Kuinka paljon miehesi tulotaso vaikutti valintaasi?
Ottaisitko mieheksesi köyhän tyhjätaskun vai onko sillä väliä jos on rakastunut.
Itseäni ottaa vähän päähän, etten valinnut paremmin.
Kommentit (40)
vakiintuneella asemalla työelämässä (ja sitä kautta myös tulotasolla) oli oma merkityksensä.
Elin aikoinaan yliopistossa opiskellessani avoliitossa ammattikoulun käyneen miehen kanssa, ja vaikka hyvä mies muuten olikin, suhde osoittautui toimimattomaksi erilaisten arvojen, harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden takia. Sittemmin olen seurustellut vain samantyyppisen taustan (ja tulot) omaavien miesten kanssa ja sellaisen kanssa menin naimisiinkin.
Oli vähän muut asiat mielessä kuin raha. Mies tosin osoitti jo silloin olevansa superälykäs. Niinpä hänen palkkapussinsa on huomattavasti lihavampi kuin minun, joka olen vain keskituloinen.
ja kävi armeijaa.
Lähinnä vaikutti se, ettei ole sivari. ;)
mutta jos nyt jostain syystä eroaisin niin olisi sosioekonomisella asemalla varmaan suurempi rooli, kun miettii että kenen kanssa ylipäänsä lähtisin treffeille.
Kysymys ei ole rahasta (osaan kyllä tienata ihan itse oman elatukseni) vaan siitä että kyllä mua asema jotenkin kiihottaa. Meillä on joka tapauksessa eri rahat miehen kanssa, vaikka tulomme ovatkin suht samantasoiset.
18-vuotiaana oli helppo rakastua tyhjätaskuun taivaanrannanmaalariin. (Joka sitten myöhemmin hankki ylioppilas-, maisteri- ja tohtoritutkinnot ja hyvän uran.)
Jos nyt pitäisi miestä itselleen etsiä, niin varmasti en kahta kertaa katsoisi työttömään, vain peruskoulun käyneeseen, rahattomaan mieheen, vaikka miehen luonne olisi täydellinen yms. Kyllä tähän ikään mennessä pitäisi jo olla jotain saanut aikaan.
otin tyhjätaskun, enkä ole katunut :)
Armeijassa oli, kun alettiin seurusteleen ja siitä heti perään lähti opiskelemaan. Meillä ei raha ole se mittari!
Olin 10 vuotta tyhjätaskun kanssa. Aikuisemmalla iällä olen todennut, että muuten miehen rahoilla ei ole väliä, mutta mitään niihin liittyviä ongelmia ei saa olla. Johtuu luonteestani, olen liian sitoutuva ja stressaannun toisen huolista, en vaan jaksaisi sitä eli en rakentaisi elämää tyypin kanssa, jolta olisi esim. luottotiedot menneet.
Nykyinen mieheni on varakas ja pidän siitä perusturvallisuuden tunteesta, minkä se varakkuus tuo, mutta ei vaikuttanut varsinaisesti valintaan. Tapailin samaan aikaan ihan vaurasta miestä, mutta en vain innostunut hänestä. Kun nykyinen mieheni astui kuvioihin, se oli saman tien menoa...
mutta samanlaisella perhetaustalla ja arvomaailmalla oli kyllä merkityksensä. Olemme molemmat samanlaisista perheistä ja mm. asuneet ulkomailla useita vuosia. Varallisuus on osa tätä lifestylea, samoin korkeakoulutus ja nykyään suhtatutumine oman uran luomiseen, jne. Tienaamme molemmat nykyään erittäin hyvin, mutta mies on se miljoonaperijä.
Oltiin molemmat koyhia opiskelijoita kun tutustuimme. Kuitenkin molempien opintojen perusteella saattoi ennustaa, etta tulevaisuudessa olisimme hyvatuloisia. Mutta itse asiassa mina olen nyt se, joka saa 1/3 enemman palkkaa kuin mies, vaikka olemmekin molemmat hyvatuloisia.
Mutta paljon enemman vaikutti alykkyys, se etta meilla oli yhteista monellakin eri akselilla, ja ulkonaollakin oli osaa asiaan... ;-)
eli että meillä oli tosi kivaa yhdessä ja on edelleen!
mutta samanlaisella perhetaustalla ja arvomaailmalla oli kyllä merkityksensä. Olemme molemmat samanlaisista perheistä ja mm. asuneet ulkomailla useita vuosia. Varallisuus on osa tätä lifestylea, samoin korkeakoulutus ja nykyään suhtatutumine oman uran luomiseen, jne. Tienaamme molemmat nykyään erittäin hyvin, mutta mies on se miljoonaperijä.
hyvin toimeentuleva. Siitä on luisuttu tosi alas, nyt ansiot pyöreä 0. Eli kyllä vaikutti ja tämä on asia joka vaivaa hirveästi. Olisi kiva tuntea edes joskus olonsa turvatuksi.
rahaa ollut,tavallisia opiskelijoita.Rakkautta paljon.Näin siis jatkossakin.
Jos joutuisin vaikka leskeksi,niin varmaankaan en katsoisi rahaa tai asemaa,kyllä se tunne ratkaisee kaiken ja kiva persoonallinen ulkonäkö+että on sosiaalinen!!!
oli tilanne varsin koominen. Olin jo kauan julkistanut että varsinkaan tällaisen miehen kanssa en sitten koskaan avioon mene!
Tässä sitä ollaan... Asiat vain johdattelivat tähän suuntaan. Ei ollut tyhjätasku eikä rikas =).
Tällä hetkellä saadaan hoidettua perusasioita ja jaetaan ilot ja murheet yhdessä. Siinä on jo paljon! =)
ollaan nimittäin oltu yhdessä siitä lähtien kun minä olin 17 ja mies 19...
Mieheni oli vastavalmistunut työtön amk-insinööri silloin kun tapasimme. Mulla oli silloin jo vakituinen toimihenkilöpaikka.
Nykyään miehellä bruttotulot huomattavasti isommat kuin mulla.
kaikki olivat minuun ihan lääpällään. Kilpailutin heidät. Otin huomioon tulotason, mutta myös luonteen. Sitten vähitelle pudotuspelissä päädyin kahteen varteenotettavaan ehdokkaaseen. Luonne oli molemmilla ihan kiva, mutta toisella vähän enemmän tuloja. Hänet sitten valitsin.
kaikki olivat minuun ihan lääpällään. Kilpailutin heidät. Otin huomioon tulotason, mutta myös luonteen. Sitten vähitelle pudotuspelissä päädyin kahteen varteenotettavaan ehdokkaaseen. Luonne oli molemmilla ihan kiva, mutta toisella vähän enemmän tuloja. Hänet sitten valitsin.
Ei toi ole aitoa rakkautta vaan kulissia.Tulet vielä onnettomaksi!!
alkanut seurustelemaan, aloin samanlaisen kun itsekin olen eli ahkeran ja työtä pelkäämättömän. Olemme tehneet töitä ja tienanneet ihan kivan elintason. Olemme monesti puhuneet, että kun löytää sen oikean kumppanin, silloin tulee myös itsestä ne parhaat puolet esille.