Mitä kaksosten äidille ei saa sanoa?

???

koska multa ei ole koskaan kysynnyt mitään sellaista että olisin suuttunut/ärsyyntynyt. Miksei saa kysyä onko ne kaksoset? Tai identtiset? Tai onko rankkaa? Jos kysyjä haluaa keskustella eikä v***uilla, niin mikä mättää?

T:kaksosten äiti

joka oli teatterissa kahden samannäköisen- ja kokoisen pikkutyön kanssa, että "oi, he ovat varmaan idettiset, eikö?". Ja äiti vastasi, että "joo, ovat kyllä.."- ja juttelimme siinä sen jälkeen tovin; hän oli kiva ihminen ja tytöt höpöttivät siinä ympärillä, mm. kyselivät multa kaikkea ja minä kyselin heiltä :)



Eli mulla ainakin oli ihan vilpitön kiinnostus kaksosia kohtaan - ja ylipäätään lapsia kohtaan. Tykkään jutella ihmisten kanssa ja olen kiinnostunut kuulemaan ihmisten ajatuksia, enkä siinä hetkessä mitään tuon nerokkaampaa avausta keksinyt.



Mutta suokaa toki anteeksi. Yritän jatkossa pitää suuni kiinni.

Monista asioista en loukkaannu, mutta kun kysytään onko lapset hoidoilla aikaansaatuja, se loukkaa minua. Inhottaa valehdella enkä haluaisi totuuttakaan jollekin puolitutulle kertoa.



Minulle on myös sanottu näin "En toivoisi sitä (kaksosia) edes pahimmalle vihamiehelle". Tämän sanoja oli itse kaksosten mummo ja hänen tyttärensä (kaksosten äiti) seisoi vieressä.



Kaikenlainen kauhistelu myös ärsyttää. Kun kerroin viiden lapsen äidille odottavani kaksosia hän kauhisteli ihan hirveästi ja kun ohitsemme pyöräili nainen lapsi tarakkaistuimessa hän sanoi, että noinkaan et sitten ikinä voi lasten kanssa pyöräillä.

teillä onnistuneet. Esim. "kannattaa laittaa vauvat vaan tiukasti samaan rytmiin". Joo, entäs jos ne vauvat ovatkin ihan omia yksilöitään, eivätkä aina suostukaan nukkumaan ja syömään samaan aikaan?

kertaa, että "onko luomut?" ja heti perään, että "jaa, onko suvussa sitten kaksosia?" Herran isä, eihän kukaan tule isoista rinnoistakaan ekana kysymään "onko luomut", joten mun mielestä toisen lapsista pitäisi kysyä vielä vähemmän! Idiootteja ovat ihmiset. Puhumattakaan näistä "se on varmaan tavallaan helpompaakin kun siinä on kaksi, niistä on toisilleen seuraa, yhden lapsen kanssa kun pitää leikittää ja jaksaa ihan eri tavalla." AI JAA, NIINKÖ ON? Hiukan kiehui, kun yksi yhden lapsen äiti tuli tällaista soopaa mulle selittämään. Ei hirveesti tuntunut tuolta kahden keskosena syntyneen 8kk kanssa...

Ei hirveesti tuntunut tuolta kahden keskosena syntyneen 8kk kanssa...

Mutta kun ne lapset on taaperoiässä, puhumattakaan leikki-iästä, niin kyllä se ihan taivahan tosi on, että niistä on seuraa toisilleen, ja että se voi olla jopa helpompaa, kuin yhden kanssa. Jotkut ainoat lapset kun todellakin osaa roikkua puntissa koko ajan ja kärttää seuraa joka armas sekunti. Ehkä se yhden lapsen äitikin tiesi mistä puhui...

Kuka sanoisi kaksosista että menee siinä kuin yksi? Varmaan onkin rankkaa, jos ei, niin miksi suuttua? Tuosta hoidoista kysymisestä ymmärrän et pahastuu. Ei ole mitään pahaa jos kyse on siitä, mutta ei kuulu muille.

Että on saanut omat lapsensa kertalaakista, todennäköisesti kaksosten äiti on kärsinyt lapsettomuudesta.

vähän ehkä jäin monttu auki, kun puolituttu sanoi "kohtalon ivaa", kun kerroin kaksosraskaudesta.

No miksen jaksais? Tämä on meidän elämäämme :)



Ja sitten vielä näitä ylifiksuja kysymyksiä, joita saa esim. kauppareissulla kuulla:

- onko ne kaksoset (eiku otin naapurin lapsen mukaan)

- onko ne molemmat kaksosia (eiku toinen vaan)

- onko ne oikeet kaksoset (eiku leikkikaksoset)

- onko ne identtiset? Jos vastaa, että ovat tyttö ja poika, kysymys toistuu: Onko ne identtiset.

Kai jokainen äiti erottaa lapsensa toisistaan, vaikka ovatkin enemmän toistensa näköiset kuin sisarukset tavallisesti. Yleensä erotan tytöt äänestäkin :)

että huhhuh on teillä varmaan rankkaa?

Mulla oli esikoisen ja toisen lapsen välillä vähän yli vuosi ja sekin oli tosi rankkaa.

Olen sivusta seurannut kahden kaksosperheen elämää ja se on vauva-aikoina ollut vielä paljon rankempaa kuin meillä oli.



Sellaista en sanoisi, että "siinähän se hoituu kaksi kun yksikin".

Enkä kysyisi, että onko lapset luonnollisesti saadut vai hormonihoidoilla.

Sellaistakaan älyttömyyttä en sanoisi, jos lapset olisivat eri sukupuolta, että hyvä kun niitä tuli nyt tyttö ja poika kerralla niin ei tarvi sitten tehdä enempää lapsia, kun on perhe valmiina

No miksen jaksais? Tämä on meidän elämäämme :) Ja sitten vielä näitä ylifiksuja kysymyksiä, joita saa esim. kauppareissulla kuulla: - onko ne kaksoset (eiku otin naapurin lapsen mukaan) - onko ne molemmat kaksosia (eiku toinen vaan) - onko ne oikeet kaksoset (eiku leikkikaksoset) - onko ne identtiset? Jos vastaa, että ovat tyttö ja poika, kysymys toistuu: Onko ne identtiset.

Juuri noin se menee, tasan nuo kysytään, ja vielä tosissaan.

Kai jokainen äiti erottaa lapsensa toisistaan, vaikka ovatkin enemmän toistensa näköiset kuin sisarukset tavallisesti. Yleensä erotan tytöt äänestäkin :)

Jos toinen vaan ei tietäisi sitä, että jokainen identtisten kaksosten äiti erottaa täysin samannäköiset ja -oloiset lapset ilman muuta toisistaan?

kerran, onko tämä kaksosraskaus hoidoilla aikaansaatu. Siis vaikka mulla on yksi taapero entuudestaan ja ikää 25v. Kysyjät ovat olleet melko vieraitakin, tyyliin työtuttuja. Vaikka olisikin hoidoilla, en varmasti millekään puolitutuille sellaisia yksityisasioita paljastaisi.

mutta kun kysyjänä on lähisukulainen. Sitä paitsi kaksosemme eivät ole identtiset!

Ehkä ovat vain herkkänahkaisia.

että huhhuh on teillä varmaan rankkaa?

Mulla oli esikoisen ja toisen lapsen välillä vähän yli vuosi ja sekin oli tosi rankkaa.

Olen sivusta seurannut kahden kaksosperheen elämää ja se on vauva-aikoina ollut vielä paljon rankempaa kuin meillä oli.

Sellaista en sanoisi, että "siinähän se hoituu kaksi kun yksikin".

Enkä kysyisi, että onko lapset luonnollisesti saadut vai hormonihoidoilla.

Sellaistakaan älyttömyyttä en sanoisi, jos lapset olisivat eri sukupuolta, että hyvä kun niitä tuli nyt tyttö ja poika kerralla niin ei tarvi sitten tehdä enempää lapsia, kun on perhe valmiina

siis näin että "Ottaako kaksoset jäätelöä?"