Eräs liikunta-alan ammattilainen vertasi maalais- ja kaupunkilaislapsia
sanoen että kkaupunkilaislapsilta puuttuu oma-aloitteisuus, koska kaikki tekeminen tuodaan tarjottimella eteen. Kun maalaislapset menee ulos, leikki on sekunnissa vauhdissa, kaupunkilaislapset taas norkoavat ovella odottaen ohjeistusta.
Kommentit (24)
maalla usein autoillaan eikä juurikaan kävellä ja se on mun käsitys, jota 17 juuri tuossa kans sanoi. Maalla kesäisin harvoin tulee kukaan vastaan, kun kävelen tai pyöräilen. Kauppareissut, kavereille menemiset, harrastuksiin menemiset j akouluunkin menemiset tapahtuu autolla.Onko näin ? Riippuu varmaan kuinka maalla asuu?
maalla usein autoillaan eikä juurikaan kävellä ja se on mun käsitys, jota 17 juuri tuossa kans sanoi. Maalla kesäisin harvoin tulee kukaan vastaan, kun kävelen tai pyöräilen. Kauppareissut, kavereille menemiset, harrastuksiin menemiset j akouluunkin menemiset tapahtuu autolla.Onko näin ? Riippuu varmaan kuinka maalla asuu?
Enkä yhtään epäile, että tämä toinen kirjoittaja ei kävelisi enemmän :)
Mutta oikeasti, kyllä täällä maaseudulla ja pikkukaupungeissa kävellään huomattavasti vähemmän kuin kaupungissa. Kaikilla on autot ja ennen kaikkea parkkipaikkoja on, ja ne ovat ilmaisia. Yritän itse välttää tätä autoon kiinni kasvamista, mutta se ei ole aivan helppoa!
#17
Vai mistä moinen yksinkertainen yleistys?
Meidän neljä kaupunkilaislasta ovat touhuneet koko päivän ulkona ja sisällä kivoja puuhia, ja yksikään ei ole kysynyt mitä tehtäisiin. Voisiko tuo toimettomuus johtua siitä, että jos kaupunkilainen tulee maalle kylään, hän on kylässä ja tarkkailee ensin mitä täällä voi ja saa tehdä? Uskon, että maalaislapsi tekisi samoin kaupungissa. Vai lähtisikö hän kiipeilemään puiston istutettuihin puihin ja uisi onnellisena koristelammikossa? Itse olen näistä yksinerktaisista yleistyksistä puheen ollen ollut ihmeissäni, kun omat kaupunkilaislapseni kävelevät kilometritolkulla tuosta vaan. Luulin, että maalla ollaan reipashenkisiä ihmisiä. Mutta puoli kilometriä mennään autolla ja jos se pitää kävellä, niin aikamoinen valitus nousee.
ja itsekin olen ollut kaupunkilaislapsi, ja niin lapsillani kuin aikanaan itselläni on aina ollut tekemistä.
Luulisin, että niillä lapsilla joilla on koko ajan ohjelmoidut päivät, esim. ensin päiväkotia tai koulua ja illat harrastuksia täynnä, niin luovuus ja samantien oma-aloiteisuus katoaa (tästä oli taannoin ohjelmakin tv:ssä). Ja ne lapset jotka saavat vapaa-aikana itse keksiä tekemisensä,niin tuo luovuus ja oma-aloitteisuus pysyy.
Minun lapsilla päiväkoti ei ole kadottanut luovuutta eikä oma-aloitteisuutta, tosin he saavatkin toteuttaa vapaata leikkiä kotona kaikki arki-illat ja viikonloput. Itsellä aikanaan oli kyllä harrastuksiakin kouluiässä, mutta ei liikaa, kuten tuntuu nykypäivänä monilla lapsilla olevan.
Tässäkin asiassa pätee kohtuus kaikessa.