G: Missä iässä olette saaneet Asperger diagnoosin ja millaisia oireita oli vauva/lapsiaikaan?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sillä tavalla näkyi, että ei oikein koskaan ollut tyytyväinen. Heti mulle kaikki nyt tyyppi. Ja se hetki oli aina vain hetken ja sitten tulikin jo seuraava mitä halusi/ei halunnut.
Oli jotain 3-4v vanha kun tiesi et nyt ei ole "normaali".
Niin ja vauvaiästä vielä, että levoton nukkuja ja haarvoin tyytyväinen vauva.
Munkn poika oli vauvana ja lapsena juuri tuommoinen, teininä ihan kauhean jääräpäinen "oman tien kulkija". Alakouluikäisenä käytiin monenlaisessa kartoituksessa, josta ei jäänyt käteen mitään, ja muistiin vain psykiatrin sanat: poikanne on alisuoriutuja.
Eli mitään dg tai apuja emme saaneet.
Nyt aikuisena poikani on it-alan aspa-työssä ja tykkää ihmiskontakteista, haluaisi kokonaan kouluttajaksi. Naimisissa on myös ja isä.
Eli ota näistä diagnooseista nyt selvää. 🤷🏻♀️
Tietysti fiksut ihmiset opettelevat ja oppivat käyttäytymään niin, että pärjäävät, vaikka taustalla olisi lievää epätyypillisyyttä.
Olen varma että minulla on aberger, sillä:
Ihmissuhteet ovat köyhiä.
Small talk ei suju.
Puhutan mielummin asiaa, muttei liikaa.
Olen aina ollut outo.
Viihdyn eniten omissa oloissa.
Pieni porukka on jees.
Kiusallista tuijottaa silmiin.
Minut ymmärretään väärin.
Toimin mielummin yksin.
Ahdistus ja epäluulo ovat minun arkea.
Masentuneisuus.
Poissaoleva.
Keskittymisvaikeudet.
Helposti kiusattava.
Hyvä sydämminen.
Herkkä, kiltti ja ystävällinen.
Helposti suuttuva.
Äkkipikaisuus.
Tempperamenttisuus.
Pelit ja elokuvat ovat parasta.
Musiikki on koko elämäni jota itse myös teen.
Olen oppinut ja herännyt tähän maailmaan erilailla mitä ennen olin, kun olin paljon enemmän poissaoleva. Lapsena sattui onnettomuus päähäni, joka vaikutti varmasti kasvuun.
BTW luin ettei asseja voi kovin helposti manibuloida, koska heillä on oma mieli.