Sano jotakin positiivista 45-55-vuotiaasta naisesta.

ja se suhde oli yksi elämäni monipuolisimmista, estottomimmista ja antoisimmista.



39vM

osaa arvostaa pieniäkin asioita

ymmärrystä ja viisautta. Hän on itsenäinen ja seisoo omilla jaloillaan. Ja tietää, mitä tahtoo.

Osaan suhtautua asioihin, ihmisiin ja ilmiöihin suhteellisuudentajuisesti ja huumorilla, mikään ei stressaa, osaan nauraa itselleni, elämänkokemus on tuonut huimasti viisautta ja olen sinut itseni kanssa. En tuomitse enkä ota nokkiini ja olen suvaitsevainen.

ovat rohkeita, määrätietoisia, sydämellisiä, kauniita... Sama myös superlatiivein.



t. mies 35

se elämänkokemus jonka myötä kaikenmaailman pikkuasioista ei tarvitse kantaa huolta. He jo tietävät että maailma pyörii edelleen vaikka keittiössä olisikin väärän väriset verhot ja lattiassa hieman kulunut matto :)



He tietävät myös että jos joku sanoo jotain mistä et pidä, niin so what? Mitä se loppujen lopuksi sinun maailmaasi heiluttaa suuntaan tai toiseen? Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Itsetunto on kohdallaan :)



He tietävät myös että kaikista ihmisistä ei tarvitse pitää, ja jättää ne henkilöt sivuun omasta elämästään.



He tietävät myös että lapsi ei kuole vaikka hän ei saisi joka päivä ns. terveellistä ruokaa. Kukaan ei kuole siihenkään jos koti on joskus mullin mallin. Siivotaan ja järjestellään sitten kun ehditään.



He ovat jo oppineet ketkä ystävistä ovat hyviä ystäviä ja keneen heistä voi luottaa täydellisesti. Ja näistä ystävistä pidetään kiinni ja ystävyys on molemminpuolista. He tietävät myös että näiltä ystäviltä saa aina apua, ja myös he saavat apua tarvitessaan.



Samoin kaikki lasten kotkotukset on jo tulleet tutuiksi ja hän tietää mihin niistä voi suhtautua huumorilla ja mihin oikeasti pitää puuttua.



Tässä nyt alkuun jotain :)

elämän keskeisin asia.



Lapset ovat jo isompia ja naisella on aikaa itselleenkin.



Seksuaalisesti vapautuneita, kun ei tarvi jokaista selluliittimöykkyä tuskailla parikymppisten tavoin.

elämän keskeisin asia.

Lapset ovat jo isompia ja naisella on aikaa itselleenkin.

Seksuaalisesti vapautuneita, kun ei tarvi jokaista selluliittimöykkyä tuskailla parikymppisten tavoin.

kun kukaan ei huoli.

itsensä ja elämänsä kanssa. Ei tarvitse esittää mitään superpärjääjää. Uskaltaa jo olla rento ja mukava oma itsensä.

itsensä? Kaikki ominaisuudet joita täällä luettelette, ovat luonteenpiirteitä jotka eivät riipu iästä.

Yli 50-v. vasta on. Parikymppisenä kuvittelee vielä olevansa aikuinen...sit myöhemmin huomaa, ettei oikein ole vielä ollutkaan.

t.31-v.

ikä pysyy nyt ja ainiaan. Eli jos on itse 25, voi yli 40 surutta inhota, kun ei itse ole sen ikäinen. Haloo! Jos elää saamme, kaikkihan me olemme joskus niitä nelikymppisiä, viiskymppisiä...

itsensä ja elämänsä kanssa. Ei tarvitse esittää mitään superpärjääjää. Uskaltaa jo olla rento ja mukava oma itsensä.

muuta kuin sinut itsensä ja elämänsä kanssa. Kiusaavat lähimmäisensä ja työkaverinsa hengiltä! Olen sitä mieltä että naisille pitäisi antaa potkut työpaikoilta viimeistään 50-vuotiaana, kiukutelkoon sitten lopun ajan elämästään hormoniensa kanssa kotona niin eivät ole muille haitaksi.

Mutta... tuut näkemään mitä tarkoitetaan :)

itsensä? Kaikki ominaisuudet joita täällä luettelette, ovat luonteenpiirteitä jotka eivät riipu iästä.

Ei 45 ole mikään keski-iän ylittänyt

Yli 50-v. vasta on. Parikymppisenä kuvittelee vielä olevansa aikuinen...sit myöhemmin huomaa, ettei oikein ole vielä ollutkaan.

t.31-v.

Jaa-a. En tiedä, onko tuo nyt ihan noinkaan. Olen 45 ja puhun itsestäni keski-ikäisenä... Kyllä se näillä hujakoin alkaa, se keski-ikäisyys.

Ja mitä positiivista: elämää nähneet eivät ole yleensä ihan hysteerisiä pikku asioista (mutta ei tae ettei olisi...) Yleisesti ottaen koen, että minä ja työkaverini, jotka ollaan tätä ikäryhmää, ollaan paljon hauskempia ja huumorintajuisempia kuin yleensä meidän ikäisistä kuvitellaan.

Mutta... tuut näkemään mitä tarkoitetaan :)

itsensä? Kaikki ominaisuudet joita täällä luettelette, ovat luonteenpiirteitä jotka eivät riipu iästä.

Mä tunnen kakskymppisiä jotka ovat täysin seestyneitä luonteelta, itsevarmoja ja mukavia eivätkä todellakaan vahtaa jokaista selluliittopahkuraa.

Sit tunnen viisvitosia, jotka on aivan neuroottisia esim. ulkonäöstään ja kiloistaan ja jotka on niin epävarmoja kuin olla ja voi.

Mun mielestä tuo on kans enemmän luonne kuin ikäkysymys.

Ei 45 ole mikään keski-iän ylittänyt

Yli 50-v. vasta on. Parikymppisenä kuvittelee vielä olevansa aikuinen...sit myöhemmin huomaa, ettei oikein ole vielä ollutkaan.

t.31-v.

Jaa-a. En tiedä, onko tuo nyt ihan noinkaan. Olen 45 ja puhun itsestäni keski-ikäisenä... Kyllä se näillä hujakoin alkaa, se keski-ikäisyys.

Ja mitä positiivista: elämää nähneet eivät ole yleensä ihan hysteerisiä pikku asioista (mutta ei tae ettei olisi...) Yleisesti ottaen koen, että minä ja työkaverini, jotka ollaan tätä ikäryhmää, ollaan paljon hauskempia ja huumorintajuisempia kuin yleensä meidän ikäisistä kuvitellaan.

Luulo ei ole tiedon väärti

Sehän on vielä keski-ikää. Vanhat ihmiset, yli 65-vuotiaat, ovat keski-iän ylittäneitä.

asioita, mutta johan nuo kateelliset käkättäjät tännekin ehtivät!

Sehän on vielä keski-ikää. Vanhat ihmiset, yli 65-vuotiaat, ovat keski-iän ylittäneitä.

Pelkää vanhuutta ja luulee olevansa vielä nuori siirtelemällä itse keski-ikän ja vanhuuden määritelmää. :=DDD