Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Anteeksi
12.10.2010 |
Tuli tuosta "kiitos" -avauksesta mieleen, että meidän perheessä kyllä kaikki osaavat pyytää anteeksi -paitsi mies :-/
Olen opettanut lapsille (ja yritän itsekin muistaa) että jos esim. rikkoo jonkun tavaran/unohtaa jonkun tärkeän asian (kuten minun synttärit viime vuonna mies unohti...) tai jollakin muulla tavalla pahoittaa jonkun mielen, täytyy pyytää anteeksi.
Mies harvoin sanoo sen sanan, ja silloinkin minun kehoituksesta. Usein vain selittelee esim. "no se nyt meni rikki, kun se oli tossa keskellä lattiaa ja astuin päälle" (yks lasten lelu) tai mun synttärit viime vuonna, sanoi vaan "mä unohdin ihan kokonaan" ja antoi pusun. Tai sitten törttöilee kännissä jotain typerää ja sitten ollan mykkäkoulua pari päivää, kun ukko ei tajua pyytää anteeksi, kun on pahoittanut mun mielen.
Olen sanonut useaan otteeseen, että kyllä aikuisenkin on pyydettävä anteeksi, etenkin kun vaatii sitä myös omilta lapsilta.
Miten teillä muilla?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
"anteeksi" sanana voi olla huonompi anteeksipyyntö kuin teko, jolla tosissaan yritetään hyvittää toisen kärvimä vahinko tai mielipaha. "Anteeksi" sanana ei ole mikään yksi ja ainut eikä missään tapauksessa varma tie asioiden korjaamiseen. Sanana se on yliarvostettu ja lapsuuden ja ap:n kaltaisten pakkoanteeksipyyntöjen vesittämä. Se ei enää tarkoita mitään, on vain sana, jonka voi tokaista kun on jotakuta loukannut, on sitten pahoillaan tai ei. Sen sijasta voisikin käyttää muita sanoja, esimerkiksi "Olen pahoillani", jotka ehkä saisivat ihmisen ajattelemaan, mitä hän oikein tuli tehneeksi ja mitä siitä seurasi ja mitä hänen pitäisi sen johdosta tuntea.