Omakotitaloasujat ja naapurin lapset

tykkää huonokäytöksisistä tai muuten inhottavista lapsista? Joita myös on - niiden kivojen lisäksi.



Mitä nipoa siinä on, että haluaa viettää oman perheensä kanssa myös omaa aikaa, vaikka sitten omalla pihallaan? Vai pitääkö näin itsestäänselvää juttua ruveta ihan perustelemaan..?!



Mukavia lapsia vastaan ei kellään ole mitään! =)



Mutta ei kaikki ole aina niin yksinkertaista; myös niitä ei-niin-mukavia lapsia löytyy, isompiakin sellaisia, joiden leikit voi olla niin levottomia ja rajuja, että ei semmoista jaksa koko päivää katsella.

Jos asuu kaupunki-alueella, jossa on paljon taloja pienillä tonteilla, ja lähes kaikki perheet lapsiperheitä, lapsiahan on aivan valtava määrä. Lisäksi nykyään on se suuntaus, että joko ei tehdä ollenkaan lapsia tai tehdään monta. Eli oikeasti niitä lapsia on paljon näillä omakotitaloalueilla, kun monessa talossa on monta lasta.



Ei ole sama asia kuin ennenvanhaan kun taloissa oli vähemmän lapsia. suuret ikäluokat tekivät sen 2 lasta. ja se oli siinä. ja tontit olivat suuria verrattuna nykytontteihin. ja kaavoitus ei ollut niin ahdasta. ja moni rakensi vasta kun lapset jo isompia.



Sitten jos on erilaisia perheitä, el toisissa mielellään laitetaan lapset keskenään pihalle vahtimatta (laskevat parkkipaikalla toisten autoihin, pitävät postilaatikkoja kiipeilytelineinä jne), ja toisissa perheissä aikuiset ja lapset ovat yhdesä pihalla.



Miksi nämä, jotka ovat omien lasten kanssa mielellään pihalla, olisivat sen epäsosiaalisempia perheitä kuin nämä, joiden vanhempia ei näy pihalla, mutta laspet änkeävät itseään toisten aikuisten seuraan?



Meille vanhemmille oli ihan sama mutta siinä vaiheessa kun omat laspet sanoivat, että olisivat halunneet mennä pulkkamäkeen ihan vain meidän äidin ja isän kanssa, niin oli pakko alkaa suoraan sanomaan, että nyt emme halua seuraa.



Tietysti vastavuoroisuus on eri asia. Jos on perhe, johon luottaa ja josta pitää, ja joka välillä ottaa omat lapset mukaan, mutta enemmän on näitä perheitä, jotka vain laittavat lapsensa pihalle, tai lapset menevät pihalle, ja vanhemmista se on ok. Ennenhän ainakin kirjoissa lapset ovat keskenään isolla joukolla, kaikenikäiset keskenään,mutta tuolloin tilaa oli paljon ja isommat lapset vahtivat pienempiään, siisä ihan pitkästi toisela kymmenellä olevat lapset olivat leikkimässä mukana, ja vahtivat näitä taaperoita.



Ei nykyään pienillä pihoilla onnistu kovin helposti sellainen vahtimattomuus. ja jostain syystä monikaan ei suvaitse sitä että lapsella on eri ikäisiä ystäviä, vaan halutaan että ne kaverit ovat samanikäisiä.

Minusta on ihanaa, kun lapsilla on kavereita ja naapurin lapset on hauskoja tyyppejä. Tykkään touhuta heidänkin kanssaan.



Totta kai jos meillä on lapsivieraita, asia on erilainen eikä siitä ole ongelmaa tullut.

Ja lapsia on kaksi, 6- ja 7-vuotiaat.

Ja häiritsisi kyllä jos noin tapahtuisi. Meillä ei häiriöksi asti "pelmahdella" toisten pihoihin, toki joku kaveri aina välillä tulee hakemaan lapsia leikkimään ja päin vastoin, mutta ei vaivaksi asti.

Omakotitaloasujat ja naapurin lapset Häiritseekö muita se, että aina kun menet ulos omien lasten kanssa, teidän pihalle pelmahtaa joukko naapurin lapsia? Olenko ainut niuho, jota se välillä häiritsee?

Jos naapuruston pihalle ilmestyy lapsi, niin suorastaan kehoitan lapsia, että katso kuka tuli ulos =)ja meidän pihalle saa aina tulla - sisälle on eri asia.

Okei.... en ikinä ole tajunnut että toisia häiritsee, jos heidän lapsille tulee kavereita!

jos vaikka nyt sen tajuaisit sitten!

mutta minä kyllä ymmärrän suomen kieltä. Joten jos joku kerta ystävällisesti mainitset, että tällä kertaa (meillä hommia, tai haluaisimme leikkiä yhdessä tms...) niin ymmärrän kyllä yskän ja emme tule uudestaan.....



Sitä ennen jatkamme entiseen malliin, koska haluan kasvattaa lapsistani sosiaalisia kaikkien kanssa toimeen tulevia.

Meidän pihalla ei tällä hetkellä ole ketään, mutta sisällä on. 9-vuotiallaa pojalla on kaveri kylässä ja teinillä on muutama kaveri.

Varsinkin noi teinin kaverit, ne on ihanii!

varsinkin silloin kun naapurin yksi lapsista kysyy voiko lapseni leikkiä hänen kanssaan ja 5 minuutin päästä kaikki 5 tai 4 ovat meidän pihalla eivätkä välttämättä edes leikkimässä tyttöni kanssa...

Kiva kun on kavereita. Kun lapset kasvaa, huomaa sen kuinka tärkeää on että tuntee ja tietää lapsensa kaverit.



Omasta lapsuudestani muistan, kuinka kivaa oli kun oli paljon lapsia ja sai hyvät pelit ja leikit kokoon.

Mutta jos/kun tulevat meidän pihaan vain esim. trampan tai jonkun muun kivan vempeleen takia, niin en todellakaan tykkää.

Kaksi tyttöä olen käännyttänyt pois, koska kerran sattumoisin kuulin kun puhuivat keskenään. Toinen sanoi ettei haluaisi leikkiä "Tiinan" kanssa, mutta mennään kuitenkin sinne, että päästään trampaan.

Nämä tytöt eivät enää saa tulla meille.

varsinkin silloin kun naapurin yksi lapsista kysyy voiko lapseni leikkiä hänen kanssaan ja 5 minuutin päästä kaikki 5 tai 4 ovat meidän pihalla eivätkä välttämättä edes leikkimässä tyttöni kanssa...

että pääsääntöisesti on kiva että lapsella on kavereita

Häiritsee jos vain meidän pihalla ollaan ja muille ei saa mennä. Pieniä lapsia pitää vahtia ja monesti tulee leluista riitaa jne.



Joskus on mukava olla vain omien kesken, ja hyvät leikit häiriintyvät ylimääräisistä mukuloista.

heidän pihallaan pyörii jatkuvasti lauma lapsia. Totta kai kaverit ovat kivoja ja tärkeitä, mutta vastavuoroisuus on toivottavaa ja joskus myös ns. oma rauha.

No,

Okei.... en ikinä ole tajunnut että toisia häiritsee, jos heidän lapsille tulee kavereita!

jos vaikka nyt sen tajuaisit sitten!

minusta on kivaa kun tytöllä on kavereita ja meille saa kyllä tulla

Meidän pihalle saa aina tulla. Väittäisinkin että meidän pihalla on lähes joka päivä kavereita. Välillä meinaa omat jäädä jalkoihin (3v ja 2v), mutta siinä kohtaa pitää olla aikuisen ohjaamassa.



Vastavuoroisuudesta... niin kyllähän meidän pihalla paljon useammin on lapsia, kuin meidän lapset muiden pihalla, mutta eipä ole sekään haitannut! Tiedänpähän mitä tapahtuu ja toisaalta saan kätevästi siinä sivussa itse laitettua vaikka pyykkiä kuivumaan tai hoidettua pihaa tms.

Mutta tietenkään TÄYDELLISTÄ äitiä ei koskaan häiritse vaikka kotona ravaisi 20 lasta edes takaisin tai vaikka sata.. ei hyi-hyi huono äiti ;)

AP: käy sääliksi sinun lapsia.

AP: käy sääliksi sinun lapsia.

ulkona saa olla lapsia meillä vaikka kuinka monta (okei rajansa varmaan siinäkin), mutta sisällä ei. Sisälle tullessa kysytään myös saako tulla, mutta ulkona ei (meillä) tarvitse kysellä.



tavallaan siis samaa mieltä edellisen kanssa, mutta en sanan varsinaisessa merkityksessä. Tässä asiassa vaan.... Minusta nimittäin se on hienoa, että meidän pihalle halutaan tulla ja meidän lasten kanssa halutaan leikkiä!



t: 4

Heillä yksi lapsi, samanikäinen kuin meillä. Aina kun lapset halusivat mennä heidän pihalleen leikkimään, se ei sopinut perheen isälle. Heidän lapsensa puolestaan ei uskaltanut tulla meidän pihalle joten hassuahan se oli kun lapset huutelivat toisilleen aidan eri puolilta, mutta saipahan isä olla rauhassa. Nyt nuo ovat jo kouluikäisiä mutta eivät halua mennä tuon pojan pihaan vaikka saisivatkin. Kysyin kerran pojaltani ja hän sanoi naapurin isän aina olevan pahantuulinen ja häntä pelottaa mennä sinne vaikka poika pyytäisikin. Ei sinne kukaan muukaan tunnu haluavan, lapsi on aina toisten luona.