Merja Larivaara äitiydestä (IL):

Btw, Larivaara näyttää Drag Queenilta.

Ei lapsista koskaan irti pääse, vaikka kuinka haluaisi. Äiti on äiti loppuikänsä, ja lapset koko ajan mielessä. Mitä sitten? Ja miten se olisi pois parisuhteesta? Ihmeellistä itsensä jalustalle nostamista.

pitää olla muutakin kuin muksut, vaikka ovatkin aivan ihania. Siksipä olen pitänyt tärkeänä säilyttää ystävät, harrastukset ja muut mielenkiinnon kohteet ja miehen kanssa pitäisi olla edelleen mies-vaimo, eikä pelkästään äiti ja isä.

työkaveristaan, jonka vanhemmat erosivat heti, kun nuorinkin oli lähtenyt pesästä. Jo aikuiset lapset olivat todella surullisia eron takia ja miettivät, oliko heillä koskaan oikeasti onnellisita lapsuutta, vai oliko vanhemmilla ollut pelkkä kulissi pystyssä. Siinäkin on minusta yksi syy elää Merja Larivaaran oppien mukaisesti...

voi käydä siltikin, vaikka kuinka yrittäisi vaalia parisuhdetta. Joskus se "oma aikakin" vie mukanaan. Älkää nyt yksinkertaistako. Lasten takia huonossa liitossa roikkuminen on sitten asia erikseen.

averini kertoi kerran

pitää olla muutakin kuin muksut, vaikka ovatkin aivan ihania. Siksipä olen pitänyt tärkeänä säilyttää ystävät, harrastukset ja muut mielenkiinnon kohteet ja miehen kanssa pitäisi olla edelleen mies-vaimo, eikä pelkästään äiti ja isä.

työkaveristaan, jonka vanhemmat erosivat heti, kun nuorinkin oli lähtenyt pesästä. Jo aikuiset lapset olivat todella surullisia eron takia ja miettivät, oliko heillä koskaan oikeasti onnellisita lapsuutta, vai oliko vanhemmilla ollut pelkkä kulissi pystyssä. Siinäkin on minusta yksi syy elää Merja Larivaaran oppien mukaisesti...

Mutta esim. meillä on ihan turha kuvitella että miehen "paapominen" aiheuttaisi miehessä jotain tarvetta vastapalveluksiin tai lisäisi hellyttä tms. Sitä tietä aikani yritin ja totesin että turha toivo.

jos miestä paapoo, mies luulee tehneensä jotain erinomaista ja saavansa nyt palkkion. Ja rentoutuu entisetsään. Tämän noidankehän ylläpitäminen on olenainen osa marttyyriksi tulemista, mitä pitää kaikin keinoin välttää! Rakkailtakin pitää vaatia asioita. Itse en paapo lapsiakaan, vaan annan heille velvollisuuksia ikäkauden mukaan.

Ei lapsista koskaan irti pääse, vaikka kuinka haluaisi. Äiti on äiti loppuikänsä, ja lapset koko ajan mielessä. Mitä sitten? Ja miten se olisi pois parisuhteesta? Ihmeellistä itsensä jalustalle nostamista.

Aikuinen lapsi ei ole enää riippuvainen äidistään eikä halua elää symbioottisessa suhteessa vaan itsenäistyä.

jos miestä paapoo, mies luulee tehneensä jotain erinomaista ja saavansa nyt palkkion. Ja rentoutuu entisetsään. Tämän noidankehän ylläpitäminen on olenainen osa marttyyriksi tulemista, mitä pitää kaikin keinoin välttää! Rakkailtakin pitää vaatia asioita. Itse en paapo lapsiakaan, vaan annan heille velvollisuuksia ikäkauden mukaan.

Jo kirjoittaessani ajattelin että pitäisi keksiä jokin kuvaavampi muotoilu, mutta en jaksanut. Siis koko tämä parisuhteeseen panostmisen idea. Hetken sitä jaksaa jos se on yksipuolista vaan.

en silti ymmärrä. Kun lapsi on symbioottisessa vaiheessa niin sitten on, ei sitä vastaan kannata pyristellä. Ja ne äidit jotka tukahduttavat kasvavat lapsensa läsnäolollaan, ovat kyllä mt-ongelmaisia.

Ei lapsista koskaan irti pääse, vaikka kuinka haluaisi. Äiti on äiti loppuikänsä, ja lapset koko ajan mielessä. Mitä sitten? Ja miten se olisi pois parisuhteesta? Ihmeellistä itsensä jalustalle nostamista.

Aikuinen lapsi ei ole enää riippuvainen äidistään eikä halua elää symbioottisessa suhteessa vaan itsenäistyä.

intohimo katoaa kun lapsi/lapset on pieniä.

Ihan sama mulle mitä jotkut näyttelijät ilmoittavat lehdissä omista intohimoistaan.



Kunnon äiti miettii lastaan enemmän kuin miestään.

Ei siitä pääse yli eikä ympäri. rakkaus lapseen on erilaista.

Selittää voi mitä haluaa,varsinkin kaikki wanna-be julkkikset jotka yrittävät olla parempia kuin perus tavis-äidit.

En tiedä, miten sitten toisin päin.

Lasta voi rakastaa vailla kyynisyyttä ja epäilyjä, lapsi ei välitä vaikka äiti vanhenee ja menettää kauneuttaan. Sitten tulee isoäitiys, joka myös on sitä vilpitöntä rakkautta.

Lasta voi rakastaa vailla kyynisyyttä ja epäilyjä, lapsi ei välitä vaikka äiti vanhenee ja menettää kauneuttaan. Sitten tulee isoäitiys, joka myös on sitä vilpitöntä rakkautta.

Mutta katsos,nätteljät on varmaan niin ihania tyyppejä,ettei mies heitä jätä.hah hah.

Mun mielestä vähintään typerää mennä puhumaan lehdissä jotain intohimosta.

Sanoppas sitten sama uudelleen kun olet toipunut helvetillisestä synnytyksestä,ja lapsi valvottaa 2 vuotta ja äiti on väsynyt. Ai niin,mutta suomen julkimoille näin ei kai koskaan käy?

nämä tälläiset äidit jotka eivät hyväksy sitä että naisetkin voivat pettää puolisojaan.

avioerot on yleisiä, mies vaihtaa nuorempaan tai ainakin pettää tai ihastuu toiseen naiseen.



Eivät nuo ole avioerojen ainoat syyt.

avioerot on yleisiä, mies vaihtaa nuorempaan tai ainakin pettää tai ihastuu toiseen naiseen. Eivät nuo ole avioerojen ainoat syyt.

Aika monet parisuhteen seksiongelmat johtuvat synnytyksestä ja valvottavasta vauvasta,ja silloin usein mies löytää jostain uuden sänkykumppanin.'

Vai tiedätkö sinä naisia jotka karkaavat vastasyntyneen luota pettämään jonnekin miestään?

Ei lapsista koskaan irti pääse, vaikka kuinka haluaisi. Äiti on äiti loppuikänsä, ja lapset koko ajan mielessä. Mitä sitten? Ja miten se olisi pois parisuhteesta? Ihmeellistä itsensä jalustalle nostamista.

Eikö muka lapset voi olla tärkeitä ja silti parisuhde kukoistaa. Minusta ne ei ole erillinen asia niin, että lapset on äidin ja mies kuolaa vieressä, koska naisella on aikaa olla naisellinen ja antaa aikaa hänelle.

Meillä kyllä kumpikin satsaa lapsiin ja toisiimme. Meillä ei ole parisuhteen hoito ja lastenhoito pelkästään äidin niskoilla vaan vastuun niistä ottaa kumpikin.

Me olelle perhe, emmekä mikään siivuihmisiä, jotka siivuttaa, että tämä lapsille, tämä miehelle, tämä laatuaikaa, tämä parisuhdeaikaa jne...

olen jättänyt kaikki harrastukseni, menoni, työni jotta olen voinut keskittyä perheeseni. itselläni menee todella aikaa siihen että hoidan lapsen niin hyvin kuin vaan osaan, hoidan kotia ja PANOSTAN parisuhteeseemme.



Meillä on vielä 9 vuoden jälkeen intohimoa, seksiä useasti viikossa ja rakkautta isolla kädellä. itsestäni en ole huomannut pitää ulkonäöllisesti huolta mutta ei se ole miestäni haitannut, nyt taas muistan (pikkuvauva/taaperoaikana en).



Niin paljon kuin lastani rakastan niin rakastan myös miestäni ja haluan olla hänen kanssaan loppuelämäni. Lapsi lähtee joskus pesästä mies toivottavasti ei koskaan.



Mutta olen tehnyt valintoja jotta voin keskittyä minulle tärkeisiin asioihin, kaikkea aei jaksa.

olen jättänyt kaikki harrastukseni, menoni, työni jotta olen voinut keskittyä perheeseni. itselläni menee todella aikaa siihen että hoidan lapsen niin hyvin kuin vaan osaan, hoidan kotia ja PANOSTAN parisuhteeseemme.

Meillä on vielä 9 vuoden jälkeen intohimoa, seksiä useasti viikossa ja rakkautta isolla kädellä. itsestäni en ole huomannut pitää ulkonäöllisesti huolta mutta ei se ole miestäni haitannut, nyt taas muistan (pikkuvauva/taaperoaikana en).

Niin paljon kuin lastani rakastan niin rakastan myös miestäni ja haluan olla hänen kanssaan loppuelämäni. Lapsi lähtee joskus pesästä mies toivottavasti ei koskaan.

Mutta olen tehnyt valintoja jotta voin keskittyä minulle tärkeisiin asioihin, kaikkea aei jaksa.

perheeseen panostamiseen? Kuinka paljon mies panostaa? Itse en suostuisi elämään vain muille, myös minulla on tarpeita ja haluja, joita haluan vaalia.