Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Yllättävä inho-olo. (laihduttaminen)

Vierailija
20.09.2010 |

Onko kukaan muu kokenut mitään tällaista? Olen laihduttanut aika nopeaan tahtiin jo sen verran että ulkomuotoni on huomattavasti kaventunut.



Nyt minua inhottaa ulkomuotoni. Tuttu ja turvallinen (?) pehmeys on kadonnut ja tilalla on outo honkkeli. Bmi:ni on nyt 25, eli tilastojen mukaan en ole vielä edes laiha.



Olen yrittänyt selvittää itsekseni mistä moinen johtuu. Olen ollut pullea jo toistakymmentä vuotta ja ihaillut hoikkia naisia. Nyt kun itse olen hoikempi niin tunnen vain inhoa. On ilmeisesti jotain selvittämättömiä juttuja korvien välissä, kun tunnen että en ole enää se mukava ja rempseä oma itseni.



Nyt jokin rajoittaa minua nauttimaan tästä uudesta ulkokuoresta. Äh, ymmärsiköhän kukaan..

Kommentit (25)

Vierailija
21/25 |
20.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko sulla ollut joskus jotain negatiivisia ajatuksia hoikkia ihmisiä kohtaan? pitänyt heitä ylemmyydentuntoisina lihavia kohtaan, itseriittoisina, niuhottajina? alat pikku hiljaa itse lukeutua itse siihen joukkoon jota olet pitänyt erilaisina itseesi nähden. Kannattaa miettiä millaisia eroja olet pitänyt lihavien ja hoikkien välillä. Olet siinä asiassa murrosvaiheessa. Siirtymässä itse rakentamastasi leiristä toiseen.



Olet yhä oma itsesi, vaikka ulkomuotosi on muuttunut. Olet nähnyt vaivaa laihtuaksesi, elääksesi ehkä terveemmin, ei siksi että et arvostaisi itseäsi koska olet/olit lihava. Ei hoikkana olo ole saavutus joka ansaitaan, yhtä lailla ansaitsee oikeuden tuntea itsensä hyväksi vaikka olisi lihava. Mutta elinvuosia olet kerännyt itsellesi enemmän, elimiä ympäröivä rasva heikentää terveyttä. Siitä ole tyytyväinen! muuten voit katsoa peiliin ja suhtautua itseesi aivan kuten ennenkin.



Vierailija
22/25 |
20.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun itse olin hoikka, olin iloinen ja terve. Niinkuin aikaisemmin mainitsin, olen ihaillut hoikkia ihmisiä. Toivonut että olisin taas joskus siinä kunnossa.



Nyt kun ulkoinen tavoite on lähestymässä, on outo inho-olo. Kuten aiemmin jo käsiteltiin, ehkä pelkään taas sitä ihailua. (joo..kuulostaa pinnalliselta) Mutta kai se raju kokemus nuoruudesta tulee pintaan. Siitä on vain niin pitkä aika että tuntuu perkeleen vääryydeltä että se tulee taas pilaamaan elämääni.



Kiitos kommenteista.



t-ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/25 |
20.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin se ei ole kenenkään muun omaisuutta kuin sinun. Kellään ei ole oikeutta koskea sinuun ilman lupaa. Sinun ei tarvitse häpeillä sitä tai pukeutua peittäviin vaatteisiin - ota nyt pukeutumisesta kaikki ilo irti. Olet ansainnut sen.

Vierailija
24/25 |
20.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Raiskaus on niin raju asia, ettei ole mitenkään hävettävää käsitellä sitä asiaa jonkun terapeutin kanssa vielä tässäkin vaiheessa.

Vierailija
25/25 |
20.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta kyllä tuo kettuilulta kuulostaa.

Vai kettuileeko onnelliset ihmiset toisille?

Jos läskinä olo ahdistaa, voi laihduttaa. Jos hoikkana/hoikempana olo ahdistaa, voi lihottaa itseään. As simple as that. Ilman kettuilua.

Et minunkaan mielestäni kuulosta onnelliselta tai tasapainoiselta. Kauheen ehdoton joko/tai -meininki, ilman mitään käsitystä syistä ja seurauksista... Kai sullakin on omat syysi käyttäytyä noin?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yksi yksi