Mies raivoaa =(
Miehellä menee hermot, kun lapset metelöivät ja/tai kiukkuavat. Hermostuu jopa siitä kun lapset leikkivät ja nauravat kovaäänisesti. Lapset eivät saa pyytää kavereitaan kylään ja usein käskyttää muksut omiin huoneisiin, koska ei kuulemma jaksa katsella ja kuunneella mölinää, mikä usein on normaalia puhetta kun lapset kertovat esim. koulupäivistään. Ikävämpi juttu, kun perheessämme on neljä lasta, joista nuorin vasta pari kuinen. Puhuu lapsille rumasti, nimittelee, ym. Nyt on lyhyen ajan sisällä todennut pari kertaa, että voisi aivan hyvin häipyä. Ei siis uhkauksena, vaan tyynesti todennut asian. Uskon, että saattaa sen tehdäkkin. Minua tai jaksamistani hän ei arvosta, vaan puhuu minullekkin alentuvasti ja vieläpä lasten kuullen. Nyt olen huomannut, että esikoinen yrittää puhua minnulle samaan sävyyn. Se kyllä jäi yritykseksi =)
Kiitos jos joku jaksoi lukea väsyneen äidin vuodatuksen =0)
Kommentit (48)
Opin kyllä olemaan hiljaa.
Kovan työn takana, että uskallan nyt aikuisena avata suuni.
Mies ei puhu asioistaan/tunteistaan, tajusin sen vasta mentyämme naimisiin. Jos minä esim. sanon rakastavani, mies ei ikinä vastaa. Ei halaile, en edes suukkoa ole lasten syntymän jälkeen saanut. Ainoa kosketus tapahtuu vällyjen alla, n. 4krt/vuodessa...
miehen kanssa nyt vakava keskustelu!
Opin kyllä olemaan hiljaa.
Kovan työn takana, että uskallan nyt aikuisena avata suuni.
Tuosta syystä olen itse alkanut harkita eroa. En halua lapsille jäävän pysyviä traumoja ei niin kelvollisesta roolimallista.
ap.
tai ota ero. Ei sinun tai lasten tarvitse sietää tuollaista. Meillä on eron jälkeen paljon hiljaisempaa, kun lapset eivät provosoidu möykkäämään ihan vain ärsyttämistarkoituksessa..
Kyllä sinä pärjäät, päätittepä mitä tahansa!
miehen kanssa nyt vakava keskustelu!
ei ikinä tule onnistumaan.
ap.
tai ota ero. Ei sinun tai lasten tarvitse sietää tuollaista. Meillä on eron jälkeen paljon hiljaisempaa, kun lapset eivät provosoidu möykkäämään ihan vain ärsyttämistarkoituksessa..
Kyllä sinä pärjäät, päätittepä mitä tahansa!
Olen viime aikoina huomannut, että olen itsekkin rennompi kun mies on töissä. Ilmapiiri ikäänkuin jännittyy, kun hän tulee kotiin.
ap.
Mies ei viihdy perheessä, lapset ei viihdy miehen kanssa, sinä et viihdy miehen kanssa, kukaan ei ole onnellinen..
Tjaahas, mikähän tähän voisi olla ratkaisu? HALOO NAINEN, AJATTELE OMILLA AIVOILLASI, ÄLÄKÄ ITKE..
Mies ei viihdy perheessä, lapset ei viihdy miehen kanssa, sinä et viihdy miehen kanssa, kukaan ei ole onnellinen..
Tjaahas, mikähän tähän voisi olla ratkaisu? HALOO NAINEN, AJATTELE OMILLA AIVOILLASI, ÄLÄKÄ ITKE..
Ei se ole aina niin helppoa, mieluiten sitä edes YRITTÄISI löytää ratkaisun tilanteeseen. Enkä ole itkenyt, olen vain väsynyt ;)
Kuulostaa aika ikävältä mieheltä, sori vaan :/ Pitäisköhän miehen muuttaa vähäks aikaa pois, ja katsotte sit uudestaan tilannetta..?
Voimia!
Meillä ei samanlaista, mutta miehen pinna on alkanut kiristymään, kun tulee töistä ja lapset väsyneitä ja kiukkuavat. Syyttää minuakin, että mitäs riitelen niiden kanssa. Enhän minä lasten kanssa riitele, mutta uhmaikäisten kanssa nyt vaan on sellaista, että joutuu kieltämään ym., mistä sitten lapset kiukkuavat. On muutaman kerran tehnyt niin, että tulee ovesta ja lähtee melkein saman tien ulos sanoen, että ei jaksa kuunnella. Omituista minusta. Useimmiten tulee kotiin vasta kun lapset nukkuvat, se on kaikille paras ratkaisu. Ja niitä työmatkojaan aina odotan:-)
Voimia sulle!
Mies ei viihdy perheessä, lapset ei viihdy miehen kanssa, sinä et viihdy miehen kanssa, kukaan ei ole onnellinen.. Tjaahas, mikähän tähän voisi olla ratkaisu? HALOO NAINEN, AJATTELE OMILLA AIVOILLASI, ÄLÄKÄ ITKE..
Ei se ole aina niin helppoa, mieluiten sitä edes YRITTÄISI löytää ratkaisun tilanteeseen. Enkä ole itkenyt, olen vain väsynyt ;)
Jos minun mies raivoaisi lapsille, haistattelisi ja nimittelisi, ei antaisi lasten jutella kotonaan kuulumisistaan kavereiden kanssa, sulkisi lapset huoneeseensa leikkimään/juttelemaan niin todellakaan en miettisi ratkaisua ongelmaan, vaan laittaisin miehen miettimättä pihalle aikuistumaan.
Ja sinä sanot vain, että voi sinnuu, kun et minnuu ymmärrä. En ymmärräkään. Sori.
Meillä ei samanlaista, mutta miehen pinna on alkanut kiristymään, kun tulee töistä ja lapset väsyneitä ja kiukkuavat. Syyttää minuakin, että mitäs riitelen niiden kanssa. Enhän minä lasten kanssa riitele, mutta uhmaikäisten kanssa nyt vaan on sellaista, että joutuu kieltämään ym., mistä sitten lapset kiukkuavat. On muutaman kerran tehnyt niin, että tulee ovesta ja lähtee melkein saman tien ulos sanoen, että ei jaksa kuunnella. Omituista minusta. Useimmiten tulee kotiin vasta kun lapset nukkuvat, se on kaikille paras ratkaisu. Ja niitä työmatkojaan aina odotan:-)
Voimia sulle!
Joskus vain tulee tunne, että mies lapsia sättiessään loukkaa myös minua. Minun lapset, niin hän usein sanoo.. siis sanoo, että sinun pennut.. Yksinhän minä ne teinkin... Mutta kaikki "ikävämpi" käytös tuntuu olevan minnun syytäni.
ap.
Jos netissä anonyymisti on tuollaista, niin millaista on irl.
uskotko, että perheenne tilanne vielä tuosta muuttuu? Näetkö, että perheessänne voisi joskus olla kepeä, iloinen tunnelma, jossa kaikki viihtyvät? Voitteko kaikki hassutella yhdessä? Lähestyvätkö lapset isäänsä ja tekevätkö kivoja juttuja yhdessä? Oletko onnellinen 10 vuoden päästä jos tilanne ei muutukaan?
Kun oikeasti mietit noita asioita, niin ehkä tilanne selkeytyy sinulle johonkin suuntaan.
ollut samanlainen? Meillä miehellä tulee aina kausia, että on väsyneempi esim. töiden takia ja silloin käyttäytyy noin. Mutta jos saa välillä "lomaa" muutaman tunnin meistä, eli esim. lähden lasten kanssa kyläilemään johonkin, niin mies muuttuu täysin. Sitten on taas rauhallinen oma itsensä. Ja siis siihen ei auta se, että mies lähtisi vaikka kaverilleen käymään. Ainoastaan se auttaa ku saa olla jonkin aikaa ihan yksin kotona. Ja meillä siis kaksi pientä lasta joiden kanssa oon päivät kotona, eli ollaan lähes poikkeuksetta kotona ku mieskin on.
Ja noin tuo käyttäytyy myös jos on joutunut olemaan liian kauan ilman seksiä, ja tilanne muuttuu taas ku saadaan hommat toimimaan :)
Mutta jos mies ihan aina käyttäytyisi noin, eikä vain kausittain, ni todennäköisesti ero tulisi.
loukkaahan se mies sinua, kun lapsianne haukkuu tai sättii tai komentaa tai suoraastaan ei osoita rakastavansa.
oikeasti ei tuollainen isä ole hyväksi lapsille, eikä ole hyväksi mies sullekaan.
sano miehelle, että pitäskö hänen oikeasti lähteä pois, ainaki joksikin aikaa.
varmaan hänellä samanlainen miehen malli kotoa opittu. isänsä ei jaksanut häntä.
mulla samanmoinen isä ja vieläkin, kun tulee meille, niin pelottaa, että mitä sanoo ku lapset "on lapsia".8siis omani) itse annan lasten leikkiä ja kuuntelen heidän juttujaan, mutta monta kertaa on itseltä meinannut lipsahtaa samoja lauseita ku isältä aikoinaan.
sinä olet fiksu, ja tiedät miten lapsiin tuollainen vaikuttaa. on suorastaan mahdottomuus, että tuollaisen isän lapsista tulisi tasapainoisia, joten ei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. voimia!
uskotko, että perheenne tilanne vielä tuosta muuttuu? Näetkö, että perheessänne voisi joskus olla kepeä, iloinen tunnelma, jossa kaikki viihtyvät? Voitteko kaikki hassutella yhdessä? Lähestyvätkö lapset isäänsä ja tekevätkö kivoja juttuja yhdessä? Oletko onnellinen 10 vuoden päästä jos tilanne ei muutukaan?
Kun oikeasti mietit noita asioita, niin ehkä tilanne selkeytyy sinulle johonkin suuntaan.
Itselläni on rikkonainen ja vaikea lapsuus/nuoruusaika. Ehkäpä siksi olen kynsin hampain yrittänyt saada omille lapsille "normaalin" lapsuuden ja kokonaisen perheen. Kai se pitää vain uskoa ettei näin tule käymään.
ap.
mietinkin jo, että etkö ole edes miettinyt eroa.
En normaalisti ole eron kannalla kovinkaan helposti, mutta väkivalta ja tällainen henkinen väkivalta ovat kyllä asioita, joiden takia ero kannattaa ottaa. Et sitäpaitsi kauaa voi vaikuttaa esikoisesi puhetyyliin, jos et itse kerro ottamalla eroa miehestäsi, että sinua ei saa kohdella verbaalisesti väärin. Nythän annat ymmärtä, että sinulle saa sanoa mitä vaan.
huh, kuulostaa rankalta. Voisitko ajatella pyytää miestäsi jollekkin parisuhdekurssille, siellähän käsitellään juuri tällaisia asioita. Ei kannata odottaa liian kauaa ennenkuin asiat paisuu ihan kohtuuttomasti.