Lue keskustelun säännöt.
En jaksa enää työtä opettajana. Mitä teen?
19.10.2010 |
Olen ollut kielten ope niin ala- kuin yläkoulussakin pari vuotta. Nyt tuntuu etten enää jaksa.
Olen mielestäni hyvä opettaja, mutta en ole lapsi/nuorisojoukon kasvattaja. Luokassa pitää aina muutaman tietyn oppilaan kanssa käydä taistelu siitä, että ottavat kirjat esiin. Että kuuntelevat tunnilla, kun on sen aika. Että eivät heitä kuminpaloja. Että eivät pidä järjetöntä älämölyä.
Joka tunnin alussa ja tunnin kuluessakin sama tahtojen taistelu tiettyjen oppilaiden kanssa. Voitaisiin tunnilla tehdä kaikkea kivaa, jos ei niitä 2-4 hankalaa oppilasta olisi joka luokalla. Sabotoivat muidenkin kouluviihtyvyyttä.
En jaksa enää laumaa jatkuvasti rajoja koettelevia lapsia ja nuoria. En jaksa koko ajan olla huomauttelemassa purkan syömisestä tunnilla tai kiroilusta. Tai olla puuttumassa kahinoihin.
Opettaminen tai pikemminkin opiskelemaan ohjaaminen olisi ihanaa ja unelmatyötäni. Mutta ei jatkuva häiriköiden kanssa mittely. Miksi vanhemmat ei kasvata kotona lapsiaan?
En vaan enää jaksa. Ja olen vasta 35v. Mitä ihmettä alkaisin tehdä seuraavaksi? Voisin mennä vaikka uudelleen opiskelemaan. Kääntäjäksikin voisi ruveta, mutta palkka on niin surkea, että ei sittenkään. Enkä haluaisi työtä, jossa istutaan vaan yksin koneen ääressä.
Kommentit (60)
Huvittavia ohjeita nuo "kysy lapselta, kuuntele, saat häirikön kunnioituksen".
Häiriköihin ei tehoa mikään järkipuhe ja opettajalla ei ole aikaa ryhtyä psykologiksi kesken oppituntien.
Tietokonepelit, väkivaltavideot ja kasvatuksen ja rajojen puut on tehnyt osasta lapsia ja nuoria täysin kontrolloimattomia sekopäitä.
Esimerkkinä kirlsin välitunnilla puhelinta heittelevää yläkoululaista, reaktio nolla ja puhelin lensi entistä korkeammalle. Yksi lapsi nosti kesken tunnin pulpetin päänsä päälle. Täysi piittaamattomuus muista ihmisistä on näiden ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös toisella asteella ja lukiossa on hyviä ja huonoja kouluja ilmapiirin ja työrauhan kannalta. Tässä mielessä hyvä lukio voi olla myös sellainen, jota ei sanota huippulukioksi. Rehtori ja koulun käytänteet ja perinteet ja opettajakunnan vakaus tai vaihtuvuus vaikuttavat paljon. Näin sanon oman kokemukseni perusteella.
telkkaria, pleikkaria, tietsikkaa...
Mutta vain aidoista lapsista varmaan tulee kunnollisia tänä päivänä.
Miten pysyä aitona sitten tässä maailmassa?
Riittääkö siihen vanhempien rakkaus, aika, kuunteleminen, jos vanhempien pitää käydä töissäkin?
Itse pelkään, että 10v ihana lapseni jää kohta median ja muun armoille, jos en yksinhuoltajan jättäydy pois 3-vuorotöistä ja ole läsnä koko ajan.
Ja tämä ei ole piruilua, vaan todellista huolta!
Minä haluaisin perustaa kahvilan. Ensin pitäisi voittaa lotosta, että olisi pääomaa. Asuntolaina pitää huolen siitä, etten uskalla luopua virastani.
Lapset ja nuoret tosiaan nykyään pleikkaripelien ja tvn armoilla. Kysyin kerran 9-vuotiailta, joilla ei koulu maittanut, mikä on parasta tekemistä, mitä he voivat ajatella.
Poikien mielestä se oli pleikkarin pelaaminen, tyttöjen mielestä musiikkivideoiden katselu. Vain yksi poika sanoi, että jalkapallon pelaaminen. Olin kauhuissani. Odotin, että juuri joku jaliksen tai jäkiksen pelaaminen tai kavereiden kanssa touhuaminen olisi ollut tuon ikäisten lempipuuhia. Mutta ei, parasta oli tv ja pleikkari.
Sinun täytyy luoda lapsessasi aito, sisältä tuleva kiinnostus muuhun tekemiseen. Liikuntaan, koiran kasvattamiseen, taiteen tekemiseen, lukemiseen tms. Se, että istuisit kotona vahtimassa lapsen tekemisiä, ei ole mikään ratkaisu. Vaan se, että luot lapselle sisäisen palon muuhun kuin telkkariin ja pleikkariin.
Oman kokemuksen mukaan 10-vuotiaana tuon innon luominen on jo myöhäistä.
Ihan suoraan voin sanoa, että en jaksa alkaa luoda kovin henkilökohtaisia suhteita hankaliin tapauksiin. Ensinnäkään, joskus kun olen yrittänyt, heitä ei kiinnosta. Kai sen muurin saisi ajan kanssa murrettua - mutta kun ottaa huomioon, että aineenope opettaa yli sataa nuorta viikon aikana, niin siinä ei pysty kovin syvällisiä suhteita kaikkiin luomaan.
Ope ei ole koulussa paikkaamassa kodin virheitä ja oppilaiden henkistä pahoinvointia. Siihen opella ei ole edes koulutusta eikä oppituntien puitteissa edes aikaa. Vai mitä luulette, että miltä tuntuu luokan 24 muusta oppilaasta, jos ope keskittyy yhteen?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahvilan perustamiseen ei tästä syystä saa edes starttirahaa. Kävin kysymässä. :) Ja kannattavuusennusteet huonot, kun ala ylikilpailtu.
Onneksi apn perheellä asunto velaton. Voi sen puoleen aloittaa vaikka puhtaalta pöydältä.
Huomasin saman asian, ja lisäksi sen, että en edes pidä noista nuorista.Puoli luokkaa menee mukaan siihen kilpailuun, kuka häiriköi eniten ja kuka saa opettajan eniten pois tolaltaan, ja se toinen puoli kantelee kotona, kun luokassa ei ole työrauhaa, vaan kumit ja paperinpalat lentävät. Kun käännät selän kirjoittamaan taululle, lentää 10 kumia ja paperinpalaa ja vaikka tiedät ne heittäjät, et jaksa ryhtyä kädenvääntöön siitä kuka heitti, koska nämä eivät tunnusta ja siihen menee koko tunti ja häiriköt ovat tyytyväisiä. Muuutama laittaa kännykästä tulemaan musiikkia joka välissä. Näillä on jälki-istuntoa jo monesta muusta aineesta, joten ei kiinnosta, vaikka sitä tulisi lisääkin.
Ja huomaan kollegoiden uupuneet ilmeet ja katseet ja tiedän että jokainen jäisi pois jo huomenna, jos olisi tapa tienata leipänsä inhimillisesti.
Mutta mitä pitkän koulutuksen jälkeen? Kenellä perheellisellä on varaa lähteä hankkimaan uusi koulutus?
Mielekkyys ja työn ilo. Mitä ne ovat? Mitä järkeä on koko peruskoulussa, jos meno on nykyisen mukaista?
Minä voin lähteä pois. Kävellä. Tehdä jotain muuta. Mutta lapseni eivät voi. Heidät on tuomittu tuonne 9 vuodeksi. He ovat älykkäitä ja oppimishaluisia ja keskittymiskykyisiä.
Miksi heitä harmittaa mennä kouluun jo toisena koulupäivänä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta mistä tiedät, että se luokan hiljainen ei saa kotona paljon vähemmän aikaa ja huomiota? tai ne luokan hiljaiset tytöt? ja he joutuvat siis taas tunnin katsoa, kun opetttaja jutustelee mukavia näille häiriköille (jotka voivat saada kotona ihan hyvinkin huomiota ja olla niitä äidin kultapoikia) ja tutustuu heihin.
vai omalla ajallako se opettaja tutustuu näihin kuminpalasia heitteleviin ja seinään piirteleviin tulevaisuuden toivoihin?
niin voit jäädä nykyiseen työpaikkaasi. Tutustu niihin kaikkein vaikeimmiksi kokemiisi nuoriin. Lue Gordonin kirja kanssakäymisestä. Kuuntele niitä nuoria ja ajattele, että juuri sinä voit olla ainut aikuinen, joka antaa hänelle hetken huomiota ja aikaa. Anna niille nuorille, jotka eivät kotoaan ole saaneet edes sitä kohtalaista kotikasvatusta se kokemus että ovat tulleet hetkeksi nähdyksi ja kuulluksi. Tässä on se kohta, jossa voit tehdä jotakin todella merkittävää. T. Ope joka ajatteli kuten sinäkin, mutta näillä eväillä olen jaksanut paremmin jopa motivoitunut uudestaan.
Todeta, että näissä työoloissa, tällä palkalla, emme pysty työskentelemään?
Kun opehuoneessa juttelee, lähes kaikilla on ne samat taistot samojen häiriköiden kanssa joka tunnin alussa ja aikana. Ja jos et niitä taistoja käy, luokka menee täysin sekaisin ja villiintyy totaalisesti.
Mitä pitäisi tehdä, jotta oppilaat ei käyttäytyisi kuin hunnit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
osa-aikalisälle pääsee. Ei tarvitse olla iäkäs,
Siis oppilaat oppivat, että röyhkeydellä ja itsekkyydellä ja meluamalla saa sitten opettajan tutustumaan paremmin ja lisää huomiota.Tosi reilua.
Mutta näinhän se menee jo päiväkodissa. Kiltit eivät tarvitse opettajien mielestä mitään, kun taas nämä itsekkäät meluajat saavat kaiken huomion ja ajan. sama jatkuu koulussa.
Mielestäni koulusta pitäisi olla oikeus erottaa ne, jotka eivät siellä halua olla. Ja vanhemmat laittakoon lapsensa hoitoon jonnekin muualle, jotka eivät pysty olemaan häiriköimättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AMK:ssa vasta töitä piisaakin. Sopii kokeilla. Sielläkin selkeät käytössäännöt olisivat täysin tervetulleet. Peruskoulun "käytöshäiriöt" ilmenevät AMK:ssa opiskelijoiden passiivisuutena - tehtävien tekemättömyyteen ja materiaalien puuttumiseen tottuu ja turtuu.
Samaa mieltä kuin edellinen, AMK:ssa on usein ihan liikaa opetettavaa (oman kokemukseni mukaan jopa yli 30 tuntia viikossa pahimmillaan). Joku ehdotti ap:lle kansalaisopistouraa - siellä taas on ongelmana se, että suurin osa kielten opettajista palkataan tuntitöihin, joten ansiotaso jää helposti heikoksi.
Olisi hauska kuulla, onko joku onnistunut vaihtamaan alaa kielten opettajasta ihan muihin töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä kuin edellinen, AMK:ssa on usein ihan liikaa opetettavaa (oman kokemukseni mukaan jopa yli 30 tuntia viikossa pahimmillaan). Joku ehdotti ap:lle kansalaisopistouraa - siellä taas on ongelmana se, että suurin osa kielten opettajista palkataan tuntitöihin, joten ansiotaso jää helposti heikoksi.
Olisi hauska kuulla, onko joku onnistunut vaihtamaan alaa kielten opettajasta ihan muihin töihin.
Samaa mieltä kuin edellinen, AMK:ssa on usein ihan liikaa opetettavaa (oman kokemukseni mukaan jopa yli 30 tuntia viikossa pahimmillaan). Joku ehdotti ap:lle kansalaisopistouraa - siellä taas on ongelmana se, että suurin osa kielten opettajista palkataan tuntitöihin, joten ansiotaso jää helposti heikoksi.
Olisi hauska kuulla, onko joku onnistunut vaihtamaan alaa kielten opettajasta ihan muihin töihin.
Samaa mieltä kuin edellinen, AMK:ssa on usein ihan liikaa opetettavaa (oman kokemukseni mukaan jopa yli 30 tuntia viikossa pahimmillaan). Joku ehdotti ap:lle kansalaisopistouraa - siellä taas on ongelmana se, että suurin osa kielten opettajista palkataan tuntitöihin, joten ansiotaso jää helposti heikoksi.
Olisi hauska kuulla, onko joku onnistunut vaihtamaan alaa kielten opettajasta ihan muihin töihin.
Minä vaihdoin kääntäjästä myyntitöihin. Tienasin kääntäjänäkin hyvin, mutta työ on yksipuolista ja yksinäistä.
Vaihda alaa kokonaan. Käy vaikkapa joku lyhyt täsmäkoulutus, esim. taloushallinnasta tai palkanlaskennasta. Näillä aloilla on paikkoja auki jatkuvasti. Farmaseutti voi myös valita työpaikkansa, pulaa on kaikkialla. Koulutus taitaa kestää 3-4v., osan yleisopinnoista saat varmaan hyväksiluetuksi aiemman tutkinnon pohjalta.
Tai sitten hankit työnohjausta ja lisäkoulutusta ja yrität kehittyä nykyisessä työssäsi, nimenomaan tuolla henkisellä puolella.
Mene armeijaan Ja käy myös AUK/RUK. Saat kokemusta ja koulutusta suuren, hyvin epähomogeenisen joukon johtamisesta ja johdettuna olemisesta.
Vierailija kirjoitti:
ja nuoret "kasvattavat" itse itseään kuin susilauma.
vanhempien pitäisi se kasvatus hoitaa.
Jaa jaa. Olen päivät töissä. Eikä ne opet mua niin mielellään sinne ota kasvattamaan.
Lapsia ne koululaiset ovat ja kasvatusmenetelmiö olisi opettajakoulutuksessa oltava enemmän. Se yläkoulu on kasvatusta, vaikka opettaisi ainettaan
Ei lapset muutu tietoa vastaanottajiksi roboteiksi siellä koulussa, vaikka ne vanhemmat kuinka heitä kotona kasvatamme.
vinkkiä kollegoita mikä keino näihin lapsiin toimmii parhaiten.
Koita keksiä porukalle joku porkkana mitä tavoitella, aihe alue mikä on lähellä heidän kiinnostuksen kohteitaan. (yläkoulussa voi esim. laulujen sanoituksia käyttää hyödyksi)
Keskustele häirikön kanssa mieluiten kahden kesken mitä hänelle kuuluu, kysy miksi toimivat ko. tavalla. Kysy lapselta mitä hyötyä olisi siitä että toimisi toisin. Lapset kyllä keksivät itse oikean vastauksen ja voi olla että moitivoituvat toimimaan kohtuullisesti ja jopa oppimaan. Fiksuimmat häiriköt asettuvat jo pelkästään sillä että saat heihin kunnioittavan kontaktin.
Huomaa häiriköiden hyvä toiminta ja oppiminen suhteessa heidän tasoon, alkaavat janoamaan hyvää huomiota. Palauteen voi antaa myös henkilökohtaisesti, niin ettei muut kuule. Voi kehua siitä että huomasit lapsen yrittävän tai siitä että hän jaksoi tehdä tänään hieman enemmän kuin eilen. Kaiken lisäksi onnistuneest toiminnasta saat itse intoa työhösi.
Ei ne lapset käyttäydy typerästi ihan ilman syytä.