiheesta.
Sitten, jos joku järkevämpi juttu ilmaantuu, niin voi sitten osallistua siihen
eipä taida tietää, kun usein FB:a käyttätättömät ihmettelevät, miten joku viitsii kertoa kaikki elämänsä yksityiskohdat vieraitten ihmisten luettavaksi intiimeistä yksityiskohdista kahvinkeittoihin ja vessassakäynteihin. Eli jos tieto on tuota tasoa, niin eipä voi sanoa juuri kyseistä mediaa tuntevansa...
Mutta just siksi vanhempien olisi syytä olla hereillä ja olla itsekin siellä, jotta voi lapsen tekemisiä seurata ja niihin voi puuttua. Hirveintä on, että jotkut 11-14-vuotiaat on fb:ssä ja heidän kaverilistoilla ei ole omia vanhempia!
eipä taida tietää, kun usein FB:a käyttätättömät ihmettelevät, miten joku viitsii kertoa kaikki elämänsä yksityiskohdat vieraitten ihmisten luettavaksi intiimeistä yksityiskohdista kahvinkeittoihin ja vessassakäynteihin. Eli jos tieto on tuota tasoa, niin eipä voi sanoa juuri kyseistä mediaa tuntevansa...
Anna mun nauraa :D. Jep, näinhän se tietty on! Mutta suutarin lapsillahan ei usein ole kenkiä, näinhän se menee. Osaa jotain periaatteessa mutta ei käytännössä kuitenkaan. Mutta tosin, en kuitenkaan usko, että av-mammat siellä kehittelee päivät pitkät uusia sovelluksia sun muita systeemejä facebookiin :DD.
Kotiäidin on tätä varmaankin vaikea tajuta.
Anna mun nauraa :D. Jep, näinhän se tietty on! Mutta suutarin lapsillahan ei usein ole kenkiä, näinhän se menee. Osaa jotain periaatteessa mutta ei käytännössä kuitenkaan. Mutta tosin, en kuitenkaan usko, että av-mammat siellä kehittelee päivät pitkät uusia sovelluksia sun muita systeemejä facebookiin :DD.
pääasia, että itse on mukana kehityksessä, samapa mulle mitä muut tekee.
Mitä tapahtuu, jos ei ole mukana kehityksessä? Jos ei hankkinut kännykkää vuonna 1994, on tänä päivänäkin sosiaalinen paaria? Jos olen väärässä ja kolmen vuoden kuluessa työnantajakin määrää olemaan facebookissa, mitä olen menettänyt? En tiedä miten se "toimii" ja joudun jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle?Jään nyt vain odottamaan sitä lakia, jossa määrätään facebook-profiili pakolliseksi osoitukseksi kansalaisen olemassaolosta. :)
eivät osaa käyttää nettiä, eivät kännykkää, ovat täysin ulkona nykymaailmasta. Surullista. Eikä sitä sitten enää niin helppoa ole oppiakaan, kun tekniikka on mennyt taas triplasti eteenpäin.
eipä taida tietää, kun usein FB:a käyttätättömät ihmettelevät, miten joku viitsii kertoa kaikki elämänsä yksityiskohdat vieraitten ihmisten luettavaksi intiimeistä yksityiskohdista kahvinkeittoihin ja vessassakäynteihin. Eli jos tieto on tuota tasoa, niin eipä voi sanoa juuri kyseistä mediaa tuntevansa...
Eipä voi sanoa juuri kyseistä mediaa tuntevansa, jos ei ole tällaiseen jatkuvaan tajunnan virtaan ja avautumiseen siellä törmännyt.
Kotiäidin on tätä varmaankin vaikea tajuta.
Anna mun nauraa :D. Jep, näinhän se tietty on! Mutta suutarin lapsillahan ei usein ole kenkiä, näinhän se menee. Osaa jotain periaatteessa mutta ei käytännössä kuitenkaan. Mutta tosin, en kuitenkaan usko, että av-mammat siellä kehittelee päivät pitkät uusia sovelluksia sun muita systeemejä facebookiin :DD.
eipä taida tietää, kun usein FB:a käyttätättömät ihmettelevät, miten joku viitsii kertoa kaikki elämänsä yksityiskohdat vieraitten ihmisten luettavaksi intiimeistä yksityiskohdista kahvinkeittoihin ja vessassakäynteihin. Eli jos tieto on tuota tasoa, niin eipä voi sanoa juuri kyseistä mediaa tuntevansa...
Eipä voi sanoa juuri kyseistä mediaa tuntevansa, jos ei ole tällaiseen jatkuvaan tajunnan virtaan ja avautumiseen siellä törmännyt.
Mutta hassuinta ovat nämä "en ole koskaan ollut Facebookissa enkä jää mistään paitsi". Mistä te voitte sen tietää?
Ei mulla ole ollut pernaruttoakaan ja tiedän kyllä hyvin etten jää mitään paitsi jos sitä ei tulekaan. Onko teidän putkiaivojen niin vaikea tajuta, että toisilla ihmisillä elämä on keinotodellisuuden ulkopuolella.
Oman ystäväpiirini kuulumiset kuulen parhaiten Fb:sta. Siellä käydään viestittelemällä myös se kirjeenvaihto, joka ennen käytiin sähköpostissa.
Fb on hyvä sellaisissa ympyröissä, joissa ihmiset elävät hyvin erilaisissa vrk-rytmeissä (lapsettomat, perheelliset, vuorotyöläiset jne), jolloin yhteydenpito puhelimella on sitä, että toisella on aina "vähän huono hetki", tai asuvat kaukana toisistaan, jolloin kahvipöytäkeskustelut jää käymättä.
Jos näkee ystäviään viikottain ja elää heidän kanssaan hyvin samantyyppistä elämää, silloin ei varmaan ole tarvetta Fb:lle. Minä jäisin kavereideni elämästä vähän ulkopuoliseksi, jos en olisi Fb:ssa. Tai ainakin joutuisin käyttämään hirveän määrän energiaa ja aikaa pitääkseni kaveruudet sillä samalla intensiteetin tasolla joka Fb:n kautta tulee luonnostaan.
Ap:n kannattaisi ehkä harkita myös, miksi on tuollaisen kyyläriporukan kaveri ylipäätään. Ei mun ystäväni käytä Fb:ia tappeluun ja juoruamiseen! :/
Mun mielestä se on tosi surullista kun koko elämä on Facebookissa, yksityisyyden rajoja ei enää ole. Ei ehkä koske meitä yli 30-vuotiaita (onneksi!!), mutta nuorempia kyllä.
Just oli kylässä yksi alle 20-vuotias sukulainen ja kyllä hänen koko elämänsä on esillä Facebookissa. Iltaisin istu monta tuntia Fb:ssä ja raportoi sinne kaiken. Myös kuvia latasi sinne paljon.
Mä en voi kun huokaista helpotuksesta, että olen näin vanha ettei tarvitse sinne laittaa koko elämäänsä.