Odotanko 3-vuotiaalta liikaa?
Sanokaa nyt, odotanko lapselta (3,5-vuotias) liikaa vai pitäisikö tämänikäisen jo pystyä noudattamaan ohjeita hetken aikaa.
Lapsi kyllä tottelee esim. siivoaa, jos olen koko ajan vieressä katsomassa, että ei ala touhuamaan jotain muuta. Yleensä siis alkaa leikkimään n. 10 sekunnin kohdalla... Jatkaa yleensä siivousta, kun pyydetään. Mutta muistaa taas asian sen 10 sekuntia.
Tänä aamuna taas yksi esimerkki. Varasin eteiseen ulkovaatteet valmiiksi ja sanoin lapselle selvästi, että laittaa ne päälle sillä aikaa kun laitan vauvan valmiiksi (ulkovaatteet + imetys). Tähän menee n. 5-7 minuuttia. Imettäessä kysyin 2 kertaa, puetko jo. Vastasi "kyllä". Kun pääsin eteiseen, lapsi oli kadonnut, ulkovaatteet lattialla. Lapsi löytyi omasta huoneestaan leikkimästä.
Odotanko siis liikoja, kun luulin, että se osaisi pukea ne vaatteet yksin ilman valvontaa?
Kommentit (10)
ilman valvontaa. Eli juuri kuvaamallasi tavalla tekee, mitä pyydetään, kun valvotaa vieressä. Jos jätetään yksin, unohtuu "sovittu" juttu ihan välittömästi.
En ole pitänyt tätä ongelmana. Ajatellut vain, ettei lapsi ole vielä kypsä toimimaan itsenäisesti.
Paljon isompikin lapsi vaatii vielä valvontaa noissa asioissa.
T: 4,5 -vuotiaan äiti
Mutta jos ajattelet, että nyt on aika ruveta harjoittelemaan noita, niin silloin et odota.
Tuonikäinen ei vielä ole kovin omatoiminen, mutta ikä on juuri sopiva omatoimisuuden harjoittelemiseen.
minäkin odotan ja oletan että oma 3,5v poika osaisi ja viitsisi tehdä edellä mainitun asian ihan itse mutta jostain syystä saan minäkin olla koko ajan käskemässä ja muistuttamassa ja kun lapsen huomio niin herkästi menee vaikka ohi kävelevään kissaan,täytyy taas olla muistuttamassa että,lapsi pieni,mitä sinun pitikään tehdä...Kyllä se siitä sitten ajan kanssa opitaan.Vanhempi siskonsa oli toisenlainen.Ei tarvinnut kahta kertaa käskeä.
Meillä 7vee ekaluokkalainenkin tarvitsee aamulla jatkuvaa muistuttamista, miten pitää toimia kouluunlähtiessä. Ei syö jos ei muistuta, ei pue jollei vahdi vieressä..huokaus. Ja kuukauden kuluttua lähden töihin, jolloin kaikki tämä tulisi tapahtua ilman valvontaa ja muistuttelua.
meillä samanikäiset lapset. En ole edes yrittänyt vastaavaa, koska tiedän että ei onnistuisi. Puemme yhdessä ja välillä 3-vuotias tarvitsee myös apua vetoketjujen ym. kanssa. Tämä ei mua haittaa, tulee varmasti päivä jolloin äiti ei saa enää auttaa missään.
Jatketaan siis harjoittelua, ja yllätyn iloisesti jos joskus onnistuu.
meidän esikoiselta joka tosin istuisi siinä minun vieressä kun imettäisin ja vaihtaisin vaippaa. Ei siis leiki koskaan yksin huoneessaan vaan aina minun tai mieheni läheisyydessä ja tulee heti katsomaan jos menen vessaan tms. Osaa kyllä pukea jos seion vieressä valvomassa, mutta jos lähden vaikka keittiöön niin pukemiset jää siihen ja poika seuraa minua kuin hai laivaa. HIEMAN rasittavaa välillä...
niin ja meillä siis myös 1v takertuja eli kummassakin jalassa roikkuu lapsi :D
joissa kerrotaan, miten Meidän Nico-Petteri teki jo ensimmäisen väitöskirjansa 2-vuotiaana, niin fakta on se, että kolmivuotias elää vielä täysin tässä hetkessä. Ainahan saa odottaa, mutta tulos on toivottu vain siinä tapauksessa, ettei siinä tilanteessa tule mitään hauskempaa mieleen.