Miksi pikkuvauvoille ei enää anneta vettä juotavaksi?

Kun tyttö oli pieni vauva niin oli hellekesä. Vaunulenkillä annoin aina pari hörppyä vettä tuttipullosta ja hyvin kelpasi.

Maalaisjärjellä ajateltuna täysimetyksellä oleva kiinteitä syömätön vauva ei saa vedestä mitään tarvitsemiaan ravinteita.

Jos vauvalle juottaa vettä, se juo vähemmän maitoa eli ei saa tarpeeksi ravinteita.

Oma maitoni muuttui vielä helteellä litkummaksi ja sitä oli enemmän joten vauvakin sai rinnalla enemmän nestettä mutta höystettynä tarvitsemillaan ravinteilla.

Aloitus on kymmenen vuoden takaa ja on ihmetelty, että nykyään....

Sama ohjeistus oli jo 20 vuotta sitten,  kun omat lapset olivat pieniä. Ei silloinkaan helteellä suositeltu täysimetyksellä olevien lasten nesteytystä vedellä. Itseasiassa se tissilämmin maito on parasta janoon.

Aikuiselle paras janojuoma olisi huoneenlämpöinen vesi. Koska viileä/kylmä vesi sulkee suun rauhaset, eikä niinkään huutele niitä kuten lämpöisempi vesi tekee. Siten janoonsa ei tarvitse juoda edes kovin paljoa.

Tätä ohjetta minäkin ensin noudatin esikoisen kohdalla. Lapsi alkoi mennä keltaiseksi, piti käyttää verikokeissa (kamalaa, kun tökkivät päästä verikoetta, eikä millään meinannut onnistua, vauva huusi ja äiti itki) ja mulle sanottiin, että se on ehkä ns. äidinmaitokeltaisuutta, joten pitäisi olla imettämättä muutama päivä ja antaa korviketta. Käytin vauvaa vyöhyketerapeutilla, joka antoi erilaiset ohjeet: käski antaa vettä ja pitää vauvaa auringossa ilman vaatteita sekä painella tiettyjä pisteitä jalkapohjissa. Ja jatkaa imetystä normaalisti. Noudatin hänen ohjeitaan, koska kuulostivat minusta paljon järkevämmältä. Parin päivän päästä keltaisuus alkoi hävitä. Ja kohta vauva oli ihan normaalin värinen. Nuoremmille olenkin sitten antanut vettä heti kun on kotiin päästy. Ei siis hirveitä määriä, mutta aina välillä pikkuisen ja ihan pullosta. Ei ollut ainakaan mitään haittaa, terveitä ovat, hyvin kasvoivat ja imetin jokaista pari vuotta

Usein vähän vanhemmat ihmiset tietävät neuvoloita paremmin mikä on lapselle hyväksi, ei toki aina, mutta usein kuitenkin. Neuvoloiden ohjeet vaihtuvat melko tiuhaan tahtiin, mikä tänään on hyväksi, ei olekaan huomenna. Itse jätin ne aikalailla omaan arvoonsa.