Lue keskustelun säännöt.
Onko se vanhemman vika jos lapsi ei syö?
23.10.2010 |
Mun mielestä se on ainakin 80% vanhempien vika jos lasi nyrpistää ja nirsoilee ruualle. Ei ole jaksettu maistattaa monipuolisesti lapselle tarpeeksi varhaisessa vaiheessa, ei ole tarjottu erilaisia makuelämyksiä.
Monissa tapauksissa vanhemmat itse syövät myös maustamatonta ja pelkkää makaroni/jauheliha mössöjä ja on todella ennakkoluuloinen niinkin eksoottista ruokaa kuin kalaa kohti.
Meillä on aina maistettu kaikkea. On ihanaa kun voi viedä lapsen ravintolaan kuin ravintolaan ja kaikki maistuu, ei tarvitse olla nakki/rnaskalaislinjalla.
Kaikesta ei silti tarvitse tykätä, riittää kun maistaa niin makuaisti kehittyy.
Kommentit (34)
Meillä ainakin kaksi vanhinta lasta syövät ennakkoluulottomasti lähes kaikkea mutta nuorin ei juuri mitään. Ihmettelen miten voisi olla meistä kiinni kun kaikilla on ollut sama ruokavalio
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika oli jo vauvana oikea sihtikurkku, vielä 10kk ikäisenä kaikki piti olla oikein hienoksi jauhettua ja edelleen, jos ruoka on pojan mielestä pahaa tai koostumus jotenkin vastenmielinen, hän oikeasti yökkää ja meinaa oksentaa... Et koita siin nyt sitten... Suostuu yleensä maistamaan kaikenlaista, mutta nieleminen on sit toinen juttu. Tietyt sapuskat ei vaan mee alas, vaan uhkaa tulla ne edellisetkin ylös...
Toki joskus on, jos vanhemmat syöväy yksipuolisesti, niin tuskin lapsetkaan kotona oppivat erilaisiin ruokiin. (Kaverini, vaikka mukava muuten onkin, syö vain lähinnä Hese ja mäkkäri ruokia, pullaa, jäätelöä ja lohta kermakastikkeessa, eivät juo maitoa lainkaan, vain limuja ja perunoita ei syödä koskaan, korkeintaan kerma- tai ranskalaisia. Yllättävää, ettei heidän lapsensa suostu meillä ollessaan syömään tavallista perusruokaa, kuten perunamuussia ja jauheihakastiketta saati kasviksia :) ).
Itsellä on kolme lasta, ja kaikki erilaisia syöjiä, yksi syö kaikkea, paitsi ei hedeklmiä, toinen ei syö mielellään mitään lihaa, mutta muuten kaikki menee ja kolmas nirsoilee lähes kaikesta, mitään varmaa ruokaa ei ole, joskus syö, joskus ei. Ja meillä syödään perusterveellistä kotiruokaa, kalaa, lihaa ja kasviksia sekä hedelmiä ja marjoja eri muodoissa.
Eli monipuolisen syömisen oppimisen malli löytyy kotoa, kaikki lapset vain syövät tyylillään. I
Ma voisin vastata tahan tosi ilkeasti, mutta sanon vaan, etta et nayta tietavan tasta asiasta yhtaan mitaan.
Nim.merkilla "googleta fussy eater ja juttelepa jonkun lapsiravintoterapeutin kanssa, joka tietaa myos lapsipsykologiasta"
p.s. asumme Aasiassa, lapset taalla syntyneet, ruokapoydasta loytyy vaikka mita ;-)
Näin myös kaveriperheessä, jossa lapsella oli reikä ruokatorven ja keuhkoputken välillä. Lapsi ei suostunut syömään mitään keittoja ja juominen oli hänelle hankalaa .. Eikunsiis lapsi nirsoili myös juomisten kanssa. Sai muka ihan hirveitä yskänkohtauksia ettei tarvisisi syödä tai juoda.
En tiedä miksi sitä reikää ei oltu havaittu ennen kuin lapsi oli jo iso. Silloinkin se huomattiin ihan vahingossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi mielenkiintoista kuulla ap:ltä, miten tämä voi olla mahdollista? Samaa ruokaa on tarjottu kaikille, itse syön ihan mitä vaan, paitsi ostereita. Silti yksi lapsista suorastaan pelkää uusia makuja ja oksentaa hyvin herkästi, jos jokin ruoka tuntuu lapsen mielestä kummalliselle suussa.
Muuten lapsi on täysin normaali.
Ärsyttää ihmiset, jotka muodostavat muka varmoja ja rankasti yleistäviä mielipiteitä tietämättä asiasta oikeasti juuri mitään.
Ymmärrän kuitenkin myös, että on varmasti olemassa tapauksia, joissa vanhemmat ovat itse syypäitä nirsoiluun. Itse en kuitenkaan ole vielä tällaiseen törmännyt, vaan aina takana on ollut jotakin muuta. Jotkut lapset ovat syntymänirsoja. Jotkut ovat ujoja. Jotkut sinisilmäisiä. Ärsyttävää, mutta minkäs teet!
ja jotkut laspet on niin allergisia että eivät voi syödä kun muutamaa ruoka-ainetta. Voi olla että pistää hiukan nirsoileen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai asiaan kuin asiaan löytyy poikkeuksiakin, mutta esim. tässä tuo reikä kurkkutorvessa nyt on ihan selvästi äärimmäinen tapaus eikä siitä voi vetää johtopäätöksiä suuntaan eikä toiseen.
Valtaosassa perheitä vika on vanhemmissa; ei maistateta tarpeeksi runsaasti tarpeeksi ajoissa, ei näytetä mallia oikeaoppisesta ja monipuolisesta ruokailusta, tehdään ruokailusta show ja yritetään leikkimällä saada lapsi syömään, ei oteta lasta mukaan ruoanlaittoon ja tarjoillaan ensimmäiset ruoat säilykkeinä, nirsoillaan itse ja annetaan muidenkin huomata miten isä ei tykkää sipulista ja äiti ei syö kalaa jne. jne.
Siis tottakai ymmärrän jos lapsella on jokin psykologinen tai fyysinen vika ettei syö, mutta väitän että 9/10 mitään vikaa ei ole,vaan ei vaan halua maistaa ja mikään ei kelpaa paitsi nakit ja spagetti.
Ja kyllä se on silloin vanhemman vika jollei mikään maistu, jossain kohtaa on menty pieleen. Yleensä ihan alussa eli on syötetty yksipuolisesti tai näitä natriumglutaattiruokia jolloin kaikki maistuu samlle.
Makuaisti on aisti jota voi kehittää ihan jokainen. Se vaatii vaivaa ja aikaa ja monesti huono syöjä on se viimeinen sisaruskatraasta. Sitä voidaan miettiä miksi; eikö ole enää jaksettu maistattaa niin monipuolisesti? tms.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä ole minkäänlaista psykologista tai fyysistä vikaa. Voit myös tulla seuraamaan ruokailutilanteita kotiimme, jos tahdot. Me muut olemme kaikkiruokaisia ja olemme olleet ihan vauvasta lähtien.
Vauvan soseissa ei todellakaan ole mitään glutamaatteja, mutta silti nirsoilu alkoi jo 5 kk ikäisenä. Miten selität tämän, kun olet vakaasti päättänyt pitäytyä mielipiteessäsi, vaikka mikä olisi. : )
Siis tottakai ymmärrän jos lapsella on jokin psykologinen tai fyysinen vika ettei syö, mutta väitän että 9/10 mitään vikaa ei ole,vaan ei vaan halua maistaa ja mikään ei kelpaa paitsi nakit ja spagetti. Ja kyllä se on silloin vanhemman vika jollei mikään maistu, jossain kohtaa on menty pieleen. Yleensä ihan alussa eli on syötetty yksipuolisesti tai näitä natriumglutaattiruokia jolloin kaikki maistuu samlle. Makuaisti on aisti jota voi kehittää ihan jokainen. Se vaatii vaivaa ja aikaa ja monesti huono syöjä on se viimeinen sisaruskatraasta. Sitä voidaan miettiä miksi; eikö ole enää jaksettu maistattaa niin monipuolisesti? tms. ap
MITEN monta kymmentä kertaa ap ja muut vanhempia vakaasti syyttävät jaksaisivat maistattaa esim. porkkanaa lapsella, joka oksentaa joka kerta kaaressa koko vatsan tyhjäksi, jos laittaa porkkanaa suuhun?
Me jaksoimme yrittää lihan kanssa ja lopulta saimme lapsen syömään ensin jauhelihaa, sitten kanaa, sitten vähän kalapuikkoa... Nyt lapsi syö ihan pihviäkin. Mutta aivan jumalattoman työn takana se oli. Lapsi vain kertakaikkiaan oksensi automaattisesti, jos suussa oli jotakin vieraan ja tuntemattoman tuntuista. Siis ihan vauvasta lähtien.
Joka ikisen oksu-ruuan kanssa en kuitenkaan samaan rumbaan jaksa lähteä. Enkä haluakaan, koska sillä lapsi saisi älyttömästi huomiota asian takia, eikä se ainakaan edesauta asiaa. Pidän vain hedelmiä ja vihanneksia normaaliin tapaan esillä ja lapsi saa nähdä hyvää esimerkkiä meiltä muilta ruokailutilanteissa. Ehkä se siitä.
Eikä ole minkäänlaista psykologista tai fyysistä vikaa. Voit myös tulla seuraamaan ruokailutilanteita kotiimme, jos tahdot. Me muut olemme kaikkiruokaisia ja olemme olleet ihan vauvasta lähtien. Vauvan soseissa ei todellakaan ole mitään glutamaatteja, mutta silti nirsoilu alkoi jo 5 kk ikäisenä. Miten selität tämän, kun olet vakaasti päättänyt pitäytyä mielipiteessäsi, vaikka mikä olisi. : )
Siis tottakai ymmärrän jos lapsella on jokin psykologinen tai fyysinen vika ettei syö, mutta väitän että 9/10 mitään vikaa ei ole,vaan ei vaan halua maistaa ja mikään ei kelpaa paitsi nakit ja spagetti. Ja kyllä se on silloin vanhemman vika jollei mikään maistu, jossain kohtaa on menty pieleen. Yleensä ihan alussa eli on syötetty yksipuolisesti tai näitä natriumglutaattiruokia jolloin kaikki maistuu samlle. Makuaisti on aisti jota voi kehittää ihan jokainen. Se vaatii vaivaa ja aikaa ja monesti huono syöjä on se viimeinen sisaruskatraasta. Sitä voidaan miettiä miksi; eikö ole enää jaksettu maistattaa niin monipuolisesti? tms. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ovat ilmeisesti syntymänirsoja evoluution takia: myrkylliset marjat ja kasvit ovat jääneet nirsoilta kokeilematta taaperoina, joten he ovat selvinneet aikuisikään asti hengissä ja siirtäneet puolestaan geeninsä seuraavalle nirsosukupolvelle.
Myös esim. suklaan- ja viinimaistajilla on normaalia tarkempi makuaisti, jota ei pysty kouluttamallakaan hankkimaan.
Puhun nyt omasta kokemuksestani. Olen ollut aina nirso..nykyään kyllä syön paremmin, mutta olen silti melko valikoiva ruuan suhteen. Kun olin pieni meillä kyllä tarjoiltiin kaikenlaista ruokaa ja yleensä kaikkea ruokaa myös maistoin. Ei ne ruuat ole kyllä sen paremmaksi muuttuneet vaikka niitä maistaisi sata kertaa, jos ei tykkää niin ei tykkää. Muistan kun jouduin monta kertaa istumaan pöydässä ja nousta sai vasta kun lautanen oli tyhjä. No ei ne lautaset kyllä tyhjiksi tulleet jos sattui olemaan ruokaa, josta en pitänyt. Pääsin kuitenkin pöydästä kun tarpeeksi kauan olin tuijottanut lautasta :)En osaa kyllä sanoa miten paljon erilaisia ruokia minulle on syötetty ihan pienenä. Olenko saanu tarpeeksi tutustua eri makuihin? Onkohan korvikemaidolla jotain selitystä nirsoiluun? Minulle on annettu oikeastaan pelkkää korvikemaitoa, koska äidiltäni ei tullut tarpeeksi omaa. Itse en nyt välttämättä olisi kauhean huolissani, jos lapseni olisi nirso (odotan esikoistani niin saa nähdä mitä tuleman pitää). Olen kyllä itsekin sen kannalla, että kaikkea pitää maistaa. Kaikesta ei kuitenkaan tarvitse tykätä. Toiset tykkää, toiset ei ja ei minussakaan mitään vikaa ole ja normaali aikuinen on kasvanut vaikka nirso olenkin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta en ihan siinä määrin kuin ap. Ehkä päinvastoin suorastaan. Isolla osalla on perheessä ihan tavallinen suhtautuminen ruokaan, sitten on se marginaaliryhmä, joka opetetaan nirsoiksi.
Siis tottakai ymmärrän jos lapsella on jokin psykologinen tai fyysinen vika ettei syö, mutta väitän että 9/10 mitään vikaa ei ole,vaan ei vaan halua maistaa ja mikään ei kelpaa paitsi nakit ja spagetti. Ja kyllä se on silloin vanhemman vika jollei mikään maistu, jossain kohtaa on menty pieleen. Yleensä ihan alussa eli on syötetty yksipuolisesti tai näitä natriumglutaattiruokia jolloin kaikki maistuu samlle. Makuaisti on aisti jota voi kehittää ihan jokainen. Se vaatii vaivaa ja aikaa ja monesti huono syöjä on se viimeinen sisaruskatraasta. Sitä voidaan miettiä miksi; eikö ole enää jaksettu maistattaa niin monipuolisesti? tms. ap
voi herranjumala kerro mulle mikä on normaali!? tiedätkö että lapset ovat erilaisia ilman psyykkisiä ja fyysisiä vikoja. naurettavaa, toivottavasti sun lapsesta ei tuu "epänormaali" kun sä et varmaan kestäis sitä...
Itse olen tehnyt hyvin monipuolista ruokaa ja lapset ovat tottuneet kaikenlaisiin ruokiin, mutta siitä huolimatta eivät syö kaikkea. Yhdelle lapsista kaikki ruoka maistuu liiankin hyvin(jopa koulun ruoka)ja hän on ylipainoinen. Toinen lapsista ei suostu enää syömään kasviksia vaikka tähän asti on niistä pitänyt(11v) Olen ilmeisesti onnistunut kolmannen kanssa täydellisesti, koska syö kaikkea mitä tarjotaan vaikkei tykkäisikkään. Pahin epäonnistumiseni on tullut 17v kanssa joka ei syö enää mitään tai oksentaa syömänsä ruuan.
Nyt voit ap kiillottaa kilpeäsi ja nauttia täydellisistä kasvattajan taidoistasi. Valitettavasti elämä voi tuoda sinunkin eteesi epämieluisia yllätyksiä.
2 muuta lasta ei, syövät kaikkea. Ainut mitä kuopus ei syö on kaupan valmissosepurkit(ne liha-kasvis). Keskimmäinen vetää kaikkea tex mex-kiinalainen- perussuomiruoka. Väitän että samat jutut olen tehnyt joka lapselle.
Tunnistan tuon ap bisserwisseryyden itsestäni silloin ku mulla oli vaan esikoinen, pidin itseäni erinomaisena kasvattajana, koska lapsen oli ihana mallikelpoinen. Ehkä siksi minulle annettiin erittäin vaativahoitonen kakkonen, että ymmärtäisin ettei minulla ollut mitään tekemistä sen kanssa että esikoinen oli niin helppovauva/taapero/leikki-ikäinen...
Mä tapasin pari vuotta sit 6v tytön joka ei ollut koskaan saanut ns.kotiruokaa tai ees ravintolaruokaa.Sen ruokavalio oli ollut pienestä asti nuudelit,ranskanleipä voilla,makaronit ketsupilla ja joskus harvoin uunissa kalapuikot ja ranskalaiset.Tämän äiti myönsi itse ettei oikeestaan oo koskaan ollut varaa muuhun kuin nuudeleihin ja nyt ikää jo sen verran ettei mikään ees kelpaa.Se tyttö oli 4.vuotiaan kokonen ja ihokin kalpee ja silmänympärykset tummat joten luulen et ravintoköyhyys vaikutti sen terveyteen.Vanhempien pitää ottaa huomioon et mieluummin päivittäinen tappelu ruokapöydässä ja mahdollisesti kaikki etuudet pois jos ei ruoka kelpaa kuin et lapselle tulee terveydellisä ongelmia.Se tyttö josta puhuin on nyt 8,5v ja edelleen kitukasvuinen ja "nirso" .Vieläkään ei saa kalsiumia mistään kun mikään maitotuote ei käy.Liha ei käy.Kala vain puikkoina,hedelmät ei edes mehuina.Vain ne sokeriset pillimehut.Säälittävä lapsi.=(
Samassa ruokapöydässä istuu kuin kaksi muutakin ja samaa ruokaa tarjotaan. On ollut vauvasta asti erillainen syöjä kuin sisarrukset.
Tietysti on vanhemmista kiinni, kuinka monenlaisiin makuihin lapsi tottuu.
Mutta toisaalta se on myös lapsesta kiinni.
Meillä esikoinen on varautuneempi. Aiemmin ei suostunut syömään tai maistamaankaan jotain ruokia tai lisukkeita. Monikin ruoka jäi syömättä. Nyt 4-vuotiaana kiinnostunut maistamaan ja useimmat ruoat menee, joita aiemmin ei syönyt.
Nuorempi lapsi taas on aivan ennakkoluuloton. Syö melkein mitä vaan, joskus harvoin tökkii.
Kyse meillä ainakin luonteesta, suhtautumisesta, eikä sillä ole ollut mitään tekemistä sen kanssa, mitä olen tarjonnut tai miten usein.