Anoppi "muuttaa" meille
Anoppi 68 v joutui isoon leikkaukseen eikä pärjää yksin kotona. Mieheni ja siskonsa tulivat siihen tulokseen, että anoppi voi muuttaa meille ainakin 6 vko ajaksi, jonka jälkeen katsotaan tilanne. Vastustan ehdottomasti. Miehen sisko sanoi, että "teidän 3 lasta on olleet mummolassa paljon enemmän kuin 6 vko joten taitaa olla aika maksaa hoitoapu takaisin".
Ei hemmetti, en ole mikään kodinhoitaja ja sen miehelle sanoin. Mies vaan nipottaa, että tämä on hänenkin koti, hänkin saa päättää, mitä täällä tehdään ja mummi tulee tänne ja sillä selvä. Hyvä sanoa, kun itse ei pääsääntöisesti edes ole kotona.
Kommentit (25)
ottamaan hoitovastuun äidistään siltä ajalta, kun hän on teillä? Mulle sopisi kyllä että anoppi olisi täällä vastaavassa tilanteessa, jos mies niin vaatisi. Mieheni saisi vaan sitten itse myös hoitaa hänet, mikäli ei kuuntelisi mun mielipidettä asiassa.
Ettekö oikeasti pidä anopeistanne yhtään, kun asenne on tuota luokkaa?
Mulla on ihan paras anoppi ja tottakai hänet ottaisimme "hoitoon", jos se tilanne olisi. Ja minä voisin hoitaa häntä täysin mukisematta. Tottahan toki 6 viikkoa olisi pitkä aika ja varmasti jossain vaiheessa haluaisi sitä omaa rauhaa, mutta en todellakaan voisi jättää potilasta ilman tarvittavaa huolenpitoa - oli hän sitten oma äitini tai anoppi.
Tietenkin tilanne vaatisi mieheltä myös erilaista osallistumista/panosta kodin- ja lastenhoitoon.
Jos mies hoitaisi itse pääasiassa, niin sitten ehkä. Oma anoppini on niin vaikea tapaus etten todellakaan haluaisi häntää edes muutamaksi päiväksi. Tosin hän ei hoida lapsiakaan, koska he ovat niin rasittavia. Hänelle ei kelpaa mikään. Olen välillä autellut häntä ruuan laitossa ja joutunut kuuntelemaan koko ajan miten teen kaiken väärin.
Onnistuisiko, että anoppi asuisi kotonaan ja kävisitte pari kertaa päivässä auttelemassa? Miten olisi väliaikainen kotihoito leikkauksen jälkeisiksi viikoiksi?
Eikä tarvitsisi miehen sitä edes vaatia. Erityisen läheisissä väleissä ei anopin kanssa olla ja sanomistakin on ollut, mutta tuossa tilanteessa ilman muuta anoppi muuttaisi meille. Etenkin jos itse olisin kotona, ei todellakaan olisi mitään syytä kieltäytyä. On meilläkin anoppi sentään vähän lapsiakin hoidellut, vaikka kovin usein ei heitä otakkaan.
Ettekö oikeasti pidä anopeistanne yhtään, kun asenne on tuota luokkaa?
Mulla on ihan paras anoppi ja tottakai hänet ottaisimme "hoitoon", jos se tilanne olisi. Ja minä voisin hoitaa häntä täysin mukisematta. Tottahan toki 6 viikkoa olisi pitkä aika ja varmasti jossain vaiheessa haluaisi sitä omaa rauhaa, mutta en todellakaan voisi jättää potilasta ilman tarvittavaa huolenpitoa - oli hän sitten oma äitini tai anoppi.
Tietenkin tilanne vaatisi mieheltä myös erilaista osallistumista/panosta kodin- ja lastenhoitoon.
Jos joskus erehdyimme kysymään anopilta apua lapsen hoidossa, vastaus oli että sellaista se on, kun on lapsen tehnyt niin ne on sitten hoidettava.
Eikä olisi edes tarvinnut hoitaa muulla lailla, kuin ehkä vahtia joskus yhden päivän tai illan ajan 5-7v rauhallista poikaa, vaan ei. Korkeintaan pari kertaa vuodessa pyysimme tätäkään, parin vuoden ajan viitsimme pyytää. Sitten lopetimme kun vastaus oli aina sama.
Lapsen synttäreistä ei ole ikinä välittänyt tuon taivaallista. Ainoat asiat, kun on ottanut yhteyttä, on kun on itse tarvinnut jotakin.
Mankunut rahaa lainaksi, tai yrittänyt saada mieheni korjaamaan autoaan tai kuskaamaan häntä johonkin.
mutta ottaisin hänet kyllä vastaavassa tilanteessa luokseni. Luulen, että anoppi olisi asiasta vähintään yhtä "riemuissaan" kuin minäkin. Mutta provolta kuulostaa.
Anoppi 68 v joutui isoon leikkaukseen eikä pärjää yksin kotona. Mieheni ja siskonsa tulivat siihen tulokseen, että anoppi voi muuttaa meille ainakin 6 vko ajaksi, jonka jälkeen katsotaan tilanne. Vastustan ehdottomasti. Miehen sisko sanoi, että "teidän 3 lasta on olleet mummolassa paljon enemmän kuin 6 vko joten taitaa olla aika maksaa hoitoapu takaisin". Ei hemmetti, en ole mikään kodinhoitaja ja sen miehelle sanoin. Mies vaan nipottaa, että tämä on hänenkin koti, hänkin saa päättää, mitä täällä tehdään ja mummi tulee tänne ja sillä selvä. Hyvä sanoa, kun itse ei pääsääntöisesti edes ole kotona.
Kylla se koti on miehenkin koti vai asuuko han siella vain maksumiehena?
Toivottavasti kasvatat lapsesi niin etta sitten kun itse olet vanha ja tarvitset apua he antavat sita ilomielin. Esikuvaa sinusta nyt kuitenkaan eivat saa.
En usko etta miehesi AITI kovin mielellaan kotiisi tulee, joskus on vaan pakon edessa tyydyttava kuuden viikon piinaan.
iäkkäät ihmiset toipuu leikkauksistaan tk:n vuodeosastolla, jossa on myös fysioterapiaa saatavana kuntoutumisen edistämiseksi. Ja vaipat vaihdetaan ja pyllyt pestään ihan hoitohenkilökunnan eikä miniän toimesta. Minä en ottaisi meille varmaan edes äitiäni vastaavassa tilanteessa. Jos pärjää ilman osastohoitoa, niin kotiapua vaan kotiin vaikka kolmesti päivässä.
Ap:n miehen nyt soisi sitten edes lyhentävän työaikaansa, kun kerran anopin on puolisonsa harteille lykkäämässä. Miksei se miehen sisko voi anoppia majoittaa?
Ei nyt 68v. tarvitse leikkauksen jälkeen mitään vaippoja, noin siis yleisesti.
Ethän edes tiedä mikä leikkaus anopille tehdään!
Ottaisin anopin, koska on mieheni äiti ja myös mieheni ottaisi äitini.
Silloin kun äitini meillä käy, niin saa käyttöönsä toisen lapsen huoneen ja mummolla myös käytössä on tv.
Rakkaita lähimmäisiä pitää auttaa ja tietenikin mies ottaa oman äitinsä luokseen.
jätät hänet ottamatta teille.
Ap perikuva itsekkyydestä.
T. 13
Mun selkäni takana ei moista vehkeiltäisi. Eikä tuollaista älyttömyyttä menisi kyllä kukaan edes ehdottamaankaan.
Sukulaisia nyt vaan kuuluu auttaa. Se on tosin tainnut päästä monilta tässä yksilökeskeisessä (lue itsekeskeisessä) maailmassa unohtumaan. Mieti kuinka lyhyt aika 6 viikkoa on sun elämässä! Apua saa sitten itsekin kun sitä tarvitsee, vastavuoroisuutta peliin.
miksi ehdottomasti vastustat asiaa? Onko välisi anoppiisi huono vai onko tilanteesi muuten sellainen, ettei se kestä anopin hoitamista?
Luulisi, että sulla on muitakin syita kuin se, ettet ole mikään kodinhoitaja?
Siis nyt ihan ilman sarvia ja hampaita...
olen myös sopinut anopin kanssa, että muuttavat meille, kun eivät enää pärjää kotona. Ollaan asuttu saman katon alla yli vuosi, joten tiedän että pärjätään.
Anoppi 68 v joutui isoon leikkaukseen eikä pärjää yksin kotona. Mieheni ja siskonsa tulivat siihen tulokseen, että anoppi voi muuttaa meille ainakin 6 vko ajaksi, jonka jälkeen katsotaan tilanne. Vastustan ehdottomasti. Miehen sisko sanoi, että "teidän 3 lasta on olleet mummolassa paljon enemmän kuin 6 vko joten taitaa olla aika maksaa hoitoapu takaisin".
Ei hemmetti, en ole mikään kodinhoitaja ja sen miehelle sanoin. Mies vaan nipottaa, että tämä on hänenkin koti, hänkin saa päättää, mitä täällä tehdään ja mummi tulee tänne ja sillä selvä. Hyvä sanoa, kun itse ei pääsääntöisesti edes ole kotona.
vastaavassa tilanteessa. Mutta missään nimessä ei kävisi päinsä, että mies päättää multa kysymättä noin isosta asiasta! Siitä vetäisin kyllä herneen nenään.
vastaavassa tilanteessa. Mutta missään nimessä ei kävisi päinsä, että mies päättää multa kysymättä noin isosta asiasta! Siitä vetäisin kyllä herneen nenään.
että ilman muuta haluaisin auttaa anoppia, joten asiaa ei todella tarvitsisi kysyä
Mun selkäni takana ei moista vehkeiltäisi. Eikä tuollaista älyttömyyttä menisi kyllä kukaan edes ehdottamaankaan.
Että tuo tuntuu todella pitkältä ajalta olla saman katon alla anopin kanssa MUTTA oikeasti, onko anoppi niin kamala ihminen, ettet kestä häntä tuota aikaa?
Onhan se helppo pyytää apua lastenhoitoon tmv. mutta sitten kun olisi vastapalveluksen aika, niin onkin aivan mahdotonta!