Lue keskustelun säännöt.
Kun oma peilikuva inhottaa
07.10.2010 |
Olen reilu kolmekymppinen nainen, lapsia jo useampi.
Vartalo on venunut, vanunut ja pullistunut muodottomaksi. Nahkaa roikkuu ja löllyää, selluliittipalloja pehva ja reidet täynnä.
Liikakilojakin on reilusti (melkein 30kg). Ja vaikka ne lähtisikin niin koskaan ei vartalo tule olemaan hyvä, vaan nahka on monta numeroa liian suuri ja roikkuu ympärillä vanteina.
Ongelma on se, että olen vaipumassa syvään itseinhoon. Näytän karsealta, enkä ikinä tule näyttämään paremmalta. Ehkä laihdun, mutta ruma ja löllyvä tyhjä nahka jää ikiajoiksi kuitenkin.
Olen alkanut tunte sääliä miestäni kohtaan, että joutuu tälläistä naista katsomaan. Olisi hänelläkin oikeus silmäniloon, hän kuitenkin rakastaa katsella kauniita naisia, niin livenä kuin kuvissa. Minussa ei sitä kauneutta ole.
(mies kyllä sanoo välillä, että olen kaunis, mutta.. en vaan voi uskoa häntä. ehkä se on vaan sellaista liibalaabaa jotta mulla olis parempi mieli)
Välillä tuntuu, että olisi parempi ettei mieheni katsoi tai koskettaisi minua ollenkaan. Tiedän, että hän haluaa koskettaa, haluaa osoittaa hellyyttä ja tykkäämistään. Mutta minusta tuntuu pahalle kun hän joutuu tyytymään tälläiseen muodottomaan möykkyyn, vaikka maailma on kauniita naisia pullollaan.
Miten oppisin hyväksymään vartaloni, vartalon joka on raskauksien, imetysten, liikakilojen (itse aiheutettujen mässäilyn tuloksena syntyneiden liikakilojen) pilaama?
Kommentit (23)
ja olen 36v joten tuskin jää sullakaan. Se vaan voi näyttää siltä!
Mulla iho roikkuu tosi pahasti ja samanverran ikää, tuo on kiinni ihotyypistä eikä iästä. Itse en ole laihtunut vaan ihan raskauksista nahkat roikkuu.
Samat fiilikset kuin ap:llä vaikka kiloja vähemmän :-(.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VHH:lla lähtee kilot, mutta ennen kaikkea olo on elinvoimainen ja iloinen, silloin ei läskit eikä venymiset haittaa ja seksikin paranee ihan mielettömästi. Mulla tuo vhh ei ole ollenkaan painonpudotuksen kautta tärkeä, kun kuitenkin enemmän on ressannu kaikki sairaudet, väsymykset, masennukset sun muut, mutta olen päässy kaikista lääkkeistä eroon, sekä juuri tuosta itseinhosta. Myös paniikkihäiriöt katos. Lapset sai iloisen ja jaksavan äidin ja mies ihanan naisen :) Niin ja Heikkilää siis noudatan, ja se on pelastanu kyllä tämän elämän.
olen synnyttänyt esikoseni 11kk sitten ja nyt aloitin lenkkeilyn ja lopetin syömisen.
mikä on tuo VHH?
Siskoni on laihduttanut 1,5 vuodessa 55kg ja ylimääräinen nahka on jäänyt roikkumaan rumasti.
Siskoni on 25 ja minä olen 23, ei taida minultakaan ylimääriset nahat kadota? onko kellään mitään vinkkejä miten laihtuisi suht nopeasti mutta kuitenkin niin että voi katsoa itseään peiliin ja olla tyytyväinen näkemäänsä. Eli kuinka tuota ylimääräistä nahkaa ei jäisi niin paljoa roikkumaan.
olen synnyttänyt esikoseni 11kk sitten ja nyt aloitin lenkkeilyn ja lopetin syömisen. mikä on tuo VHH? Siskoni on laihduttanut 1,5 vuodessa 55kg ja ylimääräinen nahka on jäänyt roikkumaan rumasti. Siskoni on 25 ja minä olen 23, ei taida minultakaan ylimääriset nahat kadota? onko kellään mitään vinkkejä miten laihtuisi suht nopeasti mutta kuitenkin niin että voi katsoa itseään peiliin ja olla tyytyväinen näkemäänsä. Eli kuinka tuota ylimääräistä nahkaa ei jäisi niin paljoa roikkumaan.
vhh eli vähähiilihydraattinen dieetti. Täysin ilmainen ja auttaa lähes joka vaivaan. Paino tippuu uskomattoman nopeesti. Suosittelen Antti Heikkilän kirjoja ennenkaikkea, ne sai mut oikealle tolalle tässä elämässä. Heti apua saat karppaus.infosta. Kokeile tätä, se kannattaa! Voit myös liittyä dojolaisiin, sieltä saa todella mahtavaa ja lämminta vertaistukea kaikkeen!
Onnistuin pudottamaan painoa 22kg 2009 mutta sitten tulin raskaaksi ja kilotkin tuli tasaisesti takaisin. Toivottavasti onnistun uudestaan pudottamaan painoa, ja onnea kaikille muillekin painon kanssa kamppaileville!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pituutta on 163cm ja painoa 51kg. Olen todella epätyytyväinen vartalooni, pidän itseäni luisevana ja epäseksikkäänä.
Onnistuin pudottamaan painoa 22kg 2009 mutta sitten tulin raskaaksi ja kilotkin tuli tasaisesti takaisin. Toivottavasti onnistun uudestaan pudottamaan painoa, ja onnea kaikille muillekin painon kanssa kamppaileville!
Nälkää ei ole koskaan, ja mieskin jaksaa niin hyvin. Ennen ei ollu mitään erityisiä kosketuksiakaan, nykyään kiittää ruoasta aina suukolla ja oikealla kiitoksella. Pääsääntönä on jättää kaikki viljat ja perunat ja sokerit ja kevyt-tuotteet pois. Syödä paljon kasviksia, marjoja, lihaa, kanaa, kalaa ja voita ja kermaa. Näillä pärjää hyvin koko perhe, ja tämä vaikuttaa mielialaan jo viikossa:) Positiivinen vaikutus on mm. verenpaineeseen, kolesteroliin, diabetekseen ym. ym. ym tauteihin. Ja ei tarvi muuta kuin syödä 5 tunnin välein niin hyvin, ettei se nälkä tule aiemmin. 3 kertaa päivässä ateriat, mitään vettä ja vichyä väkevämpää ei siinä välillä. Ja vaikka nyt voi tuntua, että en kyllä voi jättää pottua tai pastaa, niin se on vain merkki siitä riippuvuudesta, joka jo viimeistään pitäis pysäyttää ja alkaa kokeilee. Kokeile 2 viikkoa, se on hyvin pieni aika elämästä, mutta saat tuloksia jo sinäkin aikana. Ja käy kattoo www.anttiheikkila.com ja sieltä se dieetti osio ja muut.Tsemppiä! Kyllä se tästä lähtee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihminen voi pitää itseään epähaluttavana, oli sitten normipainoinen tai hoikka tai 30 kg ylipainoinen! Ja aina joku kuitenkin tykkää juuri sellaisesta kuin sinä satut olemaan! Tiedän monta pulleaa naista, joista suorastaan loistaa tyytyväisyys omaan olemukseen, ja se vaikuttaa myös muihin! Itse laihdutin PV: ohjeilla 30 kg ja olin varsin timmi ja tiukassa kunnossa. Ok, tapailin monia miehiä, tykkäsivät. Tapasin nykyisen mieheni, olemme molemmat lihoneet ja toisiimme silti tyytyväisiä;-D!
En ollut itseeni tyytyväinen edes silloin, kun olin 166/58 ja kyykkäsin 110 kg painoilla. En ole tyytyväinen nytkään, mutta kaiketi onnellisempi kuitenkin.
ihminen voi pitää itseään epähaluttavana, oli sitten normipainoinen tai hoikka tai 30 kg ylipainoinen! Ja aina joku kuitenkin tykkää juuri sellaisesta kuin sinä satut olemaan! Tiedän monta pulleaa naista, joista suorastaan loistaa tyytyväisyys omaan olemukseen, ja se vaikuttaa myös muihin! Itse laihdutin PV: ohjeilla 30 kg ja olin varsin timmi ja tiukassa kunnossa. Ok, tapailin monia miehiä, tykkäsivät. Tapasin nykyisen mieheni, olemme molemmat lihoneet ja toisiimme silti tyytyväisiä;-D! En ollut itseeni tyytyväinen edes silloin, kun olin 166/58 ja kyykkäsin 110 kg painoilla. En ole tyytyväinen nytkään, mutta kaiketi onnellisempi kuitenkin.
Ei se laihuus tuokaan sitä onnea. Vhh tasapainottaa koko hormonitoiminnan, jonka ansiosta olo on seesteinen ja hyvä. Vähärasvaisella tätä tulosta ei voi saada koskaan, koska se sekoittaa sen hormooni toimminnan. Sen takia ehdottomasti vhh. Sillä laihtuu ja voi hyvin:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aloita siitä, että olet äiti, se muodottamaksi mennyt vartolosi on kestänyt raskaudet ja synnytykset..
olen äiti.
Mutta olen myös nainen, vaimo.
Jolla navan ympärys on 110cm. Ei, en ole viimeisilläni raskaana. En ole raskaana ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen äiti.
Mutta olen myös nainen, vaimo.
Jolla navan ympärys on 110cm. Ei, en ole viimeisilläni raskaana. En ole raskaana ollenkaan.
tieto siitä, että vaikka olisit kuinka laiha tai kaunis, niin fiilikset olis kuitenkin samat..?
Olen painanut lähes sata kiloa ja nyt 67 ja aina vaan olen sitä mieltä että olen ruma ja lihava, se on ihan sama mitä muut mulle sanoo, kun näin olen päättänyt. Kuulen jatkuvasti mieheltä että olen kaunis, seksikäs ja ihana. Samoin ystäviltä ja täysin tuntemattomiltakin että olen kaunis, mutta en usko niistä sanakaan. Enhän minä VOI olla, kun olen niin rumakin. Ja lihava.
Joskus on hyviä päiviä että pidän itsestäni, mutta ne on melko harvassa. Koko ajan mietin että mies haluaa kuitenkin jonkun muun tai sillä on jo joku muu, koska en riitä sille enkä kenellekään muullekaan. En vaan ole tarpeeksi hyvä. Tällaisia ajatuksia täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ollut edes äiti, vaan 19v hyvin syönyt ja juonut ja jolla ei ollut mitään havaintoa oikeantyyppisestä liikkumisesta ja ruokailusta. Mun avuksi tuli kehonrakennusta harrastava mies, joka teki mulle ruokavalion (ihan normi ruokaa, annoskoot vaan pienenivät ja herkkujakin söin kerran viikossa) ja joka sai tällaisen sohvaperunan kiinnostumaan edes yhdestä lajista. sain kiloja pois lähemmäs parikymmentä ja hoikimmillani painoin jo hiukan liian vähänkin, kun harrastus vei mennessään. Sain kaksi lasta vuoden ikäerolla ja silti ole aina päässyt takaisin kuosiin, kun olen alkanut liikkumaan ja järkeistänt ruokavaliota. Mikään ei siis ole mahdotonta, jos vaan jotakin viitsii tehdä itsensä eteen. Tietysti pitää olla myös mahdollisuus liikkumiselle, itsekin salitreenien lisäksi liikun paljon lasten kanssa.
parempi tyhjä nahka kuin läski. Ja mieti, miten pukeudut; pahinta on, jos läskitissit näkyvät liian avarasta kaula-aukosta, vatsamakkarat pullistelevat liian kireän paidan alta, housut ovat tiukat jne. Panosta hiuksiin, meikkiin ja kasvojen ihoon. Tunnen lihavia naisia, jotka ovat kauniita. Tsemppiä!
Inhoan olla valokuvissa. 10 vuotta sitten olin hemmetin hyvän näköinen. En vaan enää neljän lapsen äitinä, 20kg painavampana kuin silloin kun tapasin mieheni. Mies ei ole vuosikausiin kehunut minua, enkä ihmettele. Mahakin tosiaan yhtä löysää muhkuraa, vaikka laihtuisinkin. Naama väsähtänyt. Hirveä olo.
Ihan samoja ajatuksia kuin minulla.
Mutta ei se silti poista tätä inhoa, vaikkakin helpottaa kun tietää että joku muukin tuntee itsensä kamalaksi ja rumaksi.
Ja tuo mitä kerroit riittävyydestä. Minäkin tunnen ihan tuskaa siitä, etten riitä miehelleni tälläisenä kuin olen. Miten voisin riittää?
pahimmillaan ihan mietin, mitä muut ajattelevat meistä.. minusta. Että "silläkin niin kamala paksu nainen että..." ja jotenkin tohon tyyliin..
Ehkä juuri noita puheita välttääkseni yritän sitten muutoin näyttää edes vähän siedettävämmältä, hiuksia ja naamaa laittamalla. Mutta ei mikään meikk poista löysää triplaleukaa eikä hiukset peitä pallon mallista vartaloa.
Läski mikä läski.
Vai pienenikö tasaisesti samalla kun laihduit? Ja kun pääsit normaalipainoon ja hoikaksi, niin oliko iho heti kiinteä, siis sopivan kokoinen hoikistuneeseen vartaloosi?
Ja hei!! Onnittelut mielettömän upeasta suorituksesta! Hatunnoston arvoinen homma! Kunpa itsekin joskus..
ap