Suomessa hylätyt vauvat

lapset kokevat sen niin, etta bioaiti on "hyljannyt" jostain syysta.

jotka ovat tarkoitettu siis alle kouluikäisille lapsille ja kyllä sinne myös suoraan synnäriltä vauvoja tulee aika paljonkin, muutama adoptioon menijäkin on tullut töissä nähtyä, vaikka nämä kotimaiset adoptiot aika harvinaisia kyllä ovatkin. Suurin osa päätyy sijaisperheisiin.

ja ado vanhempien huonoa omaatuntoa jostain.

Nyt rupes miettimään koska tunnen yhden perheen jossa 14v tuli raskaaksi ja heille myytiin adoptiota ja aika paljon sitä nuorta painostettiin sitä harkitsemaan. Koska se olisi ollut sille vauvalle se paras vaihtoehto.

no yleensa adoptioon annetut

lapset kokevat sen niin, etta bioaiti on "hyljannyt" jostain syysta.

ja se vauva olisi aivan varmasti tiennyt että hän tekisi sen vain ja ainoastaan rakkaudesta

vauvoille on tarjolla enemmän sijaisperheitä kun leikki-, koulu-, ja teini-ikäisille. kaikki vauvat saadaan sijoitettua (kun ne on niin söpöjä), mutta moni lapsi jää vaille tarvitsemaansa perhehoitopaikkaa.



Nykyään ei voi olla samaan aikaan pitkäaikaisesti- ja kriisisijoitettua lasta samassa perheessä.

Ei vauvoja mihinkään väliaikaiskoteihin laiteta, vaan varmaan ovat sitten lastenkodissa sen ajan, kunnes heille löydetään sopivat adoptiovanhemmat.

Kiitos tiedosta :)

suomessa lapset pyritään aina sijoittamaan perheisiin. varsinkaan vauvoja ei liki ikinä viedä perhekoteihin, vaan sijaisperhe on aina ekkösvaihtoehto.

ja kriisisijoitettua? Missä moinen käytäntö ja mihin se perustuu?

että sen kuluttua vasta voi vastasyntyneen luovuttaa adoptioon, vaikka olisi niin ilmoittanut jo odotusaikana.

Ei vauvoja mihinkään väliaikaiskoteihin laiteta, vaan varmaan ovat sitten lastenkodissa sen ajan, kunnes heille löydetään sopivat adoptiovanhemmat.

mutta ainakin ennen mietintä aika oli 3kk. Mut on aikanaan adoptoitu ja olin aluksi lastenkodissa. Sieltä pääsin kyllä muistaakseni ennen kuin 3kk täynnä vanhempieni luokse sijoitukseen ja myöhemmin adopitio vasta virallistui. Vanhempani kävivät myös minua kasomassa ihan parin päivän ikäisestä asti lastenkodissa päivittäin.

En tiedä miten homma nykyään menee mutta noin ainakin silloin kun itse olin pieni (26v sitten).

Ja siis biologinen äitini oli ilmoittanut halukkuudesta antaa minut adoptioon jo odotusaikana.

että sen kuluttua vasta voi vastasyntyneen luovuttaa adoptioon, vaikka olisi niin ilmoittanut jo odotusaikana. Ei vauvoja mihinkään väliaikaiskoteihin laiteta, vaan varmaan ovat sitten lastenkodissa sen ajan, kunnes heille löydetään sopivat adoptiovanhemmat.

mutta ainakin ennen mietintä aika oli 3kk. Mut on aikanaan adoptoitu ja olin aluksi lastenkodissa. Sieltä pääsin kyllä muistaakseni ennen kuin 3kk täynnä vanhempieni luokse sijoitukseen ja myöhemmin adopitio vasta virallistui. Vanhempani kävivät myös minua kasomassa ihan parin päivän ikäisestä asti lastenkodissa päivittäin. En tiedä miten homma nykyään menee mutta noin ainakin silloin kun itse olin pieni (26v sitten). Ja siis biologinen äitini oli ilmoittanut halukkuudesta antaa minut adoptioon jo odotusaikana.

tuo 2kk riipummatta siitä, onko äiti ilmoittanut jo raskausaikana halunsa antaa lapsi adoptioon.

ja ado vanhempien huonoa omaatuntoa jostain.

Nyt rupes miettimään koska tunnen yhden perheen jossa 14v tuli raskaaksi ja heille myytiin adoptiota ja aika paljon sitä nuorta painostettiin sitä harkitsemaan. Koska se olisi ollut sille vauvalle se paras vaihtoehto.

no yleensa adoptioon annetut

lapset kokevat sen niin, etta bioaiti on "hyljannyt" jostain syysta.

ja se vauva olisi aivan varmasti tiennyt että hän tekisi sen vain ja ainoastaan rakkaudesta

Mistä se vauva tietää mistä syystä hänet on eteenpäin annettu?? Minä ainakin olen kokenut vahvoja hylkäämisen tunteita koska olen adoptoitu lapsi. Minulla ei ole mitään tietoa siitä miksi minut on biologinen äitini pois antanut, ymmärrän näin vanhempana että varmasti syy on ollut hyvinkin pakottava. Vaan eipä se kovasti teininä lohduttanut...

Siis että noin paljon lapsia hylätään ihan vauvana. Toivottavasti he pääsevät hyvään sijaiskotiin ja sen jälkeen hyville vanhemmille harkinta-ajan päätyttyä. Oli se koti sitten adotiovanhempien luona tai oman äidin luona.



Olen joskus miettinyt kuinka moni adoptiosta jo raskausaikana päättänyt äiti pyörtää päätöksensä synnytyksen jälkeen. Itse kun on niin vaikea kuvitella että antaisi sen 9kk kantamansa lapsen pois.

suurta sääliä. Isommat lapset eivät kiinnosta ketään.



Jos tuo eräskin äiti otti vauvan ja jätti 3-vuotiaan lapsen (samasta perheestä), ihan pelkkää tekopyhää paskaa!

suurta sääliä. Isommat lapset eivät kiinnosta ketään.

Jos tuo eräskin äiti otti vauvan ja jätti 3-vuotiaan lapsen (samasta perheestä), ihan pelkkää tekopyhää paskaa!

Voi olla vaikeaa kohdata vaikeaa lasta.

(sijaisperheessä) olla niin kriisisijoitettuja kuin pitkäaikaissijoitettuja, myös biologisia, adoptoituja ja tukiperhelapsia :)

Ihan riippuen perheestä.

Pelan kanta on ilmeisesti enemmänkin ollut tuo lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten perhehoitoperheiden erottelu. pointtina se, ettei perheessä jo olevien lasten turvallisuuden tunne, pysyvyyden tunne ym. vaarannu.

(jos joku on vain vähän aikaa perheessä jalhtee sitten pois, sama voi käydä itsellekin..)

Kaikkien lasten tulee syntyä ja abortit kiellettävä. Kuitenkin osa ihmisistä ei jaksa, halua, pysty lastaan hoitamaan. Ja ne isot lapset ovat hankalia, inhottavia, ällöjä jne. Mutta onneksi saivat elää, niinkö?



Harvasta lapsesta kasvaa mielenterveydeltään tasapainoista ihmistä, työssäkäyvää veronmaksajaa hylättynä laitoksessa ja ilman rakkautta, huolenpitoa sekä hoivaa.

Kaikkien lasten tulee syntyä ja abortit kiellettävä. Kuitenkin osa ihmisistä ei jaksa, halua, pysty lastaan hoitamaan. Ja ne isot lapset ovat hankalia, inhottavia, ällöjä jne. Mutta onneksi saivat elää, niinkö?

Harvasta lapsesta kasvaa mielenterveydeltään tasapainoista ihmistä, työssäkäyvää veronmaksajaa hylättynä laitoksessa ja ilman rakkautta, huolenpitoa sekä hoivaa.

itse sönkötät?