En ymmärrä materian palvontaa

Kaverini kauhistelee miten emme osta kaikkea vaatetta, vauvalelua, hoitotarvikkeita, sänkyjä jne uutena toiselle lapselle. Kierrätämme esikoisen tavaroita ja vaatteita jos ovat hyviä vielä toiselle ja tietenkin joitakin uusia pieniä vaatteita ostetaan ja saadaan lahjaksi. En ymmärrä miksi pinnasänky pitäisi olla molemmille uusi. Kyllä esikoinenkin käytti joitakin lainattuja vaatteita joskus, mutta suurin osa piti ostaa joko uusina tai käytettyinä, koska ei meillä ainakaan ollut varastossa valmiina vauvan tarvikkeita. Hän on suorastaan tuohtunut meidän käytöksestä ja kiljui, että heillä on periaate, että jokainen lapsi on yhtä arvokas ja saa saman määrän kaikkea uutta. Hän tekee vauvanvaate ja -tarvikkeasiasta ihmisarvokysymyksen. En ymmärrä. Minusta ihmisen arvoa ei mitata materiassa. Minusta oli jopa mukavaa lapsena, kun sai tunnearvolla varustettuja leluja. Oli ihanaa saada siskon rakkain nalle ja jatkaa siitä huolehtimista kun sisko oli jo iso eikä ehtinyt.