TAYS SYNNYTYSK0KEMUKSET

Esikoisen synnytys meni kivasti. Henkilökunta oli mukavaa ja otti mun mielipiteeni kaikessa huomioon synnytyksessä. Kivunlievitykset onnistui ja sain haluamani kohdunkaulanpuudutukset (vaikka etukäteen joku povas mulle pelkopolilla, ettei mun siitä kannata haaveilla vaan ehdottomasti epiduraali, kun olen ensisynnyttäjä!).

Osastolla oli yksi akka, joka ei ottanut mua ja mun mielipiteitä kuuleviin korviinsa, kun olin sitä mieltä, että vauvalle jäi lisämaidonkin jälkeen vielä nälkä. Vei kansliaan, että sain nukuttua itse (kello oli jo viis enkä ollut nukkunut yhtään) ja oli siellä kuitenkin heti antanut maitoa. Vauvahan nukkui heti aamuun asti, joten oikeassahan minä olin. =) Muut kyllä kuunteli mua kivasti.



Toisen synnytys nyt oli sitten vähän toista. Svo:lla kätilö tuumasi vaan, että koita kestää niitten supistustes kanssa, viedään sut sitten puolentunnin päästä saliin. Siinä vaiheessa siis jo huusin tuskasta, kun sattui ja kyyneleet valui poskilla. No sitten mentiin kuitenkin ennen kuin se puolituntia oli täynnä (varmaan siksi, etten säikyttäisi liikaa muita synnyttämään tulevia) mutta aika nyrpeesti. Salissa olikin sitten taas jo todella mukava kätilö, joka kuunteli ja "piti hyvää huolta" musta. =) Tosin tällä kertaa ei kohdukaulanpuudute tehonnut, joten kun kätilö soitti anestesiahoitajalle, että olisi tullut spinaalin laittamaan, niin se anestesiahoitaja viivytteli (kätilö tiesi kertoa kyllä, ettei se ole tällä hetkellä missään, joten olis pitänyt kuulemma päästä) sen verran, ettei sitä spinaalia ehditty laittamaan.

Tälläkin kertaa osastolla oli tosi mukavia hoitajia lukuunottamatta yhtä akkaa, joka töksäytteli paljon, mutta sekin lakkasi töksäyttelemästä kun naljaisin kerran takaisin. =)



Mutta pääasiassa on jäänyt hyvä mieli molemmista synnytyksistä ja ainakin sairaalan ruoka on TOSI hyvää! =P Sitä tuli jopa ihan ikävä.

Esikoisen synnytys meni kivasti. Henkilökunta oli mukavaa ja otti mun mielipiteeni kaikessa huomioon synnytyksessä. Kivunlievitykset onnistui ja sain haluamani kohdunkaulanpuudutukset (vaikka etukäteen joku povas mulle pelkopolilla, ettei mun siitä kannata haaveilla vaan ehdottomasti epiduraali, kun olen ensisynnyttäjä!).

Osastolla oli yksi akka, joka ei ottanut mua ja mun mielipiteitä kuuleviin korviinsa, kun olin sitä mieltä, että vauvalle jäi lisämaidonkin jälkeen vielä nälkä. Vei kansliaan, että sain nukuttua itse (kello oli jo viis enkä ollut nukkunut yhtään) ja oli siellä kuitenkin heti antanut maitoa. Vauvahan nukkui heti aamuun asti, joten oikeassahan minä olin. =) Muut kyllä kuunteli mua kivasti.

Toisen synnytys nyt oli sitten vähän toista. Svo:lla kätilö tuumasi vaan, että koita kestää niitten supistustes kanssa, viedään sut sitten puolentunnin päästä saliin. Siinä vaiheessa siis jo huusin tuskasta, kun sattui ja kyyneleet valui poskilla. No sitten mentiin kuitenkin ennen kuin se puolituntia oli täynnä (varmaan siksi, etten säikyttäisi liikaa muita synnyttämään tulevia) mutta aika nyrpeesti. Salissa olikin sitten taas jo todella mukava kätilö, joka kuunteli ja "piti hyvää huolta" musta. =) Tosin tällä kertaa ei kohdukaulanpuudute tehonnut, joten kun kätilö soitti anestesiahoitajalle, että olisi tullut spinaalin laittamaan, niin se anestesiahoitaja viivytteli (kätilö tiesi kertoa kyllä, ettei se ole tällä hetkellä missään, joten olis pitänyt kuulemma päästä) sen verran, ettei sitä spinaalia ehditty laittamaan.

Tälläkin kertaa osastolla oli tosi mukavia hoitajia lukuunottamatta yhtä akkaa, joka töksäytteli paljon, mutta sekin lakkasi töksäyttelemästä kun naljaisin kerran takaisin. =)

Mutta pääasiassa on jäänyt hyvä mieli molemmista synnytyksistä ja ainakin sairaalan ruoka on TOSI hyvää! =P Sitä tuli jopa ihan ikävä.

Hyvä hyvä. Täähän vaikuttaaakin ihan lupaavalta.

Miten pitkään Tampereella pidetään ensisynnyttäjiä muuten? Vaikka tokihan sekin menee ihan voinnin ja muun mukaan, mutta mikähän mahtais olla keskiarvo?

Mäkin olen kohdunkaulanpuudutusta ajtellut ja kuullut siitä paljon hyvää. Missä vaiheessa se annetaan?

Turha huutaminen: netissä ISOJEN KIRJAINTEN käyttäminen tulkitaan huutamiseksi.

Tuli jo selväksi, että on huonoa käytöstä jne.

Eikö sullakaan ole muuta tekemistä kun näsäviisastella ja nussia pilkkua täällä?

Oikein hyvät kokemukset. Kätilöt oli kaikki tosi mukavia ja olin onnekas ja molemmilla (!) kerroilla pääsin vauvan kanssa "synnyttämättömien" osastolle. Tämä tarkoitti, että vauvani oli siellä vähän spesiaalitapaus (paljon kävi kätilöt katsomassa ja ihailemassa vähän siihen malliin, että "kun meillä ei täällä vauvoja ole yleensä...") ja tätä myöten sain tosi paljon apua/huomiota. Toisella kertaa oli kämppis (jonka vauva oli osastolla eli minä olin ainoa vauvan kanssa) ja toisella kerralla olin koko osaston ainoa synnyttänyt ja sain kokonaan yksin kolmen hengen huoneen!



Mutta vaikken olisi päässyt tuonne "paratiisiin", niin silti kokemukset olisi positiivisia. Synnytyksessä sain tarvittavat kivunlievitykset heti ja pienestäkin ongelmasta oli heti lääkäri tarkastamassa tilannetta.

Muuten meni kivasti, mutta epiduraalia odoteltiin useanpi tunti ja mä niin kipeä, etten muista osasta aikaa mitään. Hätäsektioon lopulta päädyttiin. Lastenhoitaja oli inha, tuli vain ja alkoi kaivella mun rintaa paidan alta ja törkkiä vauvan suuhun ilman mitään et olis puhunut.

Vuodeosastolla mukavaa väkeä.



Toka -97 ja päättyi imukuppisynnytykseen. Paikalla aivan kamala kamala naislääkäri joka mulle imukuppia laittaessa tokas, et oo hiljaa ei tää satu. En tajunnu mikseivät voineet lisätä puudutusainetta koska kanyyli oli kuitenkin paikallaan selässä. Synnytyksessä myös yksi kamala kätilö.

Osastolla mukavaa väkeä.

Vaikka tämän kamalanpaa ei ollut, niin kolmanne jälkeen joka syntyi ulkomailla, totesin, etten enää suomessa synnytä. Ja niin tämä neljäskin sitten syntyy ulkomailla.

Sen verran oli eri meininki muualla.

on myös jäänyt vain positiivinen kuva Taysista. Kaksi kertaa olen käynyt synnyttämässä. Toivomuksen mukaan eka epiduraalilla, toinen ilman kivunlievitystä (ei olis kyllä ehtinytkään antaa mitään).

Henkilökunta on ollut erittän asiantuntevaa ja ystävällistä. Ruoka on minunkin mielestäni huippuhyvää ja aina on saanut apua tai rauhaa vauvanhoidossa kun halunnut.



Esikoisen vuodeosastoajalta on jäänyt mieleen kun olimme osastolla ensimmäistä yötä ja yöhoitaja tuli käymään meidän luona. Pelästyin aluksi kun hoitaja harppoi paikalle. Hän oli erittäin miehekäs nainen ja hyvin tuima ilme naamalla. Mutta sitten hän kysyikin tosi vienolla ja hellällä äänellä, että "Onko vauva tisulla". :D Siinä vaiheessa meinasin purskahtaa nauruun kun ulkonäkö ja puhetyyli eivät ihan sopineet yksiin.



Tällä hetkellä ensisynnyttäjiä pidetään osastolla noin kolme päivää. :)

Vastaanotossa jossa olin käyrillä aluksi, oli ihan mulkku venäjää murtaen puhuva keski-ikäinen kätilö.



Salissa mulla oli 2 eri kätilöä ja opiskelia, he olivat tosi mukavia ja kannustavia. Kipulääkkeitä sain kaikki mahdolliset vaikka en vaatinut mitään, taisivat todeta että tää tapaus tarvii kaiken mahdollisen, sen verta tuskissani huusin...



Osastolla oli mukavaa henkilökuntaa, ruoka oli hyvää jne..

Itsellä todella hyvät kokemukset Taysista. Ensin nelosella muutama päivä synnytyksen käynnistyksessä - todella mukava henkilökunta. Omituisinta siellä oli, että samassa huoneessa oli odottajia, joista osa oli käynnistyksessä ja halusi lapsen pian jo maailmaan ja osa taas oli siellä sitä varten, ettei lapsi syntyisi liian aikaisin.



Synnytyksen kätilöt todella mukavia ja ammattitaitoisia. Huomioivat sekä äidin että isän tarpeet hienosti. Puudutukset sai sitä mukaa kuin niitä pyysi, mieltäkin sai muuttaa (halusin synnyttää ilman epiduraalia, mutta en lopulta vain voinut).



Synnyttäneiden osastolla huomasi sen kiireen. Kätilöt yrittivät kyllä parhaansa, mutta heitä vaan oli aivan liian vähän. Ammattitaitoisia olivat, tosin näin jälkikäteen ajateltuna, olisi pitänyt osata vaatia parempaa opastusta imetykseen. Ensimmäisen kohdalla vaan en sitä tajunnut :/ Kahdessa päivässä olisi päässyt kotiin, ihan oman toiveen mukaisesti. Ikävä kyllä vauvan kunto ei sitä sallinut, joten päivä tuli lisää osastolla oloon.



Kokemukseni oli erittäin positiivinen. Kunhan lähtee hommaan ilman, että odottaa henkilökohtaista palvelijaa ja viiden tähden hotellia, niin hyvin menee. Parhaansa siellä kaikki aina teki, työntekijäpulalle tai ulkoisille olosuhteille kätilöt eivät mitään voi. Varaudu sitten siihen, että henkilökunta vaihtuu. Meillä viikon aikana yli 20 kätilöä ja lääkäreitäkin taisi olla 5-7...

Kiitos kaikille vastauksista :)



Ihan hyvillä mielin voi näköjään taysille lähteä muutaman viikon päästä. Nyt ei oo valitettavasti mahdollista ulkomailla synnyttää ;)

hyvin meni, mutta yksi asia jäi hiukan kaivelemaan.

pelkäsin repeytymistä ja pyysin että leikataan, jos tilanne sitä vaatisi. kätilö totesi tähän että hän ei leikkaa koskaan, sillä hän sen sitten joutuu sitten ompelemaankin. no, en onneksi revennyt.



Lisäksi yksi vanhempi hoitaja osastolla oli hiukan nyrpeä kokoajan. Hän myös jätti minut vaihtamaan vaippaa ja pesemään vauvaa yksin, vaikka sanoin etten osaa, ja olin tehnyt sen vain kerran aikaisemmin, ja silloin hoitaja oli kokoajan neuvonut vieressä.



Mutta, noita asioita lukuunottamatta kaikki meni hienosti, ja muut hoitajat ja kötilöt olivat tosi mukavia.

ja kätilöt ainakin siellä tulivat tutuiksi. Pääasiassa olivat mukavia. Tays on minulle hyvin tuttu paikka ja mielestäni siellä on sellainen kotoinen ilmapiiri kun Tampereella muutenkin, vaikka onkin iso sairaala.

TAYS:ssa, -04 ja -07. Ei mitään huonoa sanottavaa, haluamani kivunlievityksen sain, kätilöt oli paikalla ihan sopivasti ja ystävällisiä ja ammattitaitoisia (molemmissa oli siis mukana opiskelija ja kokenut kätilö), synnytyksen jälkeen varhainen ihokontakti ja ensi-imetys ym. tärkeät jutut meni ihan kysymättä, isää huomioitiin sopivasti ym. ym. -04 osastolla sain vähän huonosti nukuttua kuorsaavan huonekaverin ja kitisevän vauvan kanssa (se nyt ei toki sairaalan vika) mutta toka kerta meni paljon paremmin, ehkä kun tohdin ottaa vauvan rohkeasti viereen nukkumaan, toki uusitulla osastolla huoneet oli tilavammat ja toimivammat muutenkin.

Kiva kuulla ja muiltakin olis kiva saada kertomuksia :)

Suurimmaksi osaksi myös ystävällistä, vaikkakin kiireistä. Omista "oikeuksista" kannattaa itse pitää kiinni. Esim. että saa imetysopetusta ja vauvanhoito-opastusta ja että on oikeus käydä synnytys läpi hoitajan kanssa jälkeenpäin.

Jos on huono tai heikko olo, siitä kannattaa sanoa painavasti... Itse jouduin olemaan ainakin itse aktiivinen heikon oloni suhteen (suuri verenhukka aiheutti heikon olon, jota hoitajat eivät heti hokanneet, veritipan saanti kesti aika kauan)... Mutta tämäkin nähdäkseni kesti vain kiireen vuoksi.

Epiduraalit olen saanut aina heti kun olen halunnut, samoin ilokaasut ym. joten ainakaan kivunlievityksessä ei ole pihistelty. Anestesialääkärit olleet taitavia. Ja hyvin ovat myös kätilöt ja lääkärit ommelleet, ei ole jäänyt haittaavia arpia ym.