Miten paljon pienen lapsen käyttäytyminen tuonti- ja hakutilanteessa kertoo lapsen viihtymisestä
hoitopaikassa?
Oma puolitoistavuotiaani on ollut hoidossa pph:lla nyt viikon ja ensimmäisen itkuaamun jälkeen on jäänyt hoitoon hymyillen vilkuttaen (tai hyvä jos ehtii vilkuttaakaan, kun on kiire jo leikkeihin).
Haettaessa taas lapsi pitää kantaa autoon kun ei halua keskeyttää leikkejään. Voinko olla nyt täysin varma siitä että hoito on lapselleni hyvää ja saan jättää huonon omatunnon taakseni?
Emme ehtineet tutustua hoitopaikkaan tahi hoitotätiin juurikaan ennen hoidon aloittamista, mutta lapsi tuntuu tykkäävän paljon hoitotädistäkin sen mitä aamuisin/iltapäivisin olen nähnyt.
Kommentit (2)
hoitopaikassa? Oma puolitoistavuotiaani on ollut hoidossa pph:lla nyt viikon ja ensimmäisen itkuaamun jälkeen on jäänyt hoitoon hymyillen vilkuttaen (tai hyvä jos ehtii vilkuttaakaan, kun on kiire jo leikkeihin). Haettaessa taas lapsi pitää kantaa autoon kun ei halua keskeyttää leikkejään. Voinko olla nyt täysin varma siitä että hoito on lapselleni hyvää ja saan jättää huonon omatunnon taakseni? Emme ehtineet tutustua hoitopaikkaan tahi hoitotätiin juurikaan ennen hoidon aloittamista, mutta lapsi tuntuu tykkäävän paljon hoitotädistäkin sen mitä aamuisin/iltapäivisin olen nähnyt.
mutta toisaalta vaikka lapsi itkisikin jaadessa hoitoon ekoja viikkoja, ei sekaan tarkoita sita, etta hoitopaikassa tai siella viihtymisessa olisi valttamatta mitaan vikaa. Monet lapset itkevat, mutta lopettavat heti kun vanhempi poistuu.
Meilläkin vähän alle 1,5-vuotias jäi aikoinaan alusta asti mielellään hoitoon (pk:iin) ja uskon, että päivätkin menivät hyvin, kuten pk:sta meille kerrottiinkin. Nyt 3-vuotiaana osaa jo itse kertoa, että on viihtynyt.
Kun pk:ssa tuossa vajaa vuosi sitten oli menossa "kriisikausi" useamman hoitajan vaihtuessa äkillisesti ja lähes samanaikaisesti, reagoi lapsi tilanteeseen kotona iltaisin olemalla väsynyt, levoton ja huonotuulinen. Onneksi kausi jäi lyhyeksi ja uudet aikuiset ovat hyviä hoitajia.
Varaudu kuitenkin siihenkin, että "alkuhuuman" jälkeen tulee muutaman kuukauden kuluttua ehkä kausi, jolloin lapsi suhtautuu hoitoon menoon vähän nuivemmin. Se ei välttämättä tarkoita, etteikö edelleen viihtyisi hoidossa, mutta homma on arkistunut, kun lapsi huomaa, että tätä tämä nyt on. Ihan sama juttu kuin itsellä uudessä työpaikassa; "ihan kivaa, mutta työtä se tämäkin vaan on".