Millaiset kotikonstit auttavat ahdistuneisuuteen? Usein tuntuu, että kurkkua puristaa ja
on paha olla ilman mitään "järkevää" syytä. Kaikki on periaatteessa elämässä hyvin, mutta silti minua usein ahdistaa.
Toisinaan ahdistus saa sellaisen muodon, että pelkään jotain vakavaa sairautta ja kuolemaa. Toisinaan taas pelkään, että lapsille sattuu jotain (esim. jäävät auton alle). Ja välillä tosiaan ahdistun ilman mitään syytä.
Olen huomannut, että ainakin jonkin verran tuohon puristavaan tunteeseen auttaa, kun hengitän muutaman kerran syvään ja muistutan itseäni siitä, että kaikki on hyvin. Mutta muitakin keinoja otan ilolla vastaan.
Kommentit (28)
Syvään hengittämistä ja "kasaan lysähtämistä" puhaltaen ilmat pois, sitten taas sisäänhengittäessä ryhti suoraksi.
Tai ihan kunnon rentoutushetkiä vaikka musiikin avulla, silmät kiinni ja levollisesti sängylle miettimään raaja kerrallaan ensin jännitykseen ja sitten rennoksi.
Kannattaa jättää alkoholo kokonaan pois, se pahentaa ahdistuspuuskia. Urheileminen auttaa pidemmän päälle myös, eli että juokset pois puuskaa ja saat tilalle rentouttavia endorfiineja. Kuntosali on hyvä.
Syvään hengittämistä ja "kasaan lysähtämistä" puhaltaen ilmat pois, sitten taas sisäänhengittäessä ryhti suoraksi.
Tai ihan kunnon rentoutushetkiä vaikka musiikin avulla, silmät kiinni ja levollisesti sängylle miettimään raaja kerrallaan ensin jännitykseen ja sitten rennoksi.
Kannattaa jättää alkoholo kokonaan pois, se pahentaa ahdistuspuuskia. Urheileminen auttaa pidemmän päälle myös, eli että juokset pois puuskaa ja saat tilalle rentouttavia endorfiineja. Kuntosali on hyvä.
Joo, tuo on hiukan samaa kuin pilateksessa, siellä hengitellään paljon ja kyllä tulee hyvä olo myöhemmin. Oon ollut ryhmässä jossa tehdään tuota rentoutumisharjoitusta. Liikunta on hyvästä.
23
Olen hyväksynyt ahdistukseni.
Ehkä olen liian melankolinen ja pessimistinen. Mielestäni elämä vain on täynnä ikäviä asioita. Kuolemia, sairauksia ynä muuta. Vanhenemme koko ajan, ei ainakaan parempaan suuntaan mene. Toki koen ilonkin hetkiä joskus, mutta taustalla on surullinebn vire kuitenkin aina.
ihmisillä on.
Ja silti he väittävät, ettei aikainen hoitoonvienti vaikuttanut heihin. Ihan hyvin menee, joten nakataan vain se esikoinen hoitoon. Ei se siitä kärsi kun on niiiiiin iloinen. Ja erotaan, koska lapset nauttii niiiiiiiin kahdesta kodistaan.
t. ap, joka oli lapsuutensa kotihoidossa
ei se noin suoraviivaista ole! Minäkin olin kotihoidossa ja silloin juuri sainkin ne pahat traumani.
Yksi vastaaja
Ihan hyvin menee, joten nakataan vain se esikoinen hoitoon.
onko tuota ulinaa pakko tunkea ketjuun jonne se ei kuulu?
Etkös maininnu aloituksessa että kurkkua puristaa? Sehän on silloin kehollinen tunne.
Mulla ainakin on tosi paljon juttuja kehossa eli
tunteita jotka oon painanu unohduksiin. Keskityn joskus kuntelemaan vain kehollisia tuntemuksia, miltä tuntuu kurkussa, onko ahdistusta. Ja siitä se lähtee, mulla lähtee tuleen tunteita joskus.
Käyn keho ja mieli-jumpissa ja sekin auttaa saamaan yhteyden milen ja kehon välillä.
Jos jutellaan sen psykologin kanssa, en etene aina. Se pölötys estää pääsyn syvemmälle asioissa.