Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko 3-kymppisenä vielä viivytellä lastentekoa?
24.09.2010 |
Minusta ei vieläkään tunnu siltä että haluaisin ryhtyä äidiksi, koska on vielä niin paljon asioita mitä haluan nähdä ja kokea, toisin sanoen elämässäni on paljon sisältöä myös ilman lapsia. Minusta tuntuu myös että olen vielä nuori, enkä riittävän kypsä äidiksi. Tiedän, että 3-kymppinen ei ole oikeasti enää nuori, mutta siltä minusta tuntuu! Muutenkin lastenhankinnassa pelottaa se että se on sitten lopullista, peruuttamatonta. Toisaalta jos odotan liki 40 vuotiaaksi että vauvakuume löytyisi, voi olla myöhäistä. Mitä jos en tulekaan raskaaksi sitten kun olen henkisesti valmis. Kannattaako tässä iässä tehdä lapset vaikka hampaat irvessä vai onko kuitenkin parempi odottaa ja ottaa riski ettei niitä koskaan tulekaan?
Kommentit (34)
että hedelmöityshoitoja ei julkisella puolella saa kuin n.37 vuotiaaksi, itse kävin tutkimuksissa ja lääkäri vaan "ivaili", etten varmaankaan saa enää lapsia. Ehkämun oma puolustusmekanismi aktivoitui siitä ja tulin luomusti raskaaksi.Nyt raskaana 40-kymppisenä tunnen olevani valmis äidiksi ja iloitsen siitä! En vain tullut aiemmin raskaaksi ja alle 35-vuotiaana minulla ei ollut selaista kumppania, joka olisi halunnut lapsia. Onneksi löysin nykyisen. EI ole itsekästä,jos ei tunne itseään vielä 30-vuotiaana valmiiksi ryhtymään äidiksi. Lapsi tarvitsee vanhemmat, jotka ovat siihen valmiita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos teoriassa haluaisi lapsen/ lapsia, ettei myöhemmin mahdollisesti kaduttaisi, mutta tarvitsee paljon omaa rauhaa ja melunsietokyky on olematon? Ja kokee vieraat lapset ärsyttävinä huomionhakuisina kitisijöinä, jotka olisi ok jos leikkisivät omassa huoneessaan hiljaa. Mutta ei kuitenkaan välttämättä pidä ajatuksesta jäädä lapsettomaksi.
ei siis haluaisi ole tähän mennessä kaivannut omia lapsia eikä niitä nytkään kaipaa, mutta ikä tulee vastaan, joten tekisi ne vähän niin kuin siltä varalta, ettei kadu ettei niitä tehnyt.
Siinäpä se pulma. Kello tikittää mutta ei siinä mielessä että olisi kiire tehdä lapsia koska niitä haluaa vaan siksi että pitää ehtiä tehdä vaikka ei ole niin varma edes haluaako!
En varsinaisesti HALUNNUT lapsia, enkä oikeastaan tykännyt lapsista sinänsä. Päätin kuitenkin rohkeasti vaan hypätä tuntemattomaan ja tehdä lapsen. Ja olen niin kiitollinen, että tein oikean päätöksen!
En todellakaan ole mikään superäiti, hermot menevät ja välillä kaikki ahdistaa. On meteliä, uhmaa, kakkaa, pissaa, räkää, kuolaa, riitelyä, lisää kakkaa, itkua, väsymystä, totaalista uupumustakin. Mutta en IKINÄ vaihtaisi tätä elämää muuhun, kun olen päässyt tätä kokemaan! Omian lapsiaan rakastaa aivan käsittämättömällä tavalla, se rakkaus tulee jostain liskoaivojen syvimmästä perukasta ja ulottuu ihan jokaikiseen soluun asti. Puistattaa, kun ajattelen, että olisin saattanut jäädä tästä paitsi.
Enkä muuten edelleenkään kauheasti tykkää muiden lapsista, niiden kitinä ärsyttää aina vaan. Nyt tosin ymmärrän muita lapsellisia aivan eri tavalla ja kestän ne vieraidenkin kitinät ja ulinat paljon paremmin kuin lapsettomana. Ja tykkään siis toki tietyistä vieraistakin lapsista, joiden kanssa kemiat osuvat yksiin, ihan niinkuin aikuisten kesken myös.
tuossa aiemmin linkitetyssä blogissa. Olen täysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa!
sinulle on. Jos haluat niitä ehdottomasti, ei kannata enää kolmikymppisenä viivytellä. Mutta jos uskallat ottaa riskin, ettei niitä tulekaan sitten kun haluaisit, niin voit viivytellä muutaman vuoden vielä. Siis jos ei maailma kaadu, mikäli susta ei tulisikaan äitiä.
Mulle oli todella tärkeää tulla jossain vaiheessa äidiksi ja aloitin yrittämisen 24-vuotiaana, vaikka akateeminen ura olisi oikeastaan vaatinut lapsenteon lykkäämistä. Nyt sitten kuuden vuoden yrityksen ja lapsettomuushoitojen jälkeen olen kolmikymmenvuotiaana tulossa äidiksi. Jos olisin lykännyt lapsihaaveet uran kannalta hyvään saumaan eli n 32-vuotiaaksi, en luultavasti ikinä olisi saanut lapsia.
Mutta itseäni järkyttää ajatella, että olisin varmaan nyt lapseton, jos olisin jäänyt odottamaan varmuutta lapsen haluamisesta. En olisi koskaan saanut tietää, että minussa piili valtava äidillisyys, ja olisin menettänyt elämäni hienoimpiin kuuluvat kokemukset. Ihmiset nostavat tuossa asiassa riman usein liian korkealle, sillä kuten ylempänä kirjoitettiin, lapsiin rakastuu kun niitä saa. Ja minä tulin kolmikymppisenä raskaaksi vahingossa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
odotella ja sun PITÄÄ odotella vielä koska koet ettet ole valmis. Saahan jengi esikoisiaankin 40 ja risat.
Mä kun täytin 30-v mä ajattelin ihan samanlailla. Oli juuri menty naimisiin ja molemmilla oli jo vakipaikat mutta tuntu ettei ihan vielä ole oikea aika. Päätin että viimeistään kun täytän 34 jää ehkäisy pois koska olen kuitenkin tosi lapsirakas ja haluan omia muksuja.
Noh, kuinka ollakkaan täytin 31-v ja tuli olo että nyt on se aika sittenkin jo. Nyt olen 32-v ja hurmaavan poikavauvan onnellinen äiti! =)
sinulle on. Jos haluat niitä ehdottomasti, ei kannata enää kolmikymppisenä viivytellä. Mutta jos uskallat ottaa riskin, ettei niitä tulekaan sitten kun haluaisit, niin voit viivytellä muutaman vuoden vielä. Siis jos ei maailma kaadu, mikäli susta ei tulisikaan äitiä.
Mulle oli todella tärkeää tulla jossain vaiheessa äidiksi ja aloitin yrittämisen 24-vuotiaana, vaikka akateeminen ura olisi oikeastaan vaatinut lapsenteon lykkäämistä. Nyt sitten kuuden vuoden yrityksen ja lapsettomuushoitojen jälkeen olen kolmikymmenvuotiaana tulossa äidiksi. Jos olisin lykännyt lapsihaaveet uran kannalta hyvään saumaan eli n 32-vuotiaaksi, en luultavasti ikinä olisi saanut lapsia.
et olisi saanut jos aloitat yrittämisen 32-vuotiaana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ei ole työtä, eikä tutkinto ole valmis ja on diagnosoitu masennus, ja silti haluaisi lapsen. Tekisittekö?
jos ei ole työtä, eikä tutkinto ole valmis ja on diagnosoitu masennus, ja silti haluaisi lapsen. Tekisittekö?
ja persoonallisuushäiriö (epävakaa, ei narsismi), minkä vuoksi kilahtelen välillä mitättömistä asioista, mutta en ole itsetuhoinen (enää).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun ei enää tarvitse "mennä" kylille....
radikaalisti hedelmällisyys laskee vasta 35 täytettyään ja laskee vielä radikalimmin, kun on täyttänyt 40. eli on eroa, ottaako aikalisän 31-33-vuotiaana vai 37-39-vuotiaana. siis keskimäärin. mutta voihan joku olla hedelmätön jo 21-vuotiaana.
itse luultavasti ottaisin kaksi vuotta aikalisää ja oikein tekemällä tekisin jänniä omatoimimatkoja yms. mutta itse aloinkin odottaa esikoista 37-vuotiaana. olin onnekas, tulin 2kk:sa raskaaksi (monelle ystävälle käynyt toisin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinulle on. Jos haluat niitä ehdottomasti, ei kannata enää kolmikymppisenä viivytellä. Mutta jos uskallat ottaa riskin, ettei niitä tulekaan sitten kun haluaisit, niin voit viivytellä muutaman vuoden vielä. Siis jos ei maailma kaadu, mikäli susta ei tulisikaan äitiä.
Mulle oli todella tärkeää tulla jossain vaiheessa äidiksi ja aloitin yrittämisen 24-vuotiaana, vaikka akateeminen ura olisi oikeastaan vaatinut lapsenteon lykkäämistä. Nyt sitten kuuden vuoden yrityksen ja lapsettomuushoitojen jälkeen olen kolmikymmenvuotiaana tulossa äidiksi. Jos olisin lykännyt lapsihaaveet uran kannalta hyvään saumaan eli n 32-vuotiaaksi, en luultavasti ikinä olisi saanut lapsia.
Miten niin et olisi saanut jos aloitat yrittämisen 32-vuotiaana?
Vaihdevuosihormonin (FSH) liian korkeat tasot sanottiin todennäköisimmäksi syyksi meidän lapsettomuuteen, koska mitään muuta syytä ei löytynyt. Olen ihan terve, tupakoimaton, ei sukupuolitauteja, kuukautiset säännölliset jne, joten en mistään olisi tällaista voinut aavistaa. Äidilläkin vaihdevuodet alkoi vasta 55-vuotiaana. Liian korkeat FSH-tasot huonontaa raskautumismahdollisuuksia jo vuosia ennen kuin vaihdevuodet alkavat.
..lisäänny! Tämäkin sivusto on täynnä mammoja, joiden olisi pitänyt pitää molo kaunana.
Alue: Aihe vapaa
nimittäin siitä että jos ei tule raskaaksi niin sitten ei tule. Enkä halua turvautua hedelmöityshoitoihin jos raskaaksi tuleminen ei muuten onnistu. Ei se minulla olis mikään maailmanloppu. Mutta ei se mun mielestä ole itsekästä jos ei hanki lapsia nuorena.