Mitä mieltä äidistä, joka jättäytyi kotiäidiksi helpomman elämän takia?
Tällä äidillä hyvä työpaikka, mutta irtisanoutui. Neljä lasta tosi pienillä ikäeroilla, oli kahdeksan vuotta putkeen kotiäitinä ja palasi sitten töihin kahdeksi vuodeksi.
Lapset sairastelivat tosi usein ja poissaolojärjestelyihin kyllästyneenä nainen päätti lopettaa työnteon kokonaan ja keskittyä lapsiin.
Aikoo palata töihin vasta kun nuorin on 10v ja voi jäädä itse kotiin sairastamaan. Naisella ikää siis nuorimman ollessa 10v 40 vuotta.
Kommentit (50)
pääsisin paljon helpommalla töissä toimistossa. Joten hattua nosta, että joku jää kotiin huolehtimaan katraastaan.
joka on pärjännyt työelämässä hyvin, on hyvä asema, arvostetussa työssä jne.
Todellisuus on että nämä ovat hyvin usein niitä joilla ei ole ollenkaan työpaikkaa tai jotka eivät pärjää töissä mielenterveysongelmien tms. vuoksi.
Näitä olen nähnyt ihan tarpeeksi.
ovat kotona, eikä häiritsemässä sinun työn tekoasi?
Haitaksi tuollainen on lapsen psyykkiselle kehitykselle. Ei ole tervettä että äiti elää vain lastensa kautta.
Työpäivien lyhentäminen pikkukoululaisten vuoksi on ihan järkevää mutta työn lopettaminen kokonaan on aika älytöntä.
En ymmärrä miksi pitää koulupäivän aikana tehdä ostokset ja kotityöt. Yleensä ne onnnistuu vallan mainiosti eskarilaisen ja koululaisen kanssakin.
Aika heikko tekosyy siis sille ettei voi tehdä edes osa-aikaisesti töitä.
Tulee tosiaan sellainen vaikutelma että lapset ovat erityistarpeisia jos heidän kanssa ei voi tuollaisia tehdä.Vai onko oma koululaisesi jotenkin vammainen kun hän ei voi tulla kauppaan, tehdä kanssasi kotitöitä jne.? Erityiskoulussa?
Minä olen eskarilaisen ja koululaisen kotiäiti, ja mm. näitä asioita teen päivällä (ja illallakin):
- sisällä tehtävät kotityöt, ruuanlaitto, leivon paljon jne.
- pihatyöt ja pikkurempat
- käyn ostoksilla
- opiskelen avoimessa yliopistossa (etäopiskelua, joka täydentää aiempia opintojani ja työkokemusta)
- harrastan liikuntaa
- toimin aktiivisesti lasten harrastukseen liittyvässä joukkueessa
- lisäksi harkitsen pienimuotoista kotimyyntiä, siitä on aiempaakin kokemustaEn ole tuo jolle vastasit, mutta todella törkeästi sanottu. Hänhän kertoi miten sen päivän saa täytettyä. Ja btw, miten eskarilainen ja koululainen kesken koulupäivän tulee siivoamaan? :) Että ei tainnut olla siitä kysymys. Vai oletko sinä jotenkin vajaa älyinen?
miksi pitäisi olla tekosyitä ollakseen kotona lapsia varten?
että minun olisi PAKKO olla kotona, tai että en voisi mennä esim. lasten kanssa kauppaan. Tämä on oma valintamme perheenä, ja toimii meillä. Mikä ihme siinä risoo niin kovasti..
kuka on väittänyt ettei ne onnistuisi myös lasten kanssa?
En ymmärrä miksi pitää koulupäivän aikana tehdä ostokset ja kotityöt. Yleensä ne onnnistuu vallan mainiosti eskarilaisen ja koululaisen kanssakin.
Aika heikko tekosyy siis sille ettei voi tehdä edes osa-aikaisesti töitä.
Tulee tosiaan sellainen vaikutelma että lapset ovat erityistarpeisia jos heidän kanssa ei voi tuollaisia tehdä.Vai onko oma koululaisesi jotenkin vammainen kun hän ei voi tulla kauppaan, tehdä kanssasi kotitöitä jne.? Erityiskoulussa?
Minä olen eskarilaisen ja koululaisen kotiäiti, ja mm. näitä asioita teen päivällä (ja illallakin):
- sisällä tehtävät kotityöt, ruuanlaitto, leivon paljon jne.
- pihatyöt ja pikkurempat
- käyn ostoksilla
- opiskelen avoimessa yliopistossa (etäopiskelua, joka täydentää aiempia opintojani ja työkokemusta)
- harrastan liikuntaa
- toimin aktiivisesti lasten harrastukseen liittyvässä joukkueessa
- lisäksi harkitsen pienimuotoista kotimyyntiä, siitä on aiempaakin kokemustaEn ole tuo jolle vastasit, mutta todella törkeästi sanottu. Hänhän kertoi miten sen päivän saa täytettyä. Ja btw, miten eskarilainen ja koululainen kesken koulupäivän tulee siivoamaan? :) Että ei tainnut olla siitä kysymys. Vai oletko sinä jotenkin vajaa älyinen?
miksi pitäisi olla tekosyitä ollakseen kotona lapsia varten?
Tunnen yhden tällaisen, hiljan eläkkeelle jääneen kotirouvan. Hoiti lapset kotona kunnes nuorin meni kouluun eli n15v nimenomaan tuohon aikaan hankalien hoitojärjestelyjen takia. Ennätti sitten olla parikymmentä vuotta vielä asiantuntija-ammatissaan. Hänen lapsensa arvostavat perhettään suuresti. Ennen oli lienee aivannormaali käytäntö yhtään paremmin toimeen tulevissa perheissä. Tai sitten jos molemmat vanhemmat palasivat töihin niin hankittiin kotiapulainen.
Sen sijaan äiti on saatavilla tarpeen tullen, ja sitä kaipaavat kyllä vielä isommatkin lapset. Ainakin meille kokoontuvat mielellään lasten kaveritkin soppakattilan äärelle (kun omassa kodissa ei iltapäivisin ketään ole). Mielelläni toimin "varaäitinä" heillekin. Se ei ole keneltäkään pois, päinvastoin..
että on fiksu ihminen.
Minäkin jättäytyisin, jos ei olisi niin iso asuntolaina ettei talous kotirouvaa kestä.
miksi pitäisi olla tekosyitä ollakseen kotona lapsia varten?