Tutkimuskin todistaa: äidinäiti on isovanhemmista tärkein

että omien kokemusten kautta...

Eikö mies vaikuta lastenhoitokuvioihin millään tavalla?

jos katson itseäni sekä ympärillä olevia ihmisiä. Itse olin aikanaan todella paljon äidinäidin hoidossa. Paljon sen takia, että isäni kuoli kun olin 6v joten äitini tarvitsi apua ollessaan yrittäjä sekä yksinhuoltaja. Isän vanhemmat ei minua moneen kertaan hoitanut ennen isän kuolemaan ja sen jälkeen vielä vähemmän. Nykyään jos tarvitsen lasten hoidollista apua niin kyllä minä soitan äidille en anopille. Vaikka tiedän anoppini olevan täysin kykenevä, mutta appiukko suhtautuu erittäin nihkeästi ajatukseen, että meidän lapset olisi siellä pariatuntia pidempää vierailulla. Kun taas mieheni sisko soittaa äidilleen eikä anopilleen vaikka tietää, että hänen isä ei tykkää näistä lasten hoito keikoista. Hän piutpaut välittää isänsä mielipiteistä. 99% ystävistäni turvautuu äidinsä apuun ei anopin. Minulle on ainakin helpompi asioida äitini kanssa tiedän hänen tyylin eikä minun tarvitse selittää vaan homma hoituu ja luotettavasti.

joten luonnollista näin ja käytännössäkin lähipiirissäni useimmiten näin

Kyllä isä vaikuttaa lasten hoitoon, mutta jos apukäsiä tarvitaan minä olen se joka sitä pyytää ei mies.



Saatta olla karua tekstiä, mutta voinko minä sille mitään, että äitini vanhemmat oli ne jotka minun hoidossa auttoi tai voinko minä sille minkään jos appiukko ei halua mukuloita pyörimään nilkkoihin.



Vienko minä lapset mieluummin sinne mihin ne on tervetulleita vai sinne missä yhden naama on kuin norsunv..tu. Ja jos näen ympärilläni vain ihmisiä joilla on äidinäiti niitä lapsia hoitamassa voinko minä sillekkään mitään.



Näin tämä vaan menee toki poikkeuksia on.

Joidenkin on pakko jankata ihan periaatteesta.Ton yhtälön nyt tietää ilman tutkimustulostakin.Onhan täälläkin jatkuvasti ketjuja missä ihmetellään miksi anoppi hoitaa miehen siskon lapsia vaikka päivittäin mut poikansa lapsia kerran vuodessa jos pyydetään.Evoluutio on vahva voima eikä ihminen niin kaukana luonnosta ole kuin jotkut haluaa uskoa.

Tytär on kuitenkin äidille läheisempi yleensä, sitten aikuisena.

Nyt sitten saan jännätä saako tyttäreni joskus lapsia.

kuin äitini äidistä vaikka tämä hoitikin minua kun olin pieni.



Tuo tutkimus on taas ihan täyttä soopaa ja perustuu pelkkiin olettamuksiin. Eiköhän se läheisuus johdu ihan henkilökemioista ja siitä kuka on elossa ja asuu lähellä tms.

:-) nimittäin isän isä on meillä lapselle tärkein! :-)

koska isoäideistä on enemmän hyötyä, kuin isoisistä.

Noin niinkuin suvunjatkamisen kannalta.

kun hän on se ällöttävä anoppi, jota tärkeämpi on koirakin.

Meidän perheessä mieheni vanhemmat ovat eniten lastemme perään, ja mieheni isä oikein super-ukki :).

Itselläni läheisimmät olivat oman isäni vanhemmat. Lapselleni läheisin on minun isäni. Että se siitä tutkimuksesta sitten.

eniten hoitavat isänäiti ja äidinisä...

tieteellisten tutkimusten päälle.

"koska meillä ei ole näin, tutkimustulos on väärä"

1. äidinäiti

2. äidinisä

3. isänäiti

4. isänisä



Järjestys johtuu siitä, että vain äidinäiti voi olla 100% varma, että lapsenlapsi on hänen biologinen jälkeläisensä. Isänisän "asema" taas on epäonnisin: hän ei voi olla varma onko hänen oma poikansa hänen biologinen jälkeläisensä (jos vaimo on käynyt vieraissa?), eikä siitä onko pojanlapsi tämän pojan biologinen jälkeläinen (jos miniä on käynyt vieraissa?).

Minulle itselleni isäni äiti oli ehdottomasti tärkein ja läheisin isovanhemmistani. Ukkia en siltä puolen ikinä ehtinyt ikävä kyllä näkemään. Äidin vanhemmat ei koskaan olleet kovin läheisiä minulle.



Omille lapsilleni taas kumpikin mummu on tärkeä, ukeistä läheisempi on minun isä.

läheisimmät, eniten hoitavat ja kiinnostuneemmat ovat lastemme isänäiti sekä hänen miehensä (ei siis biologinen pappa), mutta enemmän pappa, kuin biologiset papat.

ei kaikilla ole sekä poikia että tyttöjä, eikä kaikilla ole isovanhempia molemmilta puolilta. Kuulostaa hatusta vedetyltä.

Tutkimus perustui vuosina 2006–2007 kerättyyn Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) -aineistoon. Tutkijat Antti Tanskanen, Mirkka Danielsbacka ja Markus Jokela seuloivat joukosta isoäidit ja isoisät, joilla oli vähintään yksi biologinen lapsi, jolla puolestaan oli vähintään yksi enintään 14-vuotias lapsi. Uusi aineisto muodostettiin vastaajien lapsista, jolloin aineiston havaintomäärä nousi lähelle 22 000:tta.

Lisää aiheesta

http://www.valt.helsinki.fi/blogs/aotanska/