Mikä karjalanpiirakoiden tekemisessä on vaikeinta?

Rypytystäkin pelkäsin aluksi ja luulin että on kovinkin vaikeaa, mutta ihan simppeli homma ja säännöllisen näköiset rypyt kuule tuli jo ekalla kerralla! Tein sellaisia cocktailpiirakan kokoisia. Vaikeainta nyt sitten ehkä voisi olla vaikkapa se pulikalla ajelu samankokoisiksi levyiksi (mutta mieheni tekeekin usein juuri sen osuuden).

Mun mielestä ei mikään vaihe ole vaikea..:D



Tai tuosta pulikalla ajelusta en tiedä, koska olen itse käyttänyt kaulinta (en ikinä vaan ole muistanut sitä pulikkaa ostaa.. ja sit oon ajatellut, ettei sillä lopputuloksen ja maun kannalta mitään väliä ole kummin tekee...)



Ja mulla tuli ekoilla kerroilla ihan pirun rumia (mutta makoisia) piirakoita..:D että voi sitä rypytystä kait vaikeana pitää, jos tahtoo ehdottomasti tehdä vain kauniita piirakoita ja jaksaa tosissaan ruveta taistelemaan sen rypyttämisen kanssa..

Vaikeinta on ettei riisipuuro pala pohjaan, muu ei melkein voi epäonnistua.



Pari vinkkiä:

- laita ekalla tekokerralla ainakin, ennen kuin pääset kirjaimellisesti Jyvälle, puolet jauhoista vehnäjauhoa ja puolet ruisjauhoa. Hyvä ja yksinkertainen ohje on: 2dl vettä, 2dl ruisjauhoa, 2 dl vehnäjauhoja, 1 tl suolaa.



- Laita todella paljon jauhoja alustalle ja palasen päällekin ennen kaulimista, muuten tarttuu kaulimeen





- Paista kuumassa ja suht kauan (15-20min) ettei tuu löttänöitä vaan rapeita



_ Rypytys on tosi hauskaa :o)

yllättävän iisiä se minustakin oli, tosi mukavaa! Mutta sitä aina ajattelee, että kun on monta vaihetta, niin on vaikeaa ja hankalaa eikä osaa ja voi voi. Mutta eipä ole. Kunhan ei ala kerralla urakoimaan 500 piirakkaa (kuten joissain piireissä... ) vaan tekee sellasen järkevän kokoisen satsin.

Ei niitä vaikea ole tehdä, mutta on aika työlästä hommaa. Ja tärkeää kaulita pohja riittävän ohueksi.

työvaiheet vain niin moninaisia, että muutaman takia ei kannata alkaa uunia lämmittämään ja kun tekee enemmän niin työmäärä kasvaa...

Kertoi oma ihana anoppini, kun ensimmäisen kerran tehtiin yhdessä karjalanpiirakoita. Hänen nuoruudessaan piirakan pohjat piti kaulita puukaulimella ja puupöydällä niin hiljaa, ettei anoppi herännyt ettooneiltaan..

mun mielestä haastavinta on laittaa just sopiva määrä täytettä. Puuroa pitää laittaa koko sille alueelle, jolle täytettä haluaa ja määrän oppii vain harjoittelemalla. Ei pidä säästellä täytteen kanssa, mutta jos liikaa, kuohuu paistaessa yli... Liian vähäinen täyte taas valuu uunissa lättänäksi ja piirakka jää vähän "köyhäksi", vaikka herkullista niinkin :)

eikä sekään ole kovin vaikeaa. Ihan iisiä on niiden teko, mutta kyllähän siinä aikaa tuhraantuu.

Varmaan aikaa menee useampi tunti muutaman kymmenenkin tekemiseen? Säästän homman viikonlopuksia:-)



ap

Ei vaikeita ollenkaan tehdä. Työläitä ovat kuitenkin kun vaativat niin monta vaihetta puuronkeittoineen ja ruistaikinan tekoineen.



Aloitus vaikeinta, kuten joku jo sanoikin. Vaikeahkoa minusta onnistuneen piirakan tekemisessä on myös sopivan suolamäärän annosteleminen tuohon täytteeseen (ettei tule liian vähän tai liikaa) ja musta lisäksi tuo ruistaikina on inhan tuntuista käsissä, ei meinaa millään irrota sormista. Myös tarpeeksi ohuen taikinalätyn pulikoiminen saattaa olla aloittelijalle haasteellista...

Aikaa menee ensin riisipuuron keittämiseen, sitten taikinan tekoon (no siihen ei kovin kauan), kaulimiseen, täyttämiseen ja rypyttämiseen, paistamiseen, voiteluun, hauduttamiseen. Sanoisin, että alle kolmessa tunnissa on vaikea selvitä. Useimmat noista vaiheista eivät riippu oleellisesti piirakoiden määrästä, joten kannattaa kerralla tehdä ainakin 20-30.

Itse keitän puuron yleensä iltaisella jääkaappiin valmiiksi (lisää aamulla sekaan kananmuna kiiltoa antamaan!) ja taikinankin voi pyöräyttää illalla. Seuraavana päivänä ei olekaan enää yhtään niin montaa työvaihetta jäljellä ja piirakat valmistuvat hujauksessa!

Itse en hauduta maito-rasvaseoksessa vaan voitelen sulalla voilla. Näin eivät pehmene löllöiksi vaan jäävät herkullisen rapsakoiksi!

..helppoa se on, rohkeasti tekemään! Kirjoitin tämän kerran ystävälleni joka halusi yksityiskohtaisen ohjeen. Itse olen tehnyt piirakoita varmaan tuhansittain elämäni aikana. :)



Karjalanpiirakat (noin 25-30 kpl)



Riisipuuro:



1l täysmaitoa



2dl vettä



2dl puuroriisiä



1½tl suolaa



noin 50g voita







Kiehauta vesi ja sopivaksi tuntuva pala voita, lisää riisit. Hämmentele seosta kunnes kaikki vesi on imeytynyt riiseihin. Lisää maito ja anna kuumentua lähes kiehuvaksi. Keitä miedolla lämmöllä noin tunti välillä sekoitellen. Mausta suolalla. Puuron tulee olla kunnolla kypsää, ettei se kuohu uunissa piirakoiden sisältä pois. Jäähdytä puuro. Jos puuro tuntuu liian paksulta ja vaikealta levittää ohuille piirakankuorille, lisää siihen kananmuna hyvin sekoittaen tai keitettyä maitoa vähän löysykkeeksi.







kuori:



2dl kylmää vettä



1tl suolaa



vehnäjauhoja



ruisjauhoja



(ruokaöljyä)







Voiteluun: sulatettua voita







Jauhojen määrä näyttäisi olevan keittokirjojen ohjeissa noin 5½dl yhteensä. Itse laitan jauhot suhteessa niin, että ruisjauhoa on noin 2/3 ja vehnäjauhoa 1/3. Jauhoja laitan näppituntuman mukaan, että tulee hyvin leipoutuva taikina. Halutessasi voit lisätä ruokaöljyä pienen määrän, noin ½rkl. Jotkut kokevat, että öljyn ansiosta taikina on helpommin leivottavaa ja kuoret eivät rikkoudu niin helposti. Itse en yleensä käytä öljyä.







Veteen sekoitetaan suola (ja öljy) ja vuoronperään ruis- ja vehnäjauhoja. Älä vatkaa liian voimallisesti, ettei taikinaan mene ilmaa ja ettei siihen tule liikaa sitkoa. Rauhallinen hämmentäminen on parempi ja kun taikina on tarpeeksi paksua, alustetaan loput jauhot käsin. Jos on aikaa, taikinan voi antaa levähtää tässä vaiheessa ½-1 tunnin ajan. Lopuksi taikinaa leivotaan leipoma-alustalla runsaan ruis+vehnäjauhoseoksen avulla tiiviimmäksi. Älä vaivaa taikinasta liian kovaa, muuten ajellut kuoret kuivuvat nopeasti ja murtuvat täyttäessä.







Tee pikkukakkarat ja ajele niitä ohuiksi kuoriksi runsaassa vehnäjauho-ruisjauhosekoituksessa. Näin kuoret eivät tartu pöytään, eivätkä toisiinsa pinossa, täyttämistä odottaessa.



Kun olet ajellut sopivan määrän kuoria, esim. yhdelle pellille mahtuvan määrän, nosta koko kuoripino varovasti reunasta ja ravista liiat jauhot pois. Kuoret eivät mene rikki vaikka siltä tuntuu.



Täytä kuoret puurolla tai perunamuusilla ja yhdistele piirakoiksi.



Paista 300 asteessa, noin 10-15minuuttia kunnes kuori ja täyte ovat kauniin ruskeat.



Voitele voisulalla ja anna jäähtyä hyvin ennen pussittamista ja mahdollista pakastamista.

että pastakoneella saa kuoret tehtyä näppärästi. Itse en ole kokeillut.

levy ja ota siitä lasilla taikinaa kaulittavaksi. Näin saa jo heti pyöreän muotoisia ja saman kokoisia.

tai meillä pappa vääntää pastakonetta ja mamma rypyttää.