Aivan järkyttävää luettavaa teksti Antin unikoulusta uusimmassa Vauva-lehdessä!

Ja olen ammatiltani ns. neuvolan täti ja kolmen läpsen äiti.

Kun vauva viedään vieraaseen ympäristöön ja viedän äiti ja turva pois, annetaan huutaa, on se vauvalle niin stressaava tilanne ja kestämätön, että itsensä suojaamiseksi vauva nukahtaa.



Tällaista teoriaa täällä oli joskus laitoshuudatuksen taustasta.



No yhtä kaikki, mä en pystyis mihinkään unikouluihin, vaikka olenkin väsymyksestä zombie. Joku sanoi että väsynyt äiti on vaarallinen, mutta ei se nyt niin ole jos sen verran on tolkussaan että pystyssä jotenkin pysyy ja tiedostaa tilanteensa. Pahimpina päivinä ei suotta nostele tai kanniskele sylissä, eikä mene auton rattiin. Ei siinä sen kummempaa ole. Ja väsymys on hiton epämiellyttävää kuten jatkuva valvominenkin, mutta TÄYSIN VAARATONTA. Vaikka kuinka huimaa, on näköhäiriöitä, rytmihäiriöitä, oksettaa ja itkettää, niin hurjasta olosta huolimatta tila on TÄYSIN VAARATON. Tietysti oloa on kuunneltava, eikä silloin voi lähteä lenkille, kuntoilemaan, kylään, ottaa vieraita tms. Silloin tehdään vain juuri pakolliset liikkeet, ja ollaan vaakatasossa minkä vauva antaa, niin kropalla ei ole mitään ongelmaa väsyn kanssa vaikka olo hirveä onkin. ruokakauppaan laitetaan mies, isovanhemmat, kaverit tai tilataan valmiiksi kaupan oman tai ulkopuolisen palvelun kautta.



Sumukausi joka on kuukausista pariin-kolmeen vuoteen on kumminkin niin lyhyt pala elämää että ei sen hirveyttä ja raskautta kannata paisutella. Tietysti jos tekeillä on useampi lapsi ja kaikista pukkaa tuon sumun puolelle ja kukaan muksuista ei oikein nuku, niin sitten on kyllä varmaan jo vähemmän vaaratonta valvominenkin, mutta noin pienenä aikana kuin parikin vuotta ei ehdi tapahtua hirveitä.

Joku sanoi että väsynyt äiti on vaarallinen, mutta ei se nyt niin ole jos sen verran on tolkussaan että pystyssä jotenkin pysyy ja tiedostaa tilanteensa. Pahimpina päivinä ei suotta nostele tai kanniskele sylissä, eikä mene auton rattiin. Ei siinä sen kummempaa ole. Ja väsymys on hiton epämiellyttävää kuten jatkuva valvominenkin, mutta TÄYSIN VAARATONTA. Vaikka kuinka huimaa, on näköhäiriöitä, rytmihäiriöitä, oksettaa ja itkettää, niin hurjasta olosta huolimatta tila on TÄYSIN VAARATON.

No tämähän on ihan täyttä puppua. Ja tiedät sen itsekin. Vai että täysin vaaratonta... Kaikkea sitä tullaankin mutu-tuntumalla tänne paasaamaan.

ja 6 kk ikäinen on vielä liian pieni säännölliseen rytmiin. Itse olen unikouluttanut kaikki neljä kun ovat olleet 10 kk ikäiset, ja siitä on ollut pelkästään iloa, vaikka kaksi kolme iltaa on mennyt rauhoitteluun. Mutta sitten on nukuttu läpi yön, ja koko perhe on paremmalla tuulella. Ja meillä on oltu perhepetiä sun muuta, mutta rajansa kaikella.



Minutkin unikoulutettiin aikoinaan kun nukuin päivät ja valvoin yöt. Siihen aikaan ei ollut pitkiä äitiyslomia ja äitini kävi töissä+ hoiti kaikki kotityöt, ei olisi jaksanut ilman unikoulua.



Vähän tervettä maalaisjärkeä peliin. Tosiaan zombie-äiti on vaarallinen kotona ja liikenteessä, kuten joku sanoikin. Väsymys ja stressi aiheuttaa istualleen nukahtelua, masennusta ja mielenterveyshäiriöitä, niin että unikoulu on hyvästä isompien ongelmien estäjänä.

tsiisös....mikä marttyyri, varmasti oletkin parempi äiti kuin me muut, jotka olemme väsyneitä kun heräämme vain sen 5 kertaa... Kärsi kärsi niin kirkkaamman kruunun saat.... Valvottu yö on sama asia kuin 1 promillen humala. Kännissä oleva äiti=hyvä äiti????? Ei marttyyri= ei vastaan lapsesna tarpeisiin??????

kuopuksen kanssa pikemminkin 6-10 joka yö, lisäksi esikoinen ja myös keskimmäinen heräilee välillä. Et välttämättä tiedä mitä väsymys on. Kun itkee väsymystään, pyörryttää, olet jo aamulla väsynyt... Mä itse asiassa nyt harkitsen tuota unikoulua. Vauva 10kk.

Mites vauva?

Missä vauva nukkuu? Eri huoneessa ja pompit sitten pitkin yötä?

huudattaa lasta. Kolmen lapsen kanssa olen valvonut enempi tai vähempi, mutta yksin en ole heitä jättänyt itkemään. On lapsen hylkäämistä jättää hänet oman onnensa nojaan. Vauvalle viestitään, että huuda vaan, kukaan ei välitä sinusta. Kelpaat sitten, kun olet hiljaa.

Minusta vauvan huudattaminen kuuluu lastensuojeluun. Ellei vanhemmilla ole kykyä hoitaa lasta, pitää viranomaisten puuttua peliin.

Samaa mieltä! Ihmettelen sydämettömiä vanhempia ja tuota rumbaa että vauvan luona juostaan koko yö, miksi vauvaa ei pidetä vierihoidossa, se on luonnollista ja vauva saa turvaa.

Vauvan kehitykselle on tärkeää turvallisuuden tunne, ravinto ja hoiva.

Ei hylättynä oleminen yksin huutamassa tuskaa!

Ja mikäköhän yhteys lapsuuden hylkäämisillä on aikuisena koettuihin henkisiin ongelmiin?

Masennukseen, ahdistukseen jne.

Muistinpa tässä vielä että tällä palstalla yksi ihminen kerran valitteli tuskaisaa oloaan, ahdistustaan ja vaikka mitä.

No, hänen äitinsä ei ollut piitannut hänestä kun tämä oli pieni; oli huudattanut vain.

Tuleeko mieleen mitään?

Tunti lohdutonta itkua ja huutoa ja sitten annettiin tutti! Ja vauva vieraassa ympäristössä ja vieraan aikuisen hoivissa! Jaahas, ja mitäköhän lapsi mahtoikaan itkeä? Pelkoa ja äidin kaipuuta. Ja lapsi vasta puolivuotias. Sääliksi käy pientä. Ihmettelen miten tuollaisia laitosunikouluja saa edes toteuttaa.

Itselläni on neljä lasta, joista kolme on nukkunut ensimmäiset 8 kk - 2,5 vuotta enemmän tai vähemmän huonosti (nuorin nyt vuoden ja edelleen yöherätyksiä 2-6), joten luulen kyllä tietäväni mitä väsymys on. Mutta pienen lapsen tarpeisiin vastataan aina, oli päivä tai yö.

kuulostaa hurjalta. en ole lukenut lehteä.

huudattaa lasta. Kolmen lapsen kanssa olen valvonut enempi tai vähempi, mutta yksin en ole heitä jättänyt itkemään. On lapsen hylkäämistä jättää hänet oman onnensa nojaan. Vauvalle viestitään, että huuda vaan, kukaan ei välitä sinusta. Kelpaat sitten, kun olet hiljaa.

Minusta vauvan huudattaminen kuuluu lastensuojeluun. Ellei vanhemmilla ole kykyä hoitaa lasta, pitää viranomaisten puuttua peliin.

Samaa mieltä! Ihmettelen sydämettömiä vanhempia ja tuota rumbaa että vauvan luona juostaan koko yö, miksi vauvaa ei pidetä vierihoidossa, se on luonnollista ja vauva saa turvaa.

Vauvan kehitykselle on tärkeää turvallisuuden tunne, ravinto ja hoiva.

Ei hylättynä oleminen yksin huutamassa tuskaa!

Ja mikäköhän yhteys lapsuuden hylkäämisillä on aikuisena koettuihin henkisiin ongelmiin?

Masennukseen, ahdistukseen jne.

En ole kuullut unikoulun tarpeesta sellaisissa perheissä joissa lapset saavat tulla perhepetiin niin halutessaan eikä tarvitse omassa huoneessa/sängyssä yrittää nukkua. Omatkin lapseni ovat aina rauhoittuneet meidän vanhempien väliin. Saavat sinne tulla ja varsinkin vanhin 6v tulee vieläkin usein. On tarve läheisyydelle, se tuo turvaa. Mielestäni luonnollisinta on vastata lapsen vaistomaiseen turvan ja läheisyyden tarpeeseen eikä jättää yksin itkemään ja kouluttaa pysymään omassa vuoteessaan jo elämän ensi metreiltä.

Miten vaikeaksi te jotkut teette nukkumisasiat itsellenne sekä lapselle?



Ja missä on perheen isä? Eikö vanhemmilla ole mitään mahdollisuutta tehdä niin että isä on vastuussa parina yönä viikosta lapsen tassuttelusta ja yöheräilyistä ja äiti nukkuu korvatulppien kanssa? Lasta ei tarvitse raahata mihinkään laitokseen vieraaseen ympäristöön ja vieraiden ihmisten peloteltavaksi.



Ja JOS yöllä nukkuminen ei kerta kaikkiaan onnistu, niin sitten on järjestettävä niin että yöllä heräilevä äiti saa nukkua viikonloppuisin esimerkiksi aamupäivät pitkään korvatulppien kanssa ja isä hoitaa vauvan, (tuo vain vierelle syömään, jos on imetettävä) ja muuten on vetovastuussa.



Itselläni kaikki on sujunut yllättävän kivuttomasti 2 lapsen kanssa, vaikka heräilyä on riittänyt kummankin lapsen isojen kehitysvaiheiden aikoihin ja hampaiden puhjetessa.



Pääpiirteittäin meillä on menetelty niin että lapset ovat nukkuneet 4kk ikään asti meidän pedin vieressä omassa sängyssään, josta on ollut laita laskettuna alas. Turvallisempi kuin perhepeti, mutta kuitenkin perhepedin hyödyt. Sen jälkeen samassa huoneessa, mutta kauempana sängystä noin 1 vuoteen asti. Tämän jälkeen omassa huoneessa.



Nukkumisessa on selkeät, todella lyhyet rutiinit. Syödään iltapala, juodaan vähän maitoa tai vettä. Harjataan hampaat ja vaihdetaan vaippa. Sitten iltapusu ja nukkumaan. Omaan huoneeseen siirtyessä sänkyyn laitettiin nalle, josta tuli tärkeä unikaveri. Ei mitään satujen lukemista, tuutulaulujen loilottamista tai turhaa häslinkiä, joka vain saa lapsen ajattelemaan liikaa ja pahimmassa tapauksessa virkistäytymään. Sänky on pienestä pitäen selkeästi vain nukkumista varten. Kirjoja voi lukea ihan tarpeeksi päivälläkin.



Jos lapsi heräilee yöllä, ensimmäinen rauhoittelu on yleensä tassuttelu. Jos heräily jatkuu ja itku muuttuu rajuksi, hätäitkun tyyppiseksi palosireeniksi, silloin otetaan lapsi hetkeksi sohvalle viereen, (n. 5min) annetaan uudestaan tilkka vettä, vaihdetaan vaippa ja iltapusun kautta nukkumaan. Tämän jälkeen vauva useimmiten nukkuu tyytyväisenä. JOS kyseessä on hampaiden puhkeaminen, vaipanvaihdon yhteydessä kannattaa antaa Panadol-suppo.



Tämän jälkeen mahdolliseen heräilyyn reagoidaan jälleen tassuttelemalla. Jos hysteerinen hätäitku alkaa uudestaan, toistetaan aikaisempi rutiini. Joo, vaatiihan se sitä että nousee ylös ja tekee jotain, vaippoja kuluu, kärsii univelasta ja väsyttää, mutta sellaista se on. Tekemällä rutiininomaisesti jotain samaa kaavaa joka kerta on tehokkaampaa kuin kokeilla joka kerta eri asiaa vauvan kanssa. (Sylittelyä, hyssyttelyä, lauleskelua, kanniskelua jne) Vauva tottuu siihen ja rauhoittuu nopeammin. Lisäksi vaippaa vaihtamalla ja tarjoamalla juotavaa minimoidaan se että vauva itkisi nälkää/janoa tai kosteaa vaippaa.



Toivon kaikille tsemppiä. Kyllä se siitä.

Joku sanoi että väsynyt äiti on vaarallinen, mutta ei se nyt niin ole jos sen verran on tolkussaan että pystyssä jotenkin pysyy ja tiedostaa tilanteensa. Pahimpina päivinä ei suotta nostele tai kanniskele sylissä, eikä mene auton rattiin. Ei siinä sen kummempaa ole. Ja väsymys on hiton epämiellyttävää kuten jatkuva valvominenkin, mutta TÄYSIN VAARATONTA. Vaikka kuinka huimaa, on näköhäiriöitä, rytmihäiriöitä, oksettaa ja itkettää, niin hurjasta olosta huolimatta tila on TÄYSIN VAARATON.

No tämähän on ihan täyttä puppua. Ja tiedät sen itsekin. Vai että täysin vaaratonta... Kaikkea sitä tullaankin mutu-tuntumalla tänne paasaamaan.

Hidastaa reaktioita jne. Väsyneenä auton ajamisestahan saa jopa sakot, eli liikenteessä se koetaan riskinä. Miksei muka sitten lapsenhoidossa?

Väsymys ja stressi aiheuttaa istualleen nukahtelua, masennusta ja mielenterveyshäiriöitä, niin että unikoulu on hyvästä isompien ongelmien estäjänä.

Väsymys ja stressi aiheuttaa istualleen nukahtelua, masennusta ja mielenterveyshäiriöitä, niin että unikoulu on hyvästä isompien ongelmien estäjänä.

Kukapa meistä nyt haluaa lastansa jatkuvassa kännissä hoitaa?

Olla ainakin vielä seitkytluvun loppuun asti enemmänkin vakio et annettiin vauvojen huutaa itsensä uneen.Niin on tehty mulle ja mun sisaruksillekin.Itseasiassa mun sisko ei oo meidän äidin kans enää missään väleissä kun ne riiteli tästä aiheesta ja mun sisko loukkaantu omasta puolestaankin kun meidän äiti ehdotti sille samaa."älä kiinnitä siihen huomiota niin kyllä se lopettaa ja nukahtaa" Mä päätin et sivuutan asian ihan vaan siks etten jaksa haastaa riitaa vanhan ihmisen kans joka on toiminut ehkäpä oman äidin tai neuvola henkilökunnan ohjeistuksella niin.Kauheeta joka tapauksessa.!!

tai krooninen väsymys...



Altistaa aikalailla mm. sydänkohtauksille sekä kimpulle erinäisiä tauteja.

On se parempi vaihtoehto kuin vanhemman sairastuminen/romahtaminen unen puutteessa. Meillä onnistui unikoulu kotikonstein, mutta en silti kuvittele että se aina onnistuisi. Kyllä se varmaan tylyä on, mutta viimeisenä vaihtoehtona pitää olla siihen mahdollisuus.

Laitosunikoulusta tulee mieleen joku neuvostoaikanen tehdashalli missä ruosteisia rautasänkyjä rivissä joissa vauvat huutaa.Eikös siinä Antin tapauksessa ollut ensikoti missä ammattiihmiset hoiti yöt kun vanhemmat nukkui?

vauva ei varmaankaan ole terve. Esim. allergioita, adhd tms. Silloin kannattaisi käydä lääkärissä tutkituttamassa, eikä viedä noin hurjaan unikouluun (tunti yksinään huudatusta). Sen puolesta (joku sairaus ja muuten kipeä) kertoo sekin että jutun vauva palasi vanhaan systeemiin (jatkuva itkeskely ja heräily) kuukauden kuluttua unikoulusta. Vauva EI itke jatkuvasti ilman syytä. Eri asia, onko syyhyn mitään apua (esim. adhd).

vauva ei varmaankaan ole terve. Esim. allergioita, adhd tms. Silloin kannattaisi käydä lääkärissä tutkituttamassa, eikä viedä noin hurjaan unikouluun (tunti yksinään huudatusta). Sen puolesta (joku sairaus ja muuten kipeä) kertoo sekin että jutun vauva palasi vanhaan systeemiin (jatkuva itkeskely ja heräily) kuukauden kuluttua unikoulusta. Vauva EI itke jatkuvasti ilman syytä. Eri asia, onko syyhyn mitään apua (esim. adhd).