Sinä jolla lasten ikäero alle 3 vuotta: olitko töissä välissä?

Olin vuoden per lapsi kotona. Pahimman laman aikana oli hyvä näyttää hetken naamaansa töissä ennen kuin jäin taas äitiyslomalle. Kolme lasta 3,5 vuodessa.

olen jo töissä 3:tta kuukautta, lapsi täytti 1v tässä kuussa. Ajatus olisi saada toinen ennen kuin ensimmäinen täyttää 3v. Mutta miksikö tässä välissä töihin? Pollahan se kotona ollessa hajoaa!!!

Minulla on aika lailla samanlainen tilanne.

olen jo töissä 3:tta kuukautta, lapsi täytti 1v tässä kuussa. Ajatus olisi saada toinen ennen kuin ensimmäinen täyttää 3v. Mutta miksikö tässä välissä töihin? Pollahan se kotona ollessa hajoaa!!! Eli menin töihin yksistään itseni ja perheeni vuoksi, sillä pidän työstäni ja nyt töihin palattuani nautin illoista ja vk-lopuista lapsukaisen ja miehen kanssa, kun on omaakin elämää:) Toki tulotkin huomattavasti paremmat työssä käydessä, mutta tultaisiin toimeen, vaikken kävisikään.

Tiedostan kyllä, että on paljon heitä, ketkä olisivat mieluummin kotona kuin töissä, mutta olen rehellisesti sanoen yllättynyt tämän ketjun vastauksista, kun oikeastaan kaikki töissä vain rahan vuoksi. Ihmekö tuo, kun rekrytoinneissa naiset miehiä huonommassa asemassa, kun aito motivaatio työn tekoa kohtaan vaikuttaisi puuttuvan:(

Tiedän kommenttini aiheuttavan paljon pulinaa, mutta minkäs tosi asioille voi.

Ja hyvä että kirjoitit. Tämä on mielenkiintoinen aihe. Oletteko te mammat tosiaan töissä vain rahan takia? Ainakin minä olen pitkään ja hartaasti opiskellut ammattiini, jota nyt harjoitan hyvin mielelläni ja aina lisää opiskellen. Aika kapeaksi kokisin maailmani, jos se olisi vain lasten, hellan ja miehen kanssa touhuamista. Ja vastaus alkuperäiseen kysymykseeni on: olin töissä vuoden lasten syntymän välissä. Ikäeroa lapsilla on 2v8kk.

Ekan ja tokan välinen ikäero oli 2 v 5 kk ja nyt toisen ja tulevan kolmannen ikäeroksi tulee 2 v 9 kk. En ole ollut töissä esikoisen syntymän jälkeen (eli nyt reilu 5 v. kotonaoloa). Olen halunnut hoitaa pienet lapset kotona ja olen myös nauttinut tästä kotiäitiydestä.

Ehkä asiaan vaikuttaa myös se, että olen ollut töissä päiväkodissa ja lastensuojeluhommissa, joten tuntuisi vieraalta laittaa omat lapset hoitoon ja mennä hoitamaan toisia lapsia :)

Tämä on mielenkiintoinen aihe. Oletteko te mammat tosiaan töissä vain rahan takia? Ainakin minä olen pitkään ja hartaasti opiskellut ammattiini, jota nyt harjoitan hyvin mielelläni ja aina lisää opiskellen. Aika kapeaksi kokisin maailmani, jos se olisi vain lasten, hellan ja miehen kanssa touhuamista. Ja vastaus alkuperäiseen kysymykseeni on: olin töissä vuoden lasten syntymän välissä. Ikäeroa lapsilla on 2v8kk.

En opiskellut ollakseni vuosikausia kotona. Työni on tärkeää paitsi asiakkailleni myös minulle itselleni.

Tiedostan kyllä, että on paljon heitä, ketkä olisivat mieluummin kotona kuin töissä, mutta olen rehellisesti sanoen yllättynyt tämän ketjun vastauksista, kun oikeastaan kaikki töissä vain rahan vuoksi. Ihmekö tuo, kun rekrytoinneissa naiset miehiä huonommassa asemassa, kun aito motivaatio työn tekoa kohtaan vaikuttaisi puuttuvan:(

Mä uskon, että ennemminkin on kyse siitä, että pienen lapsen äidin on hyväksyttävää jättää lapsensa hoitoon pakkotilanteessa taloudellisista syistä. "Palasin töihin, koska itsekkäästi halusin, vaikka olisin voinut olla kotonakin" ei ole (ainakaan näillä palstoilla) hyväksyttävä syy. (Mun mielestä kukin saa tehdä niin kuin omalla kohdallaan parhaaksi näkee.)

Meidän lasten ikäero on 2v2kk, enkä ollut töissä välissä. En ajatellut tulevani toista kertaa raskaaksi, ja suunnitelmissa oli palata töihin, kun eka lapsi olisi ollut 2v8kk. Halusin nauttia tästä ainoasta hoitovapaasta täysillä. Toisin kävi ja hyvä niin. Nyt aikeissa on olla kotona siihen asti, että toinen lapsi on 1,5v. Vanhempainloman päättyessä en vaan raaskinut vielä jättää kuopusta hoitoon.

Mä uskon, että ennemminkin on kyse siitä, että pienen lapsen äidin on hyväksyttävää jättää lapsensa hoitoon pakkotilanteessa taloudellisista syistä. "Palasin töihin, koska itsekkäästi halusin, vaikka olisin voinut olla kotonakin" ei ole (ainakaan näillä palstoilla) hyväksyttävä syy.

Niin se taitaa olla. Ja ne, jotka ovat tulleet olleeksi (vahingossakin) kotona vuosia, vuosia putkeen, vastaavat aina että ovat nauttineet siitä ajasta. Vaikka se olisikin ollut aika puuduttavaa ja vaikka he olisivat lihoneet kotiäitivuosinaan tylsyyden takia kymmenen kiloa. Niin vain kuuluu sanoa ja aika kultaa muistot.

Kukaan ei kehtaa myöntää, että olipa tylsää olla kuusi vuotta kotona, mutta tulipahan tehtyä. Ainahan me sopeudumme, ja hyvä niin!

ikäero 2v2kk enkä mennyt välissä töihin. Kärsin kaameasta pahoinvoinnista raskauksien alkukuukaudet ja halusin potea tätä kamaluutta kotona esikoisen kanssa rauhassa enkä töissä. Menin takaisin töihin kun nuorempi täytti 3v.



Nyt työelämä maistuu tosissaan :)

Olin töissä puoli vuotta. Koska tykkään työstäni ja ihan taloudellisesta syystä.

Pienen paikka ei ole päiäkodissa eikä "edes2 pph:lla.

tein ensin opinnot loppuun, ja ehdin olla töissä 7 kk ennen uutta äitiyslomaa. Halusin saada opinnot tehtyä loppuun. Ja toisaalta töihin oli mentävä, että sain äitiysrahan nostettua siitä 11€/pv palkkaa (4500€/kk) vastaavaksi. Olin perheen ainoa palkansaaja siihen saakka, kun nuorempi täytti 3 v.

vaan opiskelin lastenhoidon ohella. Valmistuin YTM:ksi kuukausi ennen kuopuksen syntymää :)

en vie alle 3-vuotiaita hoitoon.

Lapsilla ikäeroa 2v2kk. Uskon tutkimuksiin joiden mukaan varhaislapsuuden tunne-elämän kehitys vaaraantuu, jos lapsi joutuu pienenä vieraalle hoitajalle. Kuuntelin vaistoani, lapsi tarvitsi äitiä enemmän kuin työpaikka. Nuorempi on nyt 7kk ja aion hoitaa molempia kotona niin kauan että nuorempikin on kolmivuotias.

niin olihan tuo raha hyvä motivaattori, mutta kyllä se oikeasti oli opintoni ja työni, jonka vuoksi lapsukaiseni oli hoidossa ennen kakkosen tuloa.

Tasapainoiseen elämään kuluu myös mukava työ, josta nauttii, ja onneksi sitä saan tehdä. Kuopuksen kanssa suunnittelen nyt olevani kotona 1 v ja 1kk ikään saakka, sitten alkaa työ ja päivähoitoarki.

t. Nro 35