Vielä kerran päivähoidosta kun vauva on kotona

Mitä mieltä olette siitä kun eräs tuttuni toimii näin.Hänellä vain yksi paiväkodissa oleva lapsi.Itse toimii postinkantajana heidän näkökulmastaan helpolla alueella.Joulun aikaa lukuunottamatta hänen työpäivänsä päättyy usein jo aamu kymmeneltä,koskaan ei yli kello 12:00.Lapsen hän vie joka aamu kuudeksi ja hakee kello 15:00.Myös niinä päivinä kun lopettaa kymmeneltä.Hän kertoo ihan avoimesti ettei ole koskaan hakenut aiemmin.Olenko ainut joka "saattasin" hakea aikaisemmin???

eli hakisin heti kun pääsen töistä. Hänen tilannettaan en tiedä.

Ajatelkaa tätä aihetta perheen hyvinvoinnin kannalta. Ettekö te toivo kanssaihmisillenne onnea? Joillekin paras ratkaisu on hoitaa kaikki 8 alle kouluikäistä lasta kotona ja jollekin on parasta viedä se YKSI hoitoon. Jokainen perhe tekee itse omat ratkaisunsa.



Kyllä ne RAHAT menis silti muualle kuin valittajien taskuun, vaikka subjektiivinen päivähoito-oikeus lopetettaisiin.

toisten lastenhoitoratkaisuista? Sun mielestä sun tapa on oikea, kavereidesi mielestä taas varmaan heidän tapansa on oikea. Mitään ainoaa oikeaa tapaa, joka sopii jokaiselle perheelle, ei olekaan.

Tämän oivaltamiseen ei kaikilla riitä edes ihmisikä.

Vain äidin ja sen hoitoon menevän lapsen näkökulmasta.Mun mielestä on tosi julmaa sille vastasyntyneelle jonka luonto on tarkoittanut roikkumaan äidissä 24/7 joutua jakamaan huomio.Vauvalla kyse ei edes ole huomoista niinkuin vanhemmalla lapsella vaan elintärkeästä asiasta.Ensimmäisten viikkojen aikanahan perusturvallisuus syntyy ja ei ole oikein että se esikoinen on itse saanut tarvitsemansa ja sit vielä se saa rikkoa vauvan tarpeet koska on niin hirvee synti mennä hoitoon muualle.Mä en ymmärrä miten täysimettävä äiti voi samalla olla 1-3 vuotiaan kanssa?.Sen ikäisellähän on vielä vaipat,ei välttämättä osaa puhua,kävellä jne.Jokuhan tossa kuviossa kärsii aina.Eikä se ole se äiti.Ennenvanhaan asuttiin yhteisöllisesti jolloin isovanhemmat ,tädit,vanhempien sisarukset tai vaikkapa kirkkoherran rouva auttoi vanhempien sisarusten kanssa et äiti voi keskittyä vauvaan ne kriittisimmät ajat.Kyllä sille lapselle itselleen on parempi mennä hoitoon kuin odottaa koska äiti pystyy nousemaan sängystä edes.

ja minua ihmetyttää, jos tätä ei ymmärretä. Uusi vauva ei synny esikoiseksi, eikä siis saa jakamatonta huomiota osakseen - vaikka hänen välttämättömät (siis välttämättömät) tarpeensa pitää tietenkin täyttää. Esikoisen pitkä ja vaivalloinen tie oppia jakamaan alkaa siitä, kun pikkusisarus on syntynyt. Ja tietenkin vauva kasvaa samaan, koska heitä on nyt useampi ja vanhempia ne samat kaksi (toivottavasti). Ja myös vanhemmilla on kasvun paikka, kun pitää kahden ihmisen aika oppia jakamaan useamman lapsen kesken ja hoitaa siinä samalla myös työt ja huusholli. On opittava priorisoimaan ja toimimaan johdonmukaisesti.

Yhtälö ei ole ollenkaan mahdoton normaalissa perheessä, vaikka se nykyään on semmoiseksi jostain syystä muljautettu. Jostain syystä jotkut kuvittelevat, että se ei käy, koska se ei käy. Äiti masentuu ilman muuta eikä pääse sängystä ylös, kuten tuo alla siteerattukin tuntuu ajattelevan.

Ja silti nykyään on äitiys- ja vanhempainlomat takaamassa, että lasten kanssa on jompikumpi vanhemmista täyspäiväisesti! Sehän on ylellisyyttä!

Ei se ole mitään vauvan rääkkäämistä, että isot sisarukset ovat kotona vauvalomilla. Isommat voivat osoittaa mieltään, kun vauva huutaa ja sitä pitää palvella, mutta kyllä he sen oppivat ymmärtämään - kuten myös sen, että he ovat samassa iässä olleet ihan samanlaisia. Ei jokainen lapsi tarvitse 100% vanhempiensa huomiota koko aikaa. Se on täysin normaalia elämää. Parempi oppia jakamaan kotona kuin oppia se tuskaisesti myöhemmin kouluiässä, kavereiden kanssa, tyttöystävän kanssa, oman perheen kanssa.

Vain äidin ja sen hoitoon menevän lapsen näkökulmasta.Mun mielestä on tosi julmaa sille vastasyntyneelle jonka luonto on tarkoittanut roikkumaan äidissä 24/7 joutua jakamaan huomio.Vauvalla kyse ei edes ole huomoista niinkuin vanhemmalla lapsella vaan elintärkeästä asiasta.Ensimmäisten viikkojen aikanahan perusturvallisuus syntyy ja ei ole oikein että se esikoinen on itse saanut tarvitsemansa ja sit vielä se saa rikkoa vauvan tarpeet koska on niin hirvee synti mennä hoitoon muualle.Mä en ymmärrä miten täysimettävä äiti voi samalla olla 1-3 vuotiaan kanssa?.Sen ikäisellähän on vielä vaipat,ei välttämättä osaa puhua,kävellä jne.Jokuhan tossa kuviossa kärsii aina.Eikä se ole se äiti.Ennenvanhaan asuttiin yhteisöllisesti jolloin isovanhemmat ,tädit,vanhempien sisarukset tai vaikkapa kirkkoherran rouva auttoi vanhempien sisarusten kanssa et äiti voi keskittyä vauvaan ne kriittisimmät ajat.Kyllä sille lapselle itselleen on parempi mennä hoitoon kuin odottaa koska äiti pystyy nousemaan sängystä edes.

Vain äidin ja sen hoitoon menevän lapsen näkökulmasta.Mun mielestä on tosi julmaa sille vastasyntyneelle jonka luonto on tarkoittanut roikkumaan äidissä 24/7 joutua jakamaan huomio.Vauvalla kyse ei edes ole huomoista niinkuin vanhemmalla lapsella vaan elintärkeästä asiasta.Ensimmäisten viikkojen aikanahan perusturvallisuus syntyy ja ei ole oikein että se esikoinen on itse saanut tarvitsemansa ja sit vielä se saa rikkoa vauvan tarpeet koska on niin hirvee synti mennä hoitoon muualle.Mä en ymmärrä miten täysimettävä äiti voi samalla olla 1-3 vuotiaan kanssa?.Sen ikäisellähän on vielä vaipat,ei välttämättä osaa puhua,kävellä jne.Jokuhan tossa kuviossa kärsii aina.Eikä se ole se äiti.Ennenvanhaan asuttiin yhteisöllisesti jolloin isovanhemmat ,tädit,vanhempien sisarukset tai vaikkapa kirkkoherran rouva auttoi vanhempien sisarusten kanssa et äiti voi keskittyä vauvaan ne kriittisimmät ajat.Kyllä sille lapselle itselleen on parempi mennä hoitoon kuin odottaa koska äiti pystyy nousemaan sängystä edes.

Tämä oli sellaista soopaa että vetää melkein sanattomaksi. Miksi ihmisnaaraan on ylipäätään mahdollista saada enemmän kuin yksi jälkeläinen jos hän ei muka kykene hoitamaan kuin yhtä kerrallaan ja sisarukset saa traumoja toistensa olemassaolosta? Voi hyvää päivää sentään.

Arka paikkahan se yleisesti ajateltuna onkin.

En nyt ihan ymmärrä mitä haet? Hyväksyntää, että sinun tapasi on oikea vai jotain muuta? Jos haluat kuulla kuinka hyvä äiti olet, niin foorumi on ihan oikea. Täällä on tapana kivittää äidit, joilla esikoinen on hoidossa ja vauva kotona.

Itse en olisi vienyt 1-vuotiasta esikoista hoitoon kakkosen synnyttyä, mutta tämän kolmosen voisin viedäkin 2-vuotiaana, jos meille vielä vauva suodaan.



Meillä 3- ja 4-vuotiaat jatkoivat kaksi päivää viikossa tarhassa vauvan synnyttyä ja se oli meille oikea ratkaisu.



Kaikki perheet tekevät päätöksensä itse. Ap, voithan sinäkin kokeilla sitä hoitoa. Tuntuu, että kadehsit heidän helppoa elämäänsä.

Ai mitä kaipaan? Ihan vain purkautumispaikkaa, eikös tämä ole hyvä kaatis?



En kaipaa hyväksyntää. Enkä esikoiselle hoitoa.



Piti vain päästä kerrankin sanomaan. Ikinä en halua ystäviäni loukata (tästä) aiheesta.



Ei mulla muuta. Kuten jo sanoin, tosi väsynyt aihe, enkä halua juupas-eipäs -väittelyä

Ap:ta tässä ymmärrän. Ei tartte päteä kenenkään, mutta kait sitä jonnekin saa turhautumisensa purkaa. Juttuhan menee niin, että jos sanallakin tuot esille sen tosi asian, että vanhempi lapsi on kanssasi kotona sellaiselle (ei onneksi ihan kaikille) jolla ei ole, niin heti alkaa julmettu puolustelu tai vaihtoehtoisesti kotona olevan lapsen sääliminen. Kaikki muu keskustelu tyssää tähän pieneen varomattomaan 'kun me Maijan kanssa luettiin se kirja Villen nukkuessa' -kommenttiin. Oli aihe mikä hyvänsä, niin rasittavaa on, kun pitää jokainen sana ja äänenpaino puntaroida tarkkaan.

Minusta jokainen hoitakoot muksunsa miten tykkää (melkein), mutta saisinko minäkin puhua meidän arjesta niin kuin se on vai onko tämä oikeus varattu vain niille, joilla isommat muksut on pk:ssa.