Oonks mä ainoa joka haluaa antaa lapselleni yleisen nimen

haluavat erottua massasta antamalla lapselleen joskus hym. erikoisen nimen. Eihän siinä mitään, mutta pitäisi myös miettiä sitä lasta, joka sitten sen nimensä kanssa elää.



Itse muistan esim.80-90-luvulla ei tullut erikoisia nimiä koulussa yhtään vastaan. Yläasteella meitä oli luokassa 32 ja kenelläkään ei ollut samaa nimeä, vaikka kaikilla oli silloin ihan tavisnimiä tyyliin: Miia,Piia,Matti,Pekka,Hanna ym.

totesikin, niin et ole tietenkään ainoa vaan enemmistöä, kun annat suositun nimen. Mutta tottakai niistä erikoisista nimistä puhutaan enemmän. Miksi tulisit tänne kysymään, uskallatko antaa lapsellesi jonkun nimen, jos se on kerta top 10? Miksi joku täällä palstalla kauhistelisi, että taas on kastettu niin ja niin montaa Annaa, Emmaa ja Aleksia? Ne vanhemmat, jotka antavat tavallisia, yleisiä nimiä ovat todennäköisesti niitä mutkattomia, jotka eivät myöskään kauheasti kysele muiden mielipiteitä nimenvalintaan. Minä olen tyytyväinen, että molemmilla lapsilla on kauniit ja yleiset nimet. Eivätkä mahdolliset kaimat haittaa mua yhtään.

Me ollaan valittu sillä perustella että halutaan tavallinen nimi, mikä osataan kirjoittaa ja mitä ei tarvi selitellä useita kertoja. Missään tapauksessa ei ole haluttu mitään erikoista tai harvinaista.

Meillä sama juttu, ihan tavalliset nimet on annettu lapsille. Ei nyt ihan TOP10 mutta semmoset että ne löytyy allakasta ja niistä arvaa helposti kirjoitusasun ja sukupuolen. Semmosia 50&60 luvun nimiä isovanhempien serkuilta jne.

lapsen luokalle kovin montaa saman nimistä, tai aika huono sattuma se on. Turhan moni vertaa nykypäivän yleisimpiä nimiä tosiaan niihin 70-luvun yleisimpiin. Tilanne on AIVAN eri kuin silloin.



Aika monta päiväkoti-, kerho- ja harrastusryhmää kun olen kiertänyt, niin yhtä hyvin voi osua kaksi samaa nimeä vähän harvinaisemmista kuin noista top-10 -nimistä. Ja kahta enempää en ole mihinkään nimeen missään ryhmässä törmännyt

Jos sitten taas verrataan yhteen myöhempään muotinimeen Jennaan, Jenna-tyttäreni ikäisiä +-1vuosi on vain puolitoista tuhatta ja heitä on kaikenkaikkiaan 11tuhatta eli ihan eri sarjassa painii jo minun nimeeni verrattuna. Ei ole ollut kerhossa eikä koulussa eikä vielä edes lukiossa samassa ryhmässä toista Jennaa.

Itse tunnen neljä Jennaa (80-luvun puolivälissä syntyneet), joista kolme oli samalla luokalla ja kaikkia kutsuttiin sukunimellä.

Itselläni ei ole niin yleinen nimi, mutta niin vaan samalle luokalle osui koko peruskoulun ajaksi toinen saman niminen, joten hän oli "pikku-Tiina" (vaikka itse olin se pienempi 3. luokasta alkaen ;) ) ja minä olin "Tiina Ämmä".

Rinnakkaisluokalla oli myös kaksi tyttöä, joilla oli sekä sama etu- että sukunimi, heitä kutsuttiin "Hanna Johannaksi" ja "Hanna Susannaksi".

Itse en tieten tahtoen etsi harvinaista enkä yleistä nimeä, vaan sen joka eniten miellyttää. Joihinkin ei kyllästy yleisyydestä huolimatta, joihinkin kyllästyy.

esikoisen, nyt 3,5v, nimi on Ella, ja tuntuu kyllä että on todella yleinen nimi. Jopa sama etunimi-toinen nimi yhdistelmä on tullut vastaan. Vähän sinänsä harmittaa, mutta en ajatellut yleisyys-asiaa oikeastaan mitenkään ennen kuin vasta myöhemmin. Kuopuksen nimi on sitten ihan tavallinen, mutta harvinaisempi.

mutta silti sellaisen joka kuulostaa nimeltä ja on helppo lausua, on suomalainen. Esikoiseni nimesin Elsiksi, niitä ei ole kovin montaa mutta ei ole kaukana esimerkiksi Elsasta joita taas on. En sitten tiedä minkä nimen tämä kakkonen saa.

on kolme Sofiaa. Kolmosluokalla.

Ei ole kiva niitä eritellä liitteillä ja tytötkin on aina hämillään ketä tarkoitetaan..



t. Ope

Opettajana katsomme joka syksy uusiin ekaluokkiin samannimiset eri luokille...