Lue keskustelun säännöt.
En siedä muiden lapsia
08.10.2010 |
Omiani rakastan yli kaiken, mutta kavereiden ja sukulaisten lapsia en voi sietää, ne vain lähinnä ärsyttävät.
Olenko ihan outo?
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4/7/8/11...
Onhan se ymmärrettävää, jos ap:n kaltaiset aikuiset ovat tuottaneet noinkin järkyttäviä muistoja.
Minustakin on epänormaalia ärsyyntyä vaarattomista lapsista sensijaan ärsyynnyn mopopojista. Pelkään että ajavat lasten päälle.
En minä pidä kaikista aikuisistakaan ja jotkut aikuiset ärsyttävät minua. Mutta en minä heitä lyö!!!
Aikuisille, joista en pidä, en aina kuitenkaan viitsi olla niin kohtelias ja ystävällinen, toisin kuin lapsille. En minä tahdo pahoittaa jonkun lapsen mieltä sanomalla esim. ettei minua hänen juttunsa kiinnosta. Kohteliaasti kuuntelen ja juttelen. Enkä samalla suunnittele hänen vahingoittamistaan!!!!
Uskon, että suuri osa ihmisistä suhtautuu vieraisiin lapsiin juuri noin. Miksi ihmeessä niistä pitäisi tykätä saati rakastaa niitä? Kiinnostunutta voi tosiaan teeskennellä, ettei pahoita vieraitten lasten mieltä, koska jos lapsi tuntisi aina olevansa ärsyttävä ja hyljeksitty, hän luultavasti alkaa myös käyttäytyä ärsyttävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kaikista lapsista täytyy automaattisesti pitää kun ei kaikista aikuisistakaan tarvitse, eikä voikaan? Lapsi on yksilöllinen ihminen niinkuin aikuinenkin. Ei kukaan kysy IKINÄ keneltäkään, että tykkäätkö aikuisista?
Ystävällinen täytyy kaikille ainakin koettaa olla, tykätä ei tarvitse.
ja kertoo minulle ettei Ap missään nimessä halua vieraita lapsia lähelleen.
En minäkään erityisemmin pidä muiden lapsista, varsinkaan sen jälkeen kun olen saanut omia. Mutta kyllä minä heitä siedän, pystyn ottamaan syliin, leikkimään ja laulattamaankin heitä. Kovin kauaa en kyllä jaksa, mutta pystyn jos haluan.
Tärkeintä on tiedostaa oma ärtymyksensä ja yrittää ohittaa se niin, että kykenee normaalin kanssakäymiseen. En ymmärrä miksi nykyisin toitotetaan ettei tarvitsekaan sietää toisten lapsia tai aikuisia jos ei kerta nappaa. Eipä ole kovin aikuistamainen asenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos yhtään lohduttaa muitten mielestä sinun lapsesi ovat rumia, ärsyttäviä ja inhottavat!
En kusekaan muitten lapsiin päin.
t. väsynyt haisevasukkainen isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos yhtään lohduttaa muitten mielestä sinun lapsesi ovat rumia, ärsyttäviä ja inhottavat!
MIKSI IHMEESSÄ pitäisi tykätä kaikista lapsista, ihan kuin he olisivat jokin yhtenäinen lauma ilman omia persoonia? : O En minäkään tykkää kaikista lapsista, miksi tykkäisin? Kaikkien ihmisten kanssa eivät vaan kemiat mene yksiin, oli kyseessä sitten lapsi, vanhus tai teini tai jotain niiden väliltä.
Minulle tämä on ainakin ihan itsestäänselvä asia. Miksi pitää nostaa järkyttävä haloo, kuten joku väkivalta -provoilija tuolla aikaisemmin...
Kohtelen tietenkin kaikkia lapsia kuitenkin kohteliaasti, tykkäsin tai en. Samoin aikuisia.
Oletan myös, että omille lapsilleni ollaan kilttejä, vaikkei heistä tykättäisikään niin kovasti.
Ei kaikista aikuisistakaan tarvitse pitää, miksi sitten lapsista? Tosin ei ketään sen vuoksi tulisi mieleen läpsimään alkaa, mutta turha teeskennellä että sinunkin lapset jaksavat kiinnostaa ja hämmästyttää ihmeteoillaan. Itselle riittää rakastamista omissa ja vielä ehkä sisarusten lapsissa eikä siinä ole mitään epänormaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta en erityisemmin pidä vieraista lapsista omien siskojen lapsia lukuunottamatta.
Huonosti käyttäytyviä lapsia en edes siedä.
Lapset on ihmisiä.Jotkut miellyttävämpiä kuin jotkut toiset.Mun mielestä taas sellasessa on vikaa joka väittää tykkäävänsä kaikista lapsista.Myös niistä joita ei ole tavannut.Väkivallalla ei tosiaan ole sen asian kanssa tekemistä.Mä en kävele kadulla miettien jokaisen vastaantulevan lapsen kohdalla onko vastenmielinen,en mieti mitään mut kyllä välttelen tiettyjä lapsia tarkoituksella.Toi hoivavietti teoria pätee kyl vaan imeväisiin.Vai onko joku huonolla kasvatuksella lellitty 14v.yhtä rakas teille, vieraat ihmiset,kuin 2kk vauva? Mä ainakin voin myöntää et inhoan yhtä 8vuotiasta tyttöä enemmän kuin ketään aikuista.Vaik järki sanoo et se on vanhempiensa "uhri" ni kyllä se syntymä kusipää taitaa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän ei juuri lapsiani puhuttele. Kun hänen lapsensa ovat meillä, automaattisesti ruokin samalla kuin omani ja lapset saavat leikkiä myös sisällä, vaikka meillä on pieni asunto.
Ystävälläni on iso talo, mutta lapset saavat leikkiä (porukalla) sisällä hyvin harvoin. ja ruokapöytään ei todellakaan kutsuta. Hän ei huomio lapsiani mitenkään.
Ihminen on minulle hyvin läheinen, mutta tämä piirre ärsyttää minua. Vähemmän kyllä nykyään, mutta toivoisin hänen tajuavan ongelmansa. En kyllä aio siitä kanssaan puhua, voisi tulla paha mieli (lähinnä minulle). En aio laittaa vahinkoa kiertämään. Lapsemme ovat ylimpiä ystäviä, enimmäkseen pyydän lapsia pyytämään kaverinsa meille mieluummin.
Taidan olla toinen outo... Miten toisilla voikin olla niin ärsyttäviä ja hölmön näköisiä lapsia?
Eivät he ihastuta tai vihastuta.
Sitten taas, jos jotakin lasta jotenkin kaltoinkohdellaan näkö- tai kuuloetäisyydellä, niin heti herään, ihan sama onko oma vai toisen.
Niiden toisten lasten vanhemmat ovat varuillaan.
Minä tarkkailen aliomaan ettei lapsiini käydä käsiksi.
Jos lapsilleni tehdäään jotain kamalaa niin soitan poliisit paikalle.
vauvamme vasta konttasi. Olimme puistossa koko perhe, laatikon toisella puolella oli nainen 2 lapsensa kanssa, kolmas nukkui vaunuissaan, arviolta 3kk.
Meidän 6kk konttasi hiekkalaatikolla ja rikkoi tämän toisen naisen lasten tekemän hiekkakakun.
Tämä nainen törkkäsi törkeästi meidän 6kk vauvaa kauemmas ja itkuhan siitä seurasi.
Mieheni ja minä olimme hyvin hämmentyneitä tilanteesta. Mieheni syöksyi väliin ettei nainen vahingoittaisi vauvaamme enempää. Siitäkös tämä äiti riemastui ja alkoi hakata miestäni hullun lailla ja huuti apua.
Omituisinta oli ettei tämän naisen lapset reagoineet äitinsä käytökseen mitenkään vaan ikäänkuin tottumuksesta jatkoivat leikkiään.
Pian tilanne rauhottui, kun paikalle saapui tämän naisen mies. Mies oli hyvin rauhallinen ja pureksi purukumiaan pidellen käsiään lanteillaa kuten vanha cowboy ikään.
Rauhallisen olemuksen ja texas tyyppisten aurinkolasien takaa paljastui kuitenkin sekopäinen macho. Hän kävi mieheni kimppuun tönien. Mieheni vakuutti ettei ollut tehnyt mitään. Tässä vaiheessa kaveri repi paitaansa pois elehtien tuskastuneena "robert de niro ilmeillä", jotka muuten oli hyvin vakuuttavia.
Taustalla kuulin, kuinka hänen tulipunaiseksi värjätty akkansa kannusti miestään naama irvessä:
- näytä sille ettei sun naisees kosketa! Näytä sille.
Olin jo pakannut hiekkalelumme ja vauvan vaunuihin. Silmäilin miestäni että nyt olisi sopiva aika lähteä tästä puistosta. Niinpä lähdimme ripein askelin. Katselin taakseni, kukaan ei seurannut. Huh, kun muistelenkin tätä tapahtumaa nousee sama kauhu, kauhu jonka ap:n aloitus nosti muistoista.
Ihmiset kuvittelevat, että olen tosi lapsirakas kun omia on 6, mutte n ole,
Miksi ajattelette heti väkivaltaisuutta, jos joku sanoo, että muiden lapset ärsyttävät?!
Ei minuakaan kiinnosta toisten lapset ja välillä ne jopa ärsyttävät mutta en minä heitä lyö sen takia!!!Sillä ettei tykkää muista lapsista kuin omastaan ei ole väkivaltaisuuden kanssa mitään tekemistä!
Juttelen kyllä ystävällisesti naapureitten lasten kanssa mutta se ei tarkoita sitä, että olisin oikeasti kiinnostunut heidän tekemisistään tai edes pitäisin heistä. Olen kohtelias lapsille, vaikka olisin heistä mitä mieltä tahansa!