Opetusministeri kannattaa yksityiskouluja ja tasoryhmiä

opetusta suinkaan tarjottaisi LAHJAKKUUDEN vaan RAHAN vuoksi. Tulisi varattomien slummikoulut jossa vaatimattomista oloista lähtevä lahjakas oppilas saisi heikkotasoista opetusta, ja tyhmälle rikkaalle pennulle heiteltäisiin helmiä sioille.

vertaa Itä-Helsingin kouluja vaikkapa Kaivopuiston vastaaviin.

Tapasi puhua muista ihmisistä ja jakaa heidät kunnon ihmisiin ja roskaväkee on kamala.

Eikö mitään muuta keinoa ole lahjakkaiden - mihin se raja sitten vedetäänkin - lasten opetuksen tason parantamiseksi? Minusta tämä on väärä suunta, kärjistetysti voisi ajatella, että kohta palataan sääty-yhteiskuntaan. Toisekseen, kuka on lahjakas? Millä kriteereillä ja minä ajankohtana se määritetään? Kuolleena syntynyt kokoomuslainen ajatus.

on kaikkea muuta kuin kuolleena syntynyt ja tuohon ollaan menossa Suomessa -muualla näin katsos on jo.

Ja hyvä näin: peruskoulussa roskaväki pääsee häiriköimään kunnon ihmisä mutta yksityisopetuksessa moinen ei käy päinsä. Vakavasti harkitsen yksityisopetusta omille lapsilleni kun se aika tulee.

Sori vaan roskaväki, saatte hokea vittua ihan keskenänne. Slummi kutsuu teitä kuitenkin.

oman oppivelvollisuuden suorittamiseen 80-luvulla? Eikös Virkkunen ole toimittaja, jolla ei ole kokemusta opettamisesta taikka tämän vuosituhannen koulusta?

Mä ja varmaan tuhannet muut opet haluuis tietty lahjakkaita opettamaan, sais kerrankin keskittyä opettamiseen ja häiriörupusakki olis jossain muussa porukassa alempine tavoitteineen.



Olisipa upeaa kun ei tarttis käyttä äresursseja eriyttämiseen eri tasoisten oppilaiden mukaan tai kurinpitoon juuri siksi kun osa turhautuu helppouden, osa hankaluuden vuoksi.



Heikoimmille suosista erityisope opettamaan, niin osaa etsiä niitä apukeinojakin paremmin. Vastaavasti kunnon aineenopet lahjakkaimmille ja tavan luokanopet ottais keskimassan tunnit, sillä substanssin hallinta saattais tosi etevien kohdalla joissain ainessa muuten pettää.



Myös yksityiset oppimispalvelut, niin yksityiskoulujen (lahjakkaat) kuin oppimisklinikoiden (tukiopetus erityisopella, tuntihintaperusteisesti yksityisesti ostettuna) mahdollistaisi toisaalta säästöjä, toisaalta niin lahjakkaisen kuin heikkojenkin tukemisen.

että ryhmittelemällä saataisiin suunnilleen samaan tahtiin tai tyyliin oppivat lapset opiskelemaan juuri heille sopivasti. Kaikilla voisi ihan hyvin olla samat tavoitteet esim matematiikassa kuten nytkin ettei tämä näennäinen tasa-arvo vaan vahingoittuisi. Kaikki silti varmasti oppisivat paremmin, kun ei tarvitsisi koko ajan edetä kuvitteellisen keskiverto-oppilaan tahdissa.



Ne tämän hetkiset hitaimmin etenevät (puhumattakaan niistä jotka omastakin mielestään ovat pudonneet kelkasta jo ajat sitten) oppisivat lopulta määrällisesti paljon enemmän, kun saisivat keskittyä perusasioihin ihan rauhassa. Loistavakaan opettaja ei pysty vastaamaan jokaisen oppimistarpeisiin yksilöllisesti yhden oppitunnin aikana. Sitten monien vuosien aikana syntyneitä aukkoja parsitaan esim. tukiopetuksella muutaman kerran. Kyllä minäkin häiriköisin, jos en kykenisi hyödyntämään tarjottua opetusta millään tavalla. Todella moni oppilas voisi oppia, jos huonosti järjestetyllä opetuksella (= peruskoulu ja sen joustamattomuus sekä vuosiluokkiin sidotut tavoitteet, joihin yksittäisen opettajan on aika vaikea puuttua) eli turhalla kiireellä ei pilattaisi hommaa jo alkuunsa.



Kannatan myös lisää valinnaisia kursseja sekä ala- että yläasteelle. Miksi ei voisi olla enemmän vaikkapa juuri matematiikan lisäkursseja, joita suoritettaisiin siis yleisten tavoitteiden lisänä ja syventäen. Tiedän montakin innokasta oppijaa, jotka haluaisivat opiskella vaativampia aiheita ja vaikkapa ohjelmointia.

En asu Suomessa mutta EU:n alueella kuitenkin. Täällä on kolme erilaista koulumuotoa. On julkinen, yksityinen valtion avustusta saava ja sitten 100% yksityinen. Kaikissa näissä kolmessa kouluruoasta, kirjoista ja oppimateriaalista pitää maksaa. Ruoka n. 80-200 euroa/kk, kirjat noin satasesta ylöspäin/lukuvuosi, oppimateriaali vaihtelee.

Julkinen koulu on muuten ilmainen, valtion avustusta saava yksityinen maksaa n.20-200 euroa/kk ja täysin yksityiset 300 eurosta ylöspäin/kk. Kattoa en uskalla edes laittaa mutta olen kuullut että jotkut maksavat jopa reilusti yli 1000 euroa/kk.

Suurimmissa kaupungeissa alkaa olla alueita joissa paikallisväestö on pakotettu viemään lapsensa yksityiseen kouluun koska julkiset koulut ovat 80-90% siirtolaisten kansoittamia. Se että koulussa puhutaan 50 kieltä on rikkaus mutta se myös pelottaa koska opetuksen tason ajatellaan laskevan sen myötä. Toisaalta taas rikkaimmissa kaupunginosissa on julkisia kouluja jotka ovat edelleen alkuperäisväestön kansoittamia ja jotkut ovat jopa maan eliittiä.

Yksityisissä kouluissa vaaditaan tiettyä tasoa. Yleensä viimeistään 12 vuotiaana tälle tasolle yltämättömät "potkitaan" koulusta pois. Jos koulu haluaa säilyttää maineensa ja tasonsa, siinä on turha Nico-Petterin isukin heilutella rahatukkua.

Tämän systeemin avulla vanhemmat voivat myös valita koulun sen uskonnollisen suuntauksen mukaan. Suomessahan puhuttiin joku aikaa sitten siitä miten seimikuvaelmat ja enkeli taivaan on poistettu. No, ei muuta kuin lapsi kristilliseen kouluun ja kappas, taas saa nauttia perinteisestä joulujuhlasta.

Täällä suurin osa työntekijöistä saa palkkaa n.12000 euroa vuodessa bruttona. Siitä huolimatta he pystyvät laittamaan lapsensa yksityisiin kouluihin. Kyllä Suomessakin varmaan olisi kiinnostusta yksityiskouluja kohtaan, varsinkin jos ne maksavat vain 500 euroa vuodessa. Palkat ovat kuitenkin sen verran paremmat. Uskallan sanoa että vielä tämän vuosikymmenen aikana tilanne tulee Suomessakin muuttumaan (ainakin pääkaupunkiseudulla). Kyllä ne suuntaukset muualta maailmasta jossain vaiheessa Suomeenkin rantautuu. Eihän tuollainen 100% yksityinen valtion avustuksitta pyörivä koulu ketään haittaa. Ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa...tämä siis ihan vitsinä.

Ja ennen kuin joku taas suuttuu tai alkaa vattuilemaan, niin en halua tällä kirjoituksella puolustaa/haukkua kummankaan maan tapaa. Halusin vain laittaa esimerkin Suomen ulkopuolelta.

että ryhmittelemällä saataisiin suunnilleen samaan tahtiin tai tyyliin oppivat lapset opiskelemaan juuri heille sopivasti.

Meillä tehtiin näin 90-luvun alussa. En tiedä, oliko miten laillista vai ei, mutta meidät testattiin ala-asteen lopulla ja jaettiin yläasteryhmiin sen mukaan.

Suurimmissa kaupungeissa alkaa olla alueita joissa paikallisväestö on pakotettu viemään lapsensa yksityiseen kouluun koska julkiset koulut ovat 80-90% siirtolaisten kansoittamia.

Helsingissä ja Turussa on vissiin jo ylitetty 50% tietyillä alueilla.

takaamaan hyvää opetusta. Kannatan lämpimästi yksityisiä kouluja.

Ei menestyminen tai menestymättömyys peruskoulussa ei ole mikään automaattinen tae tietystä tulevaisuudesta. Tiedän kympin oppilaita, jotka jostain syystä hyytyivät matkalla.



Meikäläinen oli peruskoulussa tuikitavallinen seiskan oppilas. Vasta lukiossa keskiarvo nousi yhdeksän kieppeille ja ovet aukenivat kahteen ylipistoon ja ammattikin löytyi koulutusta vastaavalta alalta.



Toivottavast nyt emme ala jakaa näitä lettipäitä ja räkänokkia jo pienestä pitäen A- ja B-kastiin. Tasokurssit ovat kyllä mielestäni ihan ok.



Toivottavast mentaliteetti Suomessa ei mene siihen, että vähätellään joitakin lapsia, mikä näistä palstavastauksista kyllä kuultaa rumasti läpi.

kaikki maksa kymppitonnia lukukausi, vaan useampi on hintaluokkaa 500 euroa vuosi.



Meidän lapset on yksityiskoulussa. Todettiin jo viisi vuotta sitten, että ns. yleinen peruskoulu ei enää Helsingissä toimi kaikissa paikoissa.

Todettiin jo viisi vuotta sitten, että ns. yleinen peruskoulu ei enää Helsingissä toimi kaikissa paikoissa.

Onko yksi syy se, että näissä kouluissa oppilaista iso osa on muita kuin suomalaisia?

Säälittää katsoa lahjakkaita oppilaita, jotka kärsii kaikkien ac/dc tapausten takia.

t. matematiikan opettaja.

Vai tarkoititko kenties ADHD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöisiä lapsia?

T. kasvatustieteen tohtori ja yliopsitonopettaja

*REEEEPSSSSS* millaisia umpitollotosikoita täältäkin taas löytyy.

ei siis, mikään tavallinen pulliainen. Heh heh!

Kuinkahan monta oikeasti tosi lahjakasta tässä maassa on?? JOkaisen meidän nico-jasmike on niin perusteellisen fiksu ja filmaattinen ja yksityiskoulun tarpeessa, kunhan vain olisi varaa laittaa siihen eliittikouluun.

Yksityiskoulut ei kyllä kaikki maksa kymppitonnia lukukausi, vaan useampi on hintaluokkaa 500 euroa vuosi.

Meidän lapset on yksityiskoulussa. Todettiin jo viisi vuotta sitten, että ns. yleinen peruskoulu ei enää Helsingissä toimi kaikissa paikoissa.

...eliitillä olisi varaa laittaa Yamppansa eliittikouluun, eikö niin? :D

Ja toisaalta se kertoo jo siitä, ettei yksityiskoulu ole mikään eliittikoulu Suomessa.

Vielä 80-luvun alussa lukioissa oli lukukausimaksut.

Todettiin jo viisi vuotta sitten, että ns. yleinen peruskoulu ei enää Helsingissä toimi kaikissa paikoissa.

Onko yksi syy se, että näissä kouluissa oppilaista iso osa on muita kuin suomalaisia?

mekin vaihdoimme yksityiseen.

Mitä koulua lapsenne käy?

kuin yksityisen sairaanhoidon kanssa. Kuka enää jää julkiselle puolelle kouluun ja kuka enää haluaa opettaa julkisella puolella palstamammojen sekopäitä jannajennicoita ja nicopettereitä kun tarjolla on jotain parempaakin?

Niin, onko se lopulta kenekään etu, että olisi A- ja B-luokan koulut? Suomen menestys esim. Pisa-testeissäkin on perustunut siihen, että meillä heikoimmatkin oppilaat oppivat. Onko parempi, että osa oppii entistä paremmin ja osa entistä huonommin?

osa oppii entistä paremmin ja ne jotka muka " opivat huonommin" saavat parempaa itselleen sopivaa opetusta ja nekin oppivat paremmmin.

tasokurssien aikana koulunsa käyneet olemme pärjänneet jatko-opinnoissa ja työelämässä vs. tasapäistävä opetus. Villi veikkaus on, ettei eroja juurikaan löydy av-raadin vastakkaisista mielipiteistä huolimatta.

yhteiskunnan mukaan.

Lukion opettajat voivat helposti kertoa miten osaamisen taso on pudonnut viimesen 20 vuoden aikana.

Mikäli olisi tasokurssit, olisi se fiksumpi osa, eli yritysjohtajat entistä loogisempia. Oikeastaan yritys johtajiksi valikoituu aina se fiksuin osa, joka oppii ilmatasokurssejakin. Iso osa kuitenkin hyötyisi ja koko suomi hyötyisi kun annettaisiin mahdollisuus oppia

Koko peruskoulusysteemi otettiin aikanaan tänne suoraan DDR:stä tasokursseineen. Sieltä ne saatiin neukuista. Neuvostoliitossa kun on niin paljon väkeä, että haluttiin jo lapsena jyvät seuloa akanoista. Mitäs sitä tyhmiä lapsia opettamaan. menkööt pelloille tekemään työtä.

Tasokurssit Suomessakin tarkoittivat sitä, että jos otit yhdenkin suppean kurssin, oli tiesi lukioon poikki. Sinne ei siis yksinkertaisesti voinut hakea suppean tiedon papereilla.

Totta on, että peruskoulu vaatii kovaa uudistusta, mutta kyllä sen täytyy ottaa huomioon myös henkilökohtainen kasvuvauhti. Nythänkovasti puhutaan myös siitä, että pääsee sitä amiksestakin yliopistoon, mutta kovaa kyytiä sitä etuutta ollaan tekemässä hakuuudistuksessa mahdottomaksi.

Mielestäni olisi paljon parempi antaa ylimääräisiä valinnaisia kursseja tietyistä aineista halukkaille, mutta taata lapsille yhtäläiset oikeudet tuleviin opintoihin, tietysti lahjakkuuden mukaan. Mutta ei ainakaan sellaisia tasokursseja, jotka päättävät lasten elämästä jo 12-vuotiaana. Jääköön se hamaan unholaan.

Sellaiset rajoittavat tasokurssit eivät ole tervetulleita.

Mielestäniyliopistoon saisi mennä vapaasti kaikki jotka ovat syntyneet. Ei ole pakko käydä peruskoulun alakouluakaan loppuun. Kyllä pari viikko asiellä yliopistossa näyttää pärjääkö vai ei.

Siis lähtökohtaisesti en olisi rajoittamassa ihmisiä. Jos joku yksittäinen omituinen tapaus ei ole oppinut lukemaan mutta pärjää yliopistossa ja väittelee tohtoriksi alle 20 vuotiaana, niin siitä vaan.

Mutta tasokursseja on toteutetava jollain fiksulla tavalla, jota suomi voi jatkossakin tehdä tuotekehitystä.