Lue keskustelun säännöt.
Suomenkielinen taapero ruotsinkieliseen päivähoitoon?
26.10.2010 |
Olemme mieheni kanssa täysin suomalaisia, mutta haluaisimme antaa lapsellemme kaksikielisyyden lahjan. Lapsi on nyt 2v. 4kk ja puhuu muutamia sanoja suomeksi.
Saako Helsingissä suomenkielistä lasta ruotsinkieliseen perhepäivähoitoon? Onko tästä kellään kokemusta?
Kommentit (65)
Ihminen kyllä oppii moniakin kieliä puhumaan sujuvasti mutta ne ovat aina vajavaisia verrattuna siihen varsinaiseen äidinkieleen/-kieliin. Esimerkiksi Ruotsissa on tutkittu tätä asiaa (ruotsin kielen taitoa) paljon ja maassa syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset, joiden kotona ei puhuta ruotsia, pärjäävät näissä tutkimuksissa ja kielitaidossa aina niitä lapsia heikommin, joiden kotona puhutaan ruotsia.
ehkä tutkimus unohti sanoa että verratavien koulutustaustassa on eroja.
minä tunnen yhden amerikkalaisen perheen. Heidän mummo lähti venäjältä kun vallankumous alkoi, oli teini, amerikassa oppi englannin ja puhui sitä lopun elämän. Vaikka meni amerikassa sijaitsevaan venäjänkieliseen vanhainkotiin, niin silti puhui englantia.
Ja sattumalta tunnen suomalaisa amerikkaan rantautuneita, 40 ja 60 luvulta sinne muuttaneita, ja ihan totta, jos joku heistä ei ole kaksikielinen, niin kuka on.
Jotkut imigrantti lapset unohtavat kotikielensä, he eivät kuitenkaan ole kielipuolisia, vaan kovin lahjakkaita kielellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kaksikielisyydellä tarkoitetaan äidinkielenomaista osaamista, niin tällaista kieltä ei opi jos ei sitä kotona puhuta. Ihminen kyllä oppii moniakin kieliä puhumaan sujuvasti mutta ne ovat aina vajavaisia verrattuna siihen varsinaiseen äidinkieleen/-kieliin. Esimerkiksi Ruotsissa on tutkittu tätä asiaa (ruotsin kielen taitoa) paljon ja maassa syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset, joiden kotona ei puhuta ruotsia, pärjäävät näissä tutkimuksissa ja kielitaidossa aina niitä lapsia heikommin, joiden kotona puhutaan ruotsia.
kaikkia niita muita tekijoita (vanhempien koulutustausta, sosiaaliluokka jne.) jotka vaikuttavat myos parjaamiseen koulussa ja kielellisesti. En kylla ihan allekirjoita tuota etta jos ei kielta puhuta kotona, sita ei voi oppia aidinkielenomaisesti. Esim. Yhdysvallat, Kanada ja Australia ovat taynna maahanmuuttajia, joiden kotikieli on jotain muuta kuin englanti, jota he kuitenkin osaavat koulun takia taydellisesti... Oma miehenikin on tallainen tapaus, ja hanelle englannista on tullut se paras kieli, jolla han on mm. vaitellyt tohtoriksi...
Siis pääkaupunkiseudulla
ainakin on pula hlökunnasta, koska koulutus on jossain rannikolla eikä sieltä niin vain tänne muuteta.
pula on sen takia kun kunta säästää ja ei palkata kuin tietty määrä
ja samat suuret ryhmät suomenkielisten tarhoissa, paitsi siellä on enemmän huonon koulutustaustaisten lapsia
Jos kaksikielisyydellä tarkoitetaan äidinkielenomaista osaamista, niin tällaista kieltä ei opi jos ei sitä kotona puhuta.
Ihminen kyllä oppii moniakin kieliä puhumaan sujuvasti mutta ne ovat aina vajavaisia verrattuna siihen varsinaiseen äidinkieleen/-kieliin.
Esimerkiksi Ruotsissa on tutkittu tätä asiaa (ruotsin kielen taitoa) paljon ja maassa syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset, joiden kotona ei puhuta ruotsia, pärjäävät näissä tutkimuksissa ja kielitaidossa aina niitä lapsia heikommin, joiden kotona puhutaan ruotsia.
Ja tämä selittänee myös Suomen pärjäämisen Pisa-testeissä. Täällä on vähemmän mamuja, joten edellä manittu koskettaa pienempää osaa väestöstä kuin esim. Ruotsissa.
jos on kielellisesti hyvin kehittynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme mieheni kanssa täysin suomalaisia, mutta haluaisimme antaa lapsellemme kaksikielisyyden lahjan. Lapsi on nyt 2v. 4kk ja puhuu muutamia sanoja suomeksi.
Saako Helsingissä suomenkielistä lasta ruotsinkieliseen perhepäivähoitoon? Onko tästä kellään kokemusta?
Älkää ihmeessä pistäkö. Lapselle ei minkäänlaista hyötyä päinvastoin stressi jonka tilanteessa joutuu kokemaan on vaikea ja pitkittynyt.Tavallinen päiväkodin aloituskin on lapselle iso ja vaativa asia, älkää siis ihmeessä näin pientä lasta vieraskieliseen päiväkotiin pistäkö. Itselläni runsaasti kokemusta asiasta työssäni enkä voi mitenkään suositella. Mielipiteeni ei ole mututuntumaa vaan ihan oikeata tietoa ja kokemusta.
miksi valita ruotsi kylvytyskieleksi, kun esim. ranska, saksa tai venäjä avaisivat ihan eri lailla ovia tulevaisuudessa. Suomi/ruotsi-yhdistelmää on maa täynnä ennestäänkin.
Valitsimme ruotsin siksi, että se on meille läheinen kieli ja kulttuuri rakas. Lisäksi se yhdistää meitä historiaamme, sekä meidän henkikökohtaiseen että kansalliseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää ihmeessä pistäkö. Lapselle ei minkäänlaista hyötyä päinvastoin stressi jonka tilanteessa joutuu kokemaan on vaikea ja pitkittynyt..
tuohon aikaisempaan viestiin että paikat on tarkoitettu ruotsinkielisille
vai tarkoittaako tuo että ongelma on tarhan hoitajissa, vai sitä että muut vanhemmat ovat sille lapselle ikeitä vai mitä?
Ja taas kaksikielisyys voi sitten tukea esimerkiksi muiden kielten ja matematiikan oppimista
Just oli uutisissa, että ruotsinkieliset lapset ovat selvästi suomenkielisiä huonompia matematiikassa. Eli saattaa olla juurikin päinvastoin tuon asian kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just oli uutisissa, että ruotsinkieliset lapset ovat selvästi suomenkielisiä huonompia matematiikassa. Eli saattaa olla juurikin päinvastoin tuon asian kanssa.
tai sitten ruotsinkielisissä kouluissa keskitytetään opettajan puhtaaseen suomenruotsin taitoon, ei ajatella sitä kuinka hyvin osaa ainetta opettaa.
Aika harva suomenruotsalainen valitsee opettajan ammatin. Pääsevät helposti opiskelemaan mitä tahtoo. Miksi tulla pääkaupunkiseudulle missä jopa vanhemmat sekaantuvat opettajan ammattiin.
Ehkä suomenkielisillä kouluilla on aikaa harkita kuinka hyvin opettaja opettaa
Just oli uutisissa, että ruotsinkieliset lapset ovat selvästi suomenkielisiä huonompia matematiikassa. Eli saattaa olla juurikin päinvastoin tuon asian kanssa.
tai sitten ruotsinkielisissä kouluissa keskitytetään opettajan puhtaaseen suomenruotsin taitoon, ei ajatella sitä kuinka hyvin osaa ainetta opettaa.
Aika harva suomenruotsalainen valitsee opettajan ammatin. Pääsevät helposti opiskelemaan mitä tahtoo. Miksi tulla pääkaupunkiseudulle missä jopa vanhemmat sekaantuvat opettajan ammattiin.Ehkä suomenkielisillä kouluilla on aikaa harkita kuinka hyvin opettaja opettaa
Epäilen, että tuossa tapauksessa ongelma olisi myös muissa aineissa yhtä paha kuin matematiikassa. Toki ruotsinkieliset saavat pisa-testeissä suomenkielisiä huonompia tuloksia kautta linjan, mutta matematiikassa tuo ero on merkittävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1,5 v tyttömme on ollut ruotsinkielisessä perhepäi äkodissa nyt 3 viikkoa ja tyttö viihtyy mainiosti! Huomaan, että ruotsinkielisiä sanoja on opittu (ut, titta jne) , mutta minä puhun johdonmukaisesti vain suomea ja isä englantia. Tyttö on iloinen, menee mielellään päikkäriin ja on sopeutunut hyvin. Aikuiset stressaaat liikaa kielikysymyksestä!! Lapset omaksuvat sanoja/kieltä uskomattoman hyvin! Tärkeintä on se, että johdonmukaisuus säilyy, esim. äiti puhuu suomea, isä englantia ja päikkäri täti ruotsia :) Uskon vakaasti, että käytöshäiriöt johtuvat todennäköisesti jostakin muusta kuin kielikysymyksestä...?
Älkää ihmeessä pistäkö. Lapselle ei minkäänlaista hyötyä päinvastoin stressi jonka tilanteessa joutuu kokemaan on vaikea ja pitkittynyt..
tuohon aikaisempaan viestiin että paikat on tarkoitettu ruotsinkielisillevai tarkoittaako tuo että ongelma on tarhan hoitajissa, vai sitä että muut vanhemmat ovat sille lapselle ikeitä vai mitä?
Eipä ole sama.Lapsen näkökulmaa olin tässä yrittänyt valaista eli miten vaikeata on muutenkin taperoikäisen aloittaa päivähoidossa vaikka aikuiset puhuvatkin äidinkieltä ja yrittävät lohduttaa ja kertoa että äidilläkin ikävä ja että kerrotaan äidille miltä on päivän aikana tuntunut ja ett kohta tuntuu paremmalta kun ollaan tutustuttu jne.Kun kerrotaan äidille yhdessä hoitajan kanssa päivästä ja tärkeistä asioista jne. Kaikki tämä jää pois. Hoitajilla ei mitään mahdollisuutta käyttää lohduttavia sanoja, tehdä tlannetta ymmärrettäväksi lapselle.Hoitajilla on hyvin vähän keinoja auttaa lasta tilanteessa joka lapselle hyvinkin vaikea ja käsittämätön. Olen jakanut hoitajien tuskan kun "eivät saa lasta lohduttaa omalla äidinkielellä" koska lapsi kielikylvyssä.Tämä tilanne on tuntunut käsittämättömän julmalta.Tätä siis yritin kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme mieheni kanssa täysin suomalaisia, mutta haluaisimme antaa lapsellemme kaksikielisyyden lahjan. Lapsi on nyt 2v. 4kk ja puhuu muutamia sanoja suomeksi.
Saako Helsingissä suomenkielistä lasta ruotsinkieliseen perhepäivähoitoon? Onko tästä kellään kokemusta?
onnittelen hyvästä ideasta! Kielikylpy on silti parempi, siellä tunnetaan parhaten ne tarpeet, joita yksikielisessä kodissa kasvavalla kaksikielisyytensä alkuvaiheessa on, koska henkilökunta on suorittanut erityiset kielikylpypedagogiikan opinnot.
Huono idea kaikenkaikkeaan. Kielikylpy on tarkoitettu isommille lapsille.Taaperoiden tunkeminen kielikylpyyn on suomalaisten keksintö ja yhtä mieletön kuin pintynyt usko siihen että taapero oppii sosiaaliseksi parhaiten päiväkodin isossa lapsiryhmässä.Molemmissa tapauksissa liian paljon liian aikaisin näin aiheuttaen liiallista stressiä lapselle,usein huonoin seurauksin.
sille ei ole todisteita, päinvastoin, todettu kansainvälisissä tutkimuksissa: lapsi oppii kahta kieltä samaa nopeasti kuin yhdenkin!
Vierailija kirjoitti:
äitinä minä sanon, että älkää laittako tavalliseen päiväkotiin, vaan yksikielisille tarkoitettuun kielikylpypäiväkotiin. Olen nimittäin kurkkuani myöten täynnä teitä ns. vapaamatkustajia, joiden vuoksi ruotsinkielisessä tarhassa lapset puhuvat koko ajan keskenään suomea, koska eivät tule oikeasti kaksikielisestä kodista.
Siellä ruots. tarhassa puhutaan muutenkin suomea koska suurin osa tulee ruotsi / suomi perheistä joissa se suomalainen puolisko ei puhu sanaakaan ruotsia joten se puutteellinen ruotsintaito tulee jo kotoa.
Itse laittaisin mielummin saksankieliseen tai espanjankieliseen päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Itse laittaisin mielummin saksankieliseen tai espanjankieliseen päiväkotiin.
Siis jos asuisin pk-seudulla laittaisin ehdottomasti lapset juuri ranska, saksa ta espanja päiväkotiin. Sitten voikin mennä tavalliseen peruskouluun ja jotain on kielestä oppinut.
Jos kaksikielisyydellä tarkoitetaan äidinkielenomaista osaamista, niin tällaista kieltä ei opi jos ei sitä kotona puhuta.
Ihminen kyllä oppii moniakin kieliä puhumaan sujuvasti mutta ne ovat aina vajavaisia verrattuna siihen varsinaiseen äidinkieleen/-kieliin.
Esimerkiksi Ruotsissa on tutkittu tätä asiaa (ruotsin kielen taitoa) paljon ja maassa syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset, joiden kotona ei puhuta ruotsia, pärjäävät näissä tutkimuksissa ja kielitaidossa aina niitä lapsia heikommin, joiden kotona puhutaan ruotsia.