Onko täällä muita äitejä, jotka eivät luottaisi lapsiaan lasten mummon hoitoon? Miksi?

Lapsi on jo sen verran iso, että luotan häneen sen verran, että osaa poistua paikalta, jos alkaa liikaa ahdistaa. Mummo on masentunut, juoppo ja monivammainen.

Anopille annan. Vaikka hän höpsöttää ja höyryää, niin tiedän ettei mene esim tunneiksi päiväunille lapsen ollessa siellä.

Ja silloinkin meille. Mummo ei katso lasten perään yhtään, saattaa uppoutua piirtämään esikoisen kanssa ja pienemmät touhuavat ties mitä sen ajan, monta vahinkoa käynyt. Näyttää lapsille ihan sopimattomia ohjelmia, jotain ampumisjuttuja 1-6v lapsille ja telkka on päällä kokoajan. Tuputtaa herkkuja niin paljon että lapsille tulee paha olo, ovat oksentaneetkin joskus. Pyynnöt ja kiellot eivät mummoon tehoa joten en vie enään.

Minun äidistäni on kyse. Ollut psyykelääkkeillä aikanaan, mutta nyt vaikuttaa jo lähes "täyspäiseltä" (vähentänyt lääketystä huomattavasti).



Pienen lapsen kohdalla en voinut luottaa miten hoitaa perushoidon. Nyt kun lapset jo puhuvat, pukevat, käyvät vessassa, osaavat ottaa ruokaa ja ovat omatoimisempia, niin voin jättää äitini hoitoon. Mutta ei tulisi mieleenkään jättää yön yli. Lähinnä kyseessä lyhyitä pätkiä päivällä ja meillä, jossa lapset osaavat toimia itsenäisemmin.



Minulle on ihan sama mitä lapsille syöttää, kunhan antaa jotain (viimeksi 5v ei halunnut syödä ruokaa, joten antoi lettuja- ihan hyvä niin).



Äidiltäni puuttuu tietty sensitiivyys ja ei ymmärrä lapsia. Omat lapsensa (eli me) asuimme aikanaan pieninä vuosikaudet isovanhemmilla ja myöhemmin teini-iässä lähinnä yksinämme. Eli en ole ihan varma ymmärtääkö vastuuta lapsista. Meidän lasten osalta tsemppaa, en tosin tiedä lastenko vuoksi vai minun tarkkuuteni vuoksi.

yöksi hoitoon, äitini on juoppo ja hänen miehensä inhoaa lapsia..

on myös tuollainen saapas. Kun nuorimmainen oli 3 kk, alkoi ruiskuttaa Raidilla muurahaisia puolen metrin päässä sitteristä, jossa vauva nukkui. "ai onks se jotenkin vaarallista?" Lääkkeet (mm. sydänlääkkeitä) jättää jatkuvasti matalalle lasten ulottuville, vaikka kuinka asiasta huomauttaisi.

Kerran syötti lapsille 3 v vuotta vanhoja keksejä. Ne haisikin jo aivan kammottavalle, mutta mummo ei huomannut mitään.

ehkä muutamaksi tunniksi päiväsaikaan, nyt kun lapset ovat jo isoja. Ja edellisen kerran alle 6 kk ikäisenä kun nämä eivät vielä liikkuneet.

Äiti ei koskaan valvonut meitäkään, ei kieltänyt, ei pitänyt rajoja, oli täysin väsynyt äitiyteen.

Lastenlasten kohdalla sama juttu, jos ipanat keksivät hypätä ikkunasta, niin mummolle on aivan sama. Ja sitten ruuaksi voi syödä viisi jäätelöä, niin mummo välttyy kitinältä ja vaivalta.