minkälainen elämä alkoholilla läträäjän vaimolla...

Lähdet lasten kanssa tai miehesi raitistuu kokonaan. Juomisen vähentäminen ei häneltä onnistu.



Älä laita lapsiasi kärsimään alkoholistiperheessä. Olet ennenkaikkea heidän hyvinvoinnistaan vastuussa. Vaikka erokaan ei helppo tulisi olemaan, alkoholistiperheessä kasvaminen voi aiheuttaa lapsille sellaiset traumat, joista ei ihmiselämän aikana toivu. Se vaikuttaa heidän itsetuntoonsa, ystävyyssuhteisiinsa, opiskeluun ja työelämään.



Miehelläsi on mahdollisuus lopettaa juominen vain mikäli hän itse ymmärtää tilanteen vakavuuden ja myöntää alkoholisminsa.

Meilläkään, kuten ei viestin 25 kirjoittajalla perheessä ollut väkivaltaa. Pahinta oli epävarmuus siitä, että perjantai-iltana kotiin tullessa ei koskaan tiennyt, kuinka jurrinen isä kotona odottaa. Lupauksia rikottiin ja lapselle ei ryyppyhetkinä todellakaan riittänyt huomiota. Krapulassa on ikävä lähteä viikonloppuaamuna leikkipuistoon, vaikka toki sitäkin joskus harrastettiin.



Muutamat kymmenet itkunsekaiset keskustelut käytiin ollessani teini-iässä ja aina lupaus oli sama: hän lopettaa, vähentää, on enemmän kanssamme. Pahinta oli tunne siitä, että isä viettää (vähäisen) vapaa-aikansa mieluummin kaljapullon kanssa kuin omien lastensa, vaikka vannoikin rakastavansa meitä. Teot ja puheet olivat aika usein ristiriidassa.



Meni myös todella pitkään oppia normaalin alkoholinkäytön malli. Ensimmäisissä seurustelusuhteissa panikoidun aina, jos poikaystävä otti muutamankin. Edelleen olen todella tarkka siitä, ettei alkoholi tule edes jokaviikkoiseksi tavaksi.

sukulaismies joi ensin pari-kolmekymmentä vuotta, nyt on ollut juomatta noin kymmenen. Eli jos maltat odottaa vuosikymmeniä, niin ehkä näet miehesi ilman alkoholia.

hänen juomiseensa. Meillä oli sama syy miehen rahapeleihin. Oikeasti olisin halunnut todella paljon enemmän lempeä suhteeseemme, mutta en voinut sitä saada, koska järki pisti niin paljon hanttiin.



Jos sinullakin on näin, niin kerro se ihmeessä miehellesi. Jos rakastat häntä, mutta et voi olla hänen kanssaan, koska hän juo ja et tunne oloasi siksi turvalliseksi ja silloihan ei kiinnosta seksikään. Kerro, että kyse ei ole rakkauden puutteesta ja että olet surullinen tilanteesta itsekin. Kaipaat kahden aikuisen välistä rakastavaa ja tasapainoista suhdetta ja siihen ei mahdu alkoholismi!



T: Ratkaisun avaimet

meillä alkamassa sama tilanne. mies siis alkoholisti, ja hänen viinan juonti johti siis meidän asumuseroon.

Rrakastamme toisiamme mutta asumme erillämme tuon takia eli rahat ovat erillään ja näen miestä vain hyvässä kunnossa.

tsemppiä ap! raskasta on erota, mutta mieluummin näin kuin elo alkoholin kanssa. lohduttavaa kuulla, että muutkin pähkäilevät samoja juttuja..

näinhän se juuri on, miehen lähentelyä juovuksissa / nauttineena en voi sietää, kännissä ei yleensä edes yritä, kun tietää itsekin että ei onnistu.

Jos hän onkin selvin päin siihen saakka että olemme lemmiskelyyn asti päässeet niin petipuuhien jälkeen vetäytyy juominkeihinsa. Tuleehan tietysti juoneeksi vähemmän kuin "normaali-iltana" mutta kuitenkin.

Olen koittanut puhua asiasta nätisti ja liikoja syyllistämättä, toisaalta näen itseni syyttömäksi joten riitelyksihän keskustelu useimmiten menee, tai sitten mies ei juuri silloin "halua masentua" tai "jaksa vajoilla".

t ap

hänen juomiseensa. Meillä oli sama syy miehen rahapeleihin. Oikeasti olisin halunnut todella paljon enemmän lempeä suhteeseemme, mutta en voinut sitä saada, koska järki pisti niin paljon hanttiin. Jos sinullakin on näin, niin kerro se ihmeessä miehellesi. Jos rakastat häntä, mutta et voi olla hänen kanssaan, koska hän juo ja et tunne oloasi siksi turvalliseksi ja silloihan ei kiinnosta seksikään. Kerro, että kyse ei ole rakkauden puutteesta ja että olet surullinen tilanteesta itsekin. Kaipaat kahden aikuisen välistä rakastavaa ja tasapainoista suhdetta ja siihen ei mahdu alkoholismi! T: Ratkaisun avaimet

samassa veneessä.

Meilläkin on kulissia, ei nyt niin isosti, mutta yritämme vielä kuitenkin.

Nyt tuntuu että minun puolestani saisi kulissit kaatuakin jo, lapsia käy niin sääliksi... Minkälaisen elämän minä voin heille yksinäni tarjota, rakastavat isäänsä ehdoitta. Minäkö sen sitten turmelen, eihän isän kaljoittelu heitä vielä kosketa, kuinka he voisivat ymmärtää...

Voi jestas mikä päätös... voimia sinulle!!

perheen kulissit on isot ja vahvat. Ei kukaan uskoisi miten paljon mies juo. Ei käyttäydy pahasti päissään, ainakaan vielä. Meillä kärsii talous. Olemme muutenkin tiukilla ja miehen viinaan ja oluisiin palaa rahaa. Eipä ole tietoa miten tästä selvitään, kai jotenkin. itse mies ei näe juomisessaan mitään ongelmaa.

Mulla ongelmana nimenomaan se, että lapset (4) palvoo isäänsä, joka pikku huiterissa aina on hyvällä tuulella ja järjestää kaikkea kivaa tekemistä - lasten mielestä.

Heiltä jää vielä toistaiseksi huomaamatta kaikki se kurjuus mikä mukana seuraa.

Taloudellinen tilannekin estää eroamasta, mutta olen ottanut jo mielessäni eron, pidän henkistä etäisyyttä eikä seksiä ole (miehen haluttomuudesta) ollut vuosiin. Mies näyttää olevan siinä pisteessä, että kohta saa jonkun vakavan sairauskohtauksen, jonka jälkeen a) havahtuu ja tulee järkiinsä tai b) ongelma ja mies poistuvat pysyvästi tästä maailmasta. Sitä odotellessa...

tekosyitä tuollaiset lasten palvomiset ja raha-asiat. Tuo selittely paljastaa, että olette jo itsekin sairastuneet, kuten alkoholistin puolisoille usein käy.



Jos haluatte parannusta, menkää ensimmäisenä Al-Anoniin.



Jos haluatte jatkaa entiseen tapaan, sättikää puolisoanne ja uhkailkaa.



ps. Ihan ensin kannattaa lukea Katarina Janouchin kirja Läheinen

http://www.skenet.fi/index.html?menuid=370&aid=993

täällä kohtalotoveri myös :(



Miehen juominen alkoi reilu parisen vuotta sitten,aloitti niin että joi työstressiin ja saunajuomana...sitten kun joutui työttömäksi niin juotiinin kun stressasi kun ei ole rahaa (niin se juominen auttoikin rahatilanteeseen).Parisuhde alkoi menee huonoksi,mies ei osannutää kohdata mua selvinpäin tai tehdä aloitteita kuin vain kaljoissaan ja mua ei enää kiinnostanut kun haistoin alkoholin ja kuulin äänestä että juonut.

Kaikki rahamme se joi,se otti aina lisää velkaa kavereiltaan jos omat rahat loppui.Jos meillä oli 50e niin ainakin 30e meni kaljoihin...



Monta kertaa uhkasin lähteä jos ei lopeta...pari päivää pystyi tsemppaamaan mutta sitten hän soi itselleen sen i-2 saunaolutta ja kierre oli taas valmis.Keväällä huomasin että olin henkisesti jo ihan loppu,kun näinkin miehen juovan yhtä kaljaa niin meinasin oksentaa ja aloin tärisemään...en enää jaksanut. Heinäkuussa annoin viimeisen varoituksen asiasta,sanoin että heitän hänet pellolle jos ei tämä lopu koska en enää kestä.. no se kesti pari viikkoa ja sitten tulin illalla töistä kotiin ja mies oli päivän ollut lasten kanssa kotona ja OLI KÄNNISSÄ.Päivän olin puhumatta ja sitten sanoin että parempi kun pakkaa kamppeensa ja lähtee...

Alku oli mullekkin tosi vaikeeta mutta nyt on oikeasti niin hvyä olla,enää ei menen mun vapaat vkl stressatessa miehen juomisen takia/menemisien takia...

Mies edelleen juo,lasten aikana pystyy olemaan ne päivät juomatta mutta kun lapset tulee mun luokse ja iltaisin lapsille soittelee niin äänestä kuulen että on juonut.



Muista että vain miehesi pystyy asialle jotain tekemään...tohon ongelmaan ei oikeasti uhkailut yms muut auta,ne täytyy toteuttaa...



Voimia ap!!!!!





-onnellinen nykyään-

ehkä herättää ajatuksen tai pari, jos se nyt on mahdollista.

toi on NIIIIIN totta toi "sallii itselleen saunaoluen tai pari" niin siinä meilläkin AINA käy. Kiskalta ne haetaan, juuri ennen kello yhdeksää "jos nyt kuitenkin pari, sentään"... jne jne jne

t ap

täällä kohtalotoveri myös :( Miehen juominen alkoi reilu parisen vuotta sitten,aloitti niin että joi työstressiin ja saunajuomana...sitten kun joutui työttömäksi niin juotiinin kun stressasi kun ei ole rahaa (niin se juominen auttoikin rahatilanteeseen).Parisuhde alkoi menee huonoksi,mies ei osannutää kohdata mua selvinpäin tai tehdä aloitteita kuin vain kaljoissaan ja mua ei enää kiinnostanut kun haistoin alkoholin ja kuulin äänestä että juonut. Kaikki rahamme se joi,se otti aina lisää velkaa kavereiltaan jos omat rahat loppui.Jos meillä oli 50e niin ainakin 30e meni kaljoihin... Monta kertaa uhkasin lähteä jos ei lopeta...pari päivää pystyi tsemppaamaan mutta sitten hän soi itselleen sen i-2 saunaolutta ja kierre oli taas valmis.Keväällä huomasin että olin henkisesti jo ihan loppu,kun näinkin miehen juovan yhtä kaljaa niin meinasin oksentaa ja aloin tärisemään...en enää jaksanut. Heinäkuussa annoin viimeisen varoituksen asiasta,sanoin että heitän hänet pellolle jos ei tämä lopu koska en enää kestä.. no se kesti pari viikkoa ja sitten tulin illalla töistä kotiin ja mies oli päivän ollut lasten kanssa kotona ja OLI KÄNNISSÄ.Päivän olin puhumatta ja sitten sanoin että parempi kun pakkaa kamppeensa ja lähtee... Alku oli mullekkin tosi vaikeeta mutta nyt on oikeasti niin hvyä olla,enää ei menen mun vapaat vkl stressatessa miehen juomisen takia/menemisien takia... Mies edelleen juo,lasten aikana pystyy olemaan ne päivät juomatta mutta kun lapset tulee mun luokse ja iltaisin lapsille soittelee niin äänestä kuulen että on juonut. Muista että vain miehesi pystyy asialle jotain tekemään...tohon ongelmaan ei oikeasti uhkailut yms muut auta,ne täytyy toteuttaa... Voimia ap!!!!! -onnellinen nykyään-

En salaillutkaan asiaa enää vaan rupesin tuttujen kuullen surkuttelemaan mieheni runsasta alkoholin käyttöä (mieheni kuullen). Varsinkin hänen kavedeiden kesken hän häpesi sitä, että vilpittömästi harmittelin miten paljon hänen juomisensa haittaa meidän elämää.

Toki mieheni suuttui, mutta sanoin etten lopeta ellei hän lopeta ensin. Tilanne on nyt rauhoittunut siinä määrin, että hän juo yhtena iltana viikossa alle 10 oluta. Se sopii minullekkin.

meillä alkamassa sama tilanne. mies siis alkoholisti, ja hänen viinan juonti johti siis meidän asumuseroon.

Rrakastamme toisiamme mutta asumme erillämme tuon takia eli rahat ovat erillään ja näen miestä vain hyvässä kunnossa.

tsemppiä ap! raskasta on erota, mutta mieluummin näin kuin elo alkoholin kanssa. lohduttavaa kuulla, että muutkin pähkäilevät samoja juttuja..

lapsen suhtautuvat hyvin, tietävät että isä ei pysty normaaliin perhe-elämään.

....on aikavaras. Monesti olen ihmetellyt, kuinka (lapsettomatkin) tahtoo kuluttaa toisen viikonlopun päivistä aivan mieletöntä krapulaa potien.



Tuntuu, että monet tulevat maanantaina töihin lepäämään "rankan" viikonlopun jälkeen.

Niin surullista kuinka paljon tähän ketjuun on ilmoittautunut kohtalotovereita. Minä lähdin lasten kanssa, neljä kuukautta olemme nyt asuneet omillamme.



Mies (tai siis ex) on yrittäjä ja kuulemma lievittää sitä stressiä juomalla olutta, jokaikinen päivä. Lisäksi tuo "lemmen puute" oli hänen perustelunsa juomiseen. Minkäs teet, minua ei kiinnosta yhtään rakastella humalaisen miehen kanssa kun olen selvinpäin. Ja selvinpäin olenkin ollut jo kahdeksan vuotta, on tullut niin kova inho alkoholia ja sen aiheuttamaa käytöstä kohtaan. Vaikkei mies ikinä käyttäytynyt väkivaltaisesti tai oikeastaan edes vittumaisesti, humalaisen käytös on kuitenkin aina erilaista. Surullista kyllä, lapset pitävät sitä humalaista isää normaalina isänä :(



Juominen ei loppunut ainakaan eroon (joka tapahtui yhteisymmärryksessä), vaikka eron myötähän hän pääsi parisuhdestressistä. Nyt exällä on uusi nainen, ja toivon sen vaikuttavan positiivisesti häneen ja toimivan kannustimena juomisen lopettamisessa.



Valitettavasti olen ollut huomaavinani että juominen on jo vaikuttanut exän aivoihin, hän ei enää tajua kaikkea yhtä hyvin kuin ennen. Kolmekymppinen mies on ryypännyt aivonsa pilalle.

Luulen myös, että alkoholi vaikuttaa käytökseen. Ainakin meillä. Kaikki mahdollinen aiheesta keskusteleminen, vaikka kuinka ystävälliseen sävyyn tulkitaan v*ttuiluksi ja piinaamiseksi. Lisäksi vaikka ryyppäämisestä ei puhuttaisi kuukauteen, tyyppi väittää keskustelun olevan jokapäiväistä.



Lisäksi alkoholisti ei tajua/välitä, kuinka typeriltä hänen temppunsa näyttävät. Jos käy jatkuvasti "pihatöissä" ja tulee tuiskeessa takaisin, ei ole muka juonut salaa. On hyvä keksimään selityksiä, verukkeita ja vaikka mitä, joista ei tajua kuinka naurettavia ovat.

Ihan oikeasti, sun täytyy häipyä lasten kanssa ja pelastaa elämänne. Ero on aina vaikea, mutta kun siitä selviää, niin taivas aukeaa. Niin ihanaa on elämä ilman alkoholistia örisemässä siinä sohvalla. Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä. Ja taloudelliset asiat aina järjestyy.

En oikein kehtaa hakea apua msitään.

Jos ei itse myönnä tarvitsevansa eikä halua muutosta elämäänsä, niin eipä siinä auta kuin "pelastaa" itsenä ja lapsensa pois tuosta tilanteesta.

en sano tätä loukatakseni, mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä. Voit uskoa että sinä ja lapset olette miehellesi aina kakkosia, alkoholi on ykkönen. Näin se vaan on. Alkoholistin täytyy itse hakea apua ja omasta tahdostaan, ei sitä muut hoitoon saa. Läheltä olen nähnyt kun viina tuhoaa lähisukulaisia. Suosittelisin sinua ja lapsia häipymään hyvän sään aikana jos mies todella rupeaa vittumaiseksi.

Vai laittaako omat rahansa viinakauppaan. Älä ainakaan anna penniäkään rahaa omistasi, juokoon omia rahojaan, sitten on perseaukisena paha ryypätä. Aika isolta summalta tuo 400-500 euroa tuntuu kun mies voisi käyttää ne rahat järkevämminkin, ostaa vaikka lapsille jotain.

Että mä inhoan alkoholisteja, vituttaa juuri tuo kun pitää perheen elämä pilata.



T: Alkoholistien tytär