isän ja vauvan tapaamiset - kokemuksia?
Hei! Onko jollakin kokemuksia siitä, miten isän ja pienen vauvan tapaamiset on järjestetty?
Meillä tilanne se, että olen eronnut vauvan isästä ihan alkuraskaudessa ja vauvan on tarkoitus syntyä parin kuukauden päästä. Välimme ovat melko riitaisat ja vaikka olen yrittänyt puhua asiasta, isä ei tähän mennessä ole ottanut tapaamisjärjestelyihin mitään kantaa.
Isä haluaa kuitenkin olla isä lapselleen, millainen tapaamissopimus meidän olisi vauvan syntymän jälkeen paras tehdä?
Kommentit (7)
Vauva käy isän vapaapäivinä isän luona olemassa. Alkuun olin mukana kun vauvaa piti imettää lähes tunnin välein eikä vauva saanu otetta jos rinnat pakkautu liian täyteen. Nyt vauva on 5kk ja vierailee isänsä luona myös ilman mua. Käyn sillä välin asioilla, harrastamassa ym. Vierailuajat on 2-6h kerrallaan. Tapaamissopimusta ei ole tehty tiukaksi vaan siihen on sovittu että 'tilanteen mukaan'.
Vauva käy isän vapaapäivinä isän luona olemassa. Alkuun olin mukana kun vauvaa piti imettää lähes tunnin välein eikä vauva saanu otetta jos rinnat pakkautu liian täyteen. Nyt vauva on 5kk ja vierailee isänsä luona myös ilman mua. Käyn sillä välin asioilla, harrastamassa ym. Vierailuajat on 2-6h kerrallaan. Tapaamissopimusta ei ole tehty tiukaksi vaan siihen on sovittu että 'tilanteen mukaan'.
Kysyn vain siksi, koska vauvani isä ei suostu juttelemaan siitä, miten toivoo asian järjestyvän, mutta luulen, että hän haluaisi alusta asti ottaa vauvan mukaansa useasti ja jopa yökylään. Minusta se ei olisi vauvalle se paras ratkaisu, mutta en tiedä, mitä mieltä lastenvalvoja on.
Isä alkoi vaatia viikonlopputapaamisia kun lapsi oli muutajman kuukauden ikäinen, perjantaista sunnuntaihin, ja minä en tietenkään suostunut siihen, vauva oli täysin riippuvainen minusta ja oli täysimetyksellä, eikä osannut juoda pullosta ollenkaan. Puhumattakaan siitä että isä oli täysin vieras ihminen vauvalle.
Mentiin sitten käräjäoikeuteen asian kanssa, ja siellä kaikki muut oli täysin yksimielisiä(paitsi tietysti isä) siitä että yön yli kestävät tapaamiset ei käy. Sopimus tehtiin sitten niin, että pari tuntia kerrallaan, niin että äiti on läsnä. Ja sitten kun lapsella on turvallinen olo isänsä kanssa, niin äiti voi poistua ja tapaamisia voi pikkuhiljaa laajentaa, mutta vain lapsen tahdissa ja lapsen etua ajatellen. Eli siinä ei isän halut paljon vaikuta, jos se on selvästi lapsen edun vastaista.
Ja lastenvalvojalla ei ole valtaa päättää mitään, vaan siellä vahvistatte ne sopimukset mitkä olette yhdessä isän kanssa sopineet. Jos ette pääse sopuun, niin siihen ei voi lastenvalvoja vaikuttaa mitenkään.
Virallinen suositus on sellainen, että pienen vauvan kanssa tapaamisia olisi paljon. Eli ettei pieni vauva ehtisi unohtaa isää, vaan isä voisi tulla tutuksi ja turvalliseksi, niin tapaamisia pitäisi olla useita kertoja viikossa.
Jos isä ei halua vielä jutella asiasta, niin ei kannata stressata asiaa, vaan katsotte sitten miten tapaamiset järjestyy parhaiten sitten kun vauva on syntynyt.
Ero tuli kun lapsi oli noin vuoden vanha. Seuraavat pari vuotta tapaamiset oli lapsen kotona, muutama tunti kerrallaan. Tämä oli asiantuntijoiden mukaan (jälkeenpäin vasta kuulin) lapsen perusturvallisuuden kannalta todella viisas ratkaisu.
että pientä vauvaa laitettaisiin yökylään, imetyskin siinä vaarantuu. Eikä isä ole siinä mielessä teidän tilanteessa vauvalle tuttu koska ei asu samassa osoitteessa, biologisesti on toki isä mutta muunten yhtä vieras vauvalle kuin kuka tahansa kadun kulkija. Itse en kuuna päivänä antaisi pientä vauvaa yksinään minnekään.
isä ymmärtää lapsen edun. Me olemme pyrkineet siihen että ainakin isän vapaapäivinä on tapaamisia, toisinaan muulloinkin mutta vain jos isä jaksaa (yötyöäläinen). Yökyläilystä ei puhuta niin kauan ku vauvaa imetän. Isälle tämä on ihan ok ja asiasta ollaan alusta asti ajateltu samalla tavoin.
eikö kukaan ole eronnut raskauden aikana tai vauvan ollessa ihan pieni?