Lue keskustelun säännöt.
Anoreksiaa sairastavia tai heidän läheisiään?
17.10.2010 |
Lapseni sairastaa erittäin vaikeaa anoreksiaa ja on sairaalassa.SYLI-ry:stä olen hitusen saanut vertaistukea,mutta ajattelin vielä täältäkin kysyä?
Kommentit (6)
ei ole hoidettu mitenkään. Nyt olen 22 (pian 23) ja raskauden takia jouduin opettelemaan syömään "normaalisti". Ja nyt syö taas miten sattuu, jos syön.
En täällä viitsisi ruveta avautumaan omasta elämästäni, saa kuitenkin vaan paljon paskaa niskaan.
Mutta ehkä ainakin jonkin verran voisin yleisellä tasolla joihinkin kysymyksiin vastailla. Mielleäni kyllä autan ihmisiä tajuamaan tätä sairautta, sillä kenekään lapsen taikka aikuisen, ei pitäisi tätä kokea
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yksi syömishäiriöinen. Suosittelen, että huolehdit lapsesi saavan sen kaiken avun, mitä hän tarvitsee. Se että hän on nyt sairaalahoidossa on todella tärkeää, mikäli hänen vointinsa on siihen pisteeseen mennyt. Lisäksi hän tarvitsee keskusteluapua, terapiaa jne. MUTTA - tärkeintä minun mielestäni: älä tee kotona lapsen syömisestä liian suurta numeroa. Vanhempien painostus voi viedä asiaa vain huonoon suuntaan. Toki sinun tulee seurata mitä lapsi syö (jättääkö syömättä tai oksentaako jne) ja kuluttaako hän tietoisesti liian paljon syömäänsä nähden, mutta älä tee hänen oloaan tukalaksi.
Vaikeaa sairautta ei hoideta kotona vanhempien taholta syömistä vahtimalla, vaan siihen tarvitaan ammattilaiset, jotka auttaa rakentamaan oikeaa suhtautumista ruokaan.
että googlaa pro-ana/pro-mia (jos ei ole entuudestaan tuttua). Tämän todella moni anorektikko ja bulimikko tietää ja minusta vanhempien olisi hyvä tietää myös!
Näillä sivuilla syömishäiriöiset tukevat toisiaan, ei niinkään kohti paranemista, vaan laihtumisessa. Antavat neuvoja ja niksejä, kannustavat jaksamaan jne. Luulken että syömishäiriöisen lapsen vanhempana olisi hyvä olla perillä näistä nikseistä.
Mutta kaikki syömishäiriöiset eivät siis käy näillä sivuilla tai edes tiedä niistä.
Kannattaa tutkia niitä englanninkielisiä pro-ana sivuja, suomenkieliset ovat todella vähällä käytöllä ja "pliisuja".
että googlaa pro-ana/pro-mia (jos ei ole entuudestaan tuttua). Tämän todella moni anorektikko ja bulimikko tietää ja minusta vanhempien olisi hyvä tietää myös!
Näillä sivuilla syömishäiriöiset tukevat toisiaan, ei niinkään kohti paranemista, vaan laihtumisessa. Antavat neuvoja ja niksejä, kannustavat jaksamaan jne. Luulken että syömishäiriöisen lapsen vanhempana olisi hyvä olla perillä näistä nikseistä.
Mutta kaikki syömishäiriöiset eivät siis käy näillä sivuilla tai edes tiedä niistä.Kannattaa tutkia niitä englanninkielisiä pro-ana sivuja, suomenkieliset ovat todella vähällä käytöllä ja "pliisuja".
kuinka pitkään sun lapsi on ollut osastolla, syökö itse vai onko letkuruokinnassa... saako jo käydä koulua?
vastaispa joku. epäilen läheiselläni olevan anoreksia ja haluaisin kuulla tarinoita...