Vierailu maaseudulle niin että olen täysin mieheni armoilla
Suunnitelma oli mennä miehen kaverin luokse "keskelle ei mitään" viettämään pari päivää. Eli en pääsisi sieltä pois jos haluaisin koska kukaan ei olisi ajokunnossa ja minulla ei ole edes korttia. En mitään pahoinpitelyjä pelkää vaan sitä että joudun alisteiseen asemaan. Pyysin mieheltäni että jos lähden hänen kanssaan, niin hän saa olla yhden kokonaisen viikon karjumatta ja kettuilematta minulle. Seuraavana päivänä hän aloitti sen riehumisen vaikka lupasi että antaa minun viikon olla rauhassa. Että ei onnistunut edes yksi päivä. Nyt herää kysymys että olenko tahallani provosoinut. Tasan sen verran olen provosoinut että kun olemme eri huoneissa niin hän huutaa jollekkin vesihanalle tms. Ja sitten alkaa kaivelemaan jotain asioita menneisyydestäni josta tietää että loukkaannun ja suutun. En ole niin tyhmä että itse lietsoisin hänet siihen, olisin mielelläni lähdössä itsekkin.
Mutta kun tilanne on se, että ex- mieskaverini teki juuri tuota että jumalan selän takana mökillä alkoi räyhää ja kettuilemaan kun tiesi etten pääse sieltä pois. Hänen kaverinsa tuli sinne naisystävänsä kanssa ja tuo nainen juuri sanoi että "tuohan käyttää tahallaan tilanteen hyväkseen". Sillä kertaa minulla sentään oli naispuolinen kaveri, joka lähti sitten kuitenkin porukan kanssa järven yli baariin ja minä jäin yksin vaikka mitään en ollut tehnyt.
En halua olla siinä tilanteessa enää koskaan että kun mies ei pysty yhtä päivää olemaan kiusaamatta, että lähden hänen kanssa paikkaan josta en pääse pois. Kysyi minulta että voiko hän mennä yksin. Sanoin että senkus menet mutta vuokra ja ruokarahoja et vie.
Kommentit (19)
Hmm.. en ole avioliittoneuvoja, mutta sanoisin että jätä se sika
Oletteko molemmat alkoholisteja vai miksi olet tuollaisen tyypin kanssa?
Miksi lähtisit tuollaisen miehen kanssa yhtään mihinkään? Siis edes ruokakauppaan. Tai parisuhteeseenkaan...
Vierailija kirjoitti:
Sinuna harkitsisin eroa. Ei ole normaalia että puoliso riehuu ja karjuu.
Minulla ei ole varaa asua kodissamme yksin. Psyykkeeni eikä varsinkaan fyysinen terveys jaksa enää yhtään muuttoa. Vieläkin olen traumatisoitunut kaikesta siitä kun on pakko ollut jättää koti ja lähteä pois.
Kuulostaa siltä, että elämäsi on tosi vaarallista ja pelottavaa ilman mökkireissuakin. Mutta älä missään nimessä lähde sinne. Suosittelen eroa.
Olet siis nyrkin ja hellan välissä kotiarestissa rajoittavassa vankilassa, jota miehen sorto, alistaminen ja epätasa-arvo aitaa? Tahdoton olento vailla vastuuta?
Vierailija kirjoitti:
Oletteko molemmat alkoholisteja vai miksi olet tuollaisen tyypin kanssa?
Mies on. Minäkin juon jotain 2 päivää putkeen kuukaudessa. Eli olen ns. tuurijuoppo. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna harkitsisin eroa. Ei ole normaalia että puoliso riehuu ja karjuu.
Minulla ei ole varaa asua kodissamme yksin. Psyykkeeni eikä varsinkaan fyysinen terveys jaksa enää yhtään muuttoa. Vieläkin olen traumatisoitunut kaikesta siitä kun on pakko ollut jättää koti ja lähteä pois.
Tee itsestäsi huoli-ilmoitus. Olet aikuissosiaalityön tarpeessa.
Tuollainen paskamies ei ansaitse parisuhdetta.
Ansaitset parempaa. Anna miehen mennä menojaan ja hanki itsellesi asunto.
En lähtisi maaseudulle vaan lähtisin pois koko suhteesta. Ei kuulosta oikein terveeltä touhulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna harkitsisin eroa. Ei ole normaalia että puoliso riehuu ja karjuu.
Minulla ei ole varaa asua kodissamme yksin. Psyykkeeni eikä varsinkaan fyysinen terveys jaksa enää yhtään muuttoa. Vieläkin olen traumatisoitunut kaikesta siitä kun on pakko ollut jättää koti ja lähteä pois.
No ei kai se psyyke kestäkään kun miehesi sitä koko ajan rikkoo. Vähän sama kuin olisi polvesta ristiside paskana, pitäisi antaa parantua ja toinen pakottaa joka päivä juoksemaan 10 km sandaaleissa. Ainoa keino jolla voisit parantua olisi, että lopetat tuon parisuhteesi ja muutat pois, tai että mies muuttaa.
Olet miehesi armoilla joka tapauksessa jos tuollaiseen suhteeseen alistut
Jompikumpi teistä löytyy vielä kukkapenkistä.
Et mene sinne missään nimessä. Sillä aikaa otat yhteyttä sosiaalityöntekijään, jonka kanssa mietitte sinulle omaa asuntoa, ja miten saat sen maksettua. Ehdottomasti eroon tuollaisesta miehestä. Tarvittaessa voit mennä myös turvakotiin. Mustelmia ei vaadita, tuollainen henkinen väkivalta ja alistaminen on riittävä syy. Sieltä sinua tuetaan elämässäsi eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna harkitsisin eroa. Ei ole normaalia että puoliso riehuu ja karjuu.
Minulla ei ole varaa asua kodissamme yksin. Psyykkeeni eikä varsinkaan fyysinen terveys jaksa enää yhtään muuttoa. Vieläkin olen traumatisoitunut kaikesta siitä kun on pakko ollut jättää koti ja lähteä pois.
Ja tuhoat itseäsi vielä lisää olemalla tuollaisen hirviön kanssa. Jos jatkat nykymenolla, se kostautuu sinulle paljon pahemmin. Ero ja poismuutto kirpaisevat, mutta usko pois, se on sen arvoista. Tuollainen parisuhde ei ole edes parisuhde, vaan avovankila.
No ei kyllä aloittaja kuulosta täyspäiseltä.
Sinuna harkitsisin eroa. Ei ole normaalia että puoliso riehuu ja karjuu.