Onko väärin pelotella 5 vuotiasta kuolemalla.. ja muuta lapsen huonosta käytöksestä
Meidän 5 vuotiaasta on tullut aivan mahdoton kun suuttuu ja suuttuu jatkuvasti! Pienistä asioista kuten huoneen siivouksesta saa pultit ja alkaa huutaa ja räiskiä ja käy kimppuuni raapien lyöden ja potkien. Kun komennan toistaa sanani. Olen menettänyt hermoni täysin ja läpsäissyt takaisin tai ottanut korvasta kiinni. Mikään ei tunnu tehoavan eikä pysy jäähyllä. Ja tätä kiukkua kestää tunteja! Mitä ihmettä pitäisi tehdä??
Ulkona kun suuttuu niin lähtee lätkimään...ei usko että pitää pysähtyä koska ei halua kulkea vierellä vihaisena. Tänään juuri lähti kaupunki alueella ja ylitti yksin vilkkaan liikenneympyrän. Onko väärin kertoa vaikka tästä onnettomuudesta jossa 5v kuoli auton alle?
Kommentit (6)
meillä ainakin lapsi tietää, että voi kuolla, jos jää auton alle. Samoin jos syö kärpässieniä, voi se koitua kohtaloksi. Miksi näitä ei voisi kertoa lapselle? Valehdellako pitäisi?
Minäkin olen sanonut lapsille ettei saa juosta tielle, koska voi kuolla jos auto ajaa päälle. Olen sanonut tytölle ettei saa kiivetä isoveljen kerrossänkyyn, koska voi tippua alas ja kuolla. Olen sanonut että turvavyö pitää olla kiinni, koska muuten voi kuolla jos ajamme kolarin... Eli kyllä lapselle voi mielestäni sanoa että voi kuolla tietyissä tilanteissa Tässä viestissähän oli nyt kyse siitä onko oikein "pelotella" lasta kuolemalla, eikä kyse siitä onko ap hyvä kasvattaja vai ei...
neuvoloista jaettiin ennen sellaisia ohjelehtisiä, joiss oli ikäkauteen sopivia kasvatusvinkkejä.
Jos ei sellaista ole sulle tarjottu voit etsiä neuvoja vaikka kirjaston kasvatuskirjoista.
MLL:n vanhempainpuhelimeen voit soittaa, jos et kirjastoon pääse.
Opettele olemaan aikuinen, se 5v on se lapsi
Lapsi oppii kommunikoimaan siitä, miten hänen kanssaan kommunikoidaan. Huutamalla opetat lasta huutamaan.
Kannattaa lukea lasten kehityksestä ja kasvatuksesta.
Meidän tytär oli vuosi sitten tuollainen.
Järkyttäviä raivareita, jotka vain paheni, kun laitettiin kova kovaa vasten.
Raavin itseäni, revin tukkaani yms, jotta en olisi kajonnut lapseen, kun raivarit olivat ihan mahdottomia ja kestivät tunteja.
Luin tuon kirjan, kävimme perheneuvolassa koko talven ja homma harmonisoitui TODELLA paljon.
Tyttö kuulemma tiedollisesti ikäänsä edellä ja emotionaalisesti ikäänsä jäljessä. Tuosta ristiriidasta kärsii.
Jos vain jaksaa noudattaa sen kirjan oppeja, niin elämä harmonisempaa. Työläs metodi mutta meille sopi. Vieläkin tulee kamalia raivareita, mutta ne kestävät vain minuutteja.
etsin tuon kirjan käsiini. hyvä kuulla että muillakin on ja siitä on selvitty.
tuossa juuri pari päivää sitten lapsi hermostui ja käyttäytyi kuvailemallani tavalla 4,5h! Sitten rauhoittui keräsi lelunsa ja tuli syömään..